Rouva Pupu kirjoitti:No onhan joku tuolla jo aikaisemminkin todennut (kenties jalkasilsa) että ne seksuaaliset jutskat hurttaa eniten. Kai.
Tätä en kykene komppailee millään, kyllä ne seksiin liittyvät jutut saa mut loukkaantumaan ehkä kaikkein vähiten. Dunno... Ei nyt ainakaan tule mitään oikeasti kovin loukkaavaa mieleen.
Mummo on se, joka mua satuttaa yleensä eniten. Vituttaa siksikin, etten koskaan ole siitä vanhasta akasta pitänyt, edes pentuna, ties mitä sieniä mulle syöttänyt saadakseen tämmöset oudot syyllisyyden tunteet pintaan... Muutenhan ei kai loukkausten pitäis tuntua missään. Viimeinen puhelumme alkoi (ja päättyi toki) ihanaan kysymykseen: "No mitäs Jennille kuuluu, onko se businessmies jo kyllästynyt pikkuvaimoonsa ja tämän äpärään?" *¤#%!#¤%*
Ainoa syy miks yritän olla yhtään missään väleissä on tietenkin se, että mummon vihdoin kuoltua sukuun lirisee muutama miljoona. Tosin viime aikoina kuultujen huhujen mukaan niillekin rahoille on akka varmaan yrittänyt keksiä jo muuta suojaa. Välillä se kuitenkin vikisee niin haltioissaan lapsenlapsenlapsensa perään, että toivo elää tässä nartussa yhä...
Joitain pieniä inhoja juttuja muistan miehen suusta kuulleeni, sellaisia jotka sillä hetkellä on tuntunut aika-maailman-pysäyttäviltä. Niistä on kuitenkin jaksettu jauhaa, ne on kaluttu kahden kesken ja toisten avulla niin loppuun, etten oikein enää osaa niitä edes pitää loukkauksina. Sama toisin päin. Meidän suhteessa (varmaan tappiin asti) ehkä loukkaavinta mun puolelta oli tehdä lapsi miehen parhaan kaverin kanssa. Mutta sekin on aika kaluttu.
Life goes on. Perintöä odotellessa voisinpa soittaa mummolleni.