naisiin suhtautuminen

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

SingleMalt kirjoitti: Olettekos nähneet sen stadin kuuluisimman sussun, joka päivystää siinä mikadon kulmilla? Se kammottava karvalakki päääsä talvella ja naamassa pakkelia yhden kemikaalion verran. On meinaan aika karun näköinen ilmestys..

Noh, äläs nyt. Musta tuntuu, että tiedän tapauksen ja jos kirjoitamme samasta henkilöstä, hän näyttää pahalta mielenterveystapaukselta. Hänen lisäksi tuli mieleen myös se yksi prostituutti, jolla on pitkä blondattu tukka, tyttömäisiä vaatteita ja muistaakseni myös aika arveluttavat meikit. Sitä näki aina keskustassa silloin tällöin. En kyllä ole tainnut nähdä ihan äskettäin.
Viimeksi muokannut Keikaus, 26.04.2006 22:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kikkelis kokkelis.
SingleMalt

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

Keikaus kirjoitti:[Musta tuntuu, että tiedän tapauksen ja jos kirjoitamme samasta henkilöstä, hän näyttää pahalta mielenterveystapaukselta.

Pakko olla juu. Eipä siinä kulmilla ketään muuta voi olla, joka noihin tuntomerkkeihin sopii. Ja pakostakin sillä on kone käynnissä, mutta ohjaamossa ei ole ketään..
slam

Viesti Kirjoittaja slam »

SingleMalt kirjoitti:
WanhaPervo kirjoitti:Se on varmaan tuollain jossain Aleksis Kiven kadulla tai sitten Helsinginkadulla.
Isot pojat kertoivat, että ovat muuttaneet hakaniemeen.
Niin, missäs se huora gaattan nykyään oikeen on?
SingleMalt

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

slam kirjoitti:Niin, missäs se huora gaattan nykyään oikeen on?
En tarkemmin tiedä, mutta hakaniemestä puhuvat.
Olisiko siinä Metallin talon kulmilla. Siellähän ne muutkin huorat istuvat..
sipsi
Kitisijä
Viestit: 3083
Liittynyt: 15.08.2005 7:56
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Viesti Kirjoittaja sipsi »

WanhaPervo kirjoitti:
Se on varmaan tuollain jossain Aleksis Kiven kadulla tai sitten Helsinginkadulla.
Tästäpä tulikin mieleeni eräs älytön juttu, joka tapahtui asuessani Hesarilla.
Odottelin kaikessa rauhassa ystävääni Sörnaisten metroasemalla, ja näytin kenties vähän häiriintyneeltä.. (Yöpaita (!), farkut, pipo, likaiset hiukset..) Kun joku äijä tulee kysymään multa, että "ootsä töissä"? No, minähän tietysti viattomana luulin, että se oli joku ihmiselämästä kiinnostunu yksilö, että joku tekee muuten vaan jotain galluppia, että "tekevätkö nykynuoret" töitä?". Vastasin sit jotain uskomattoman älykästä, että "en just nyt"..kunnes tajusin, että eihän se ihan sitä ollu tarkottanut! Sit aloin nauraa räkättää ja olin just paasaamassa jotain,että "ei nuorilta tytöiltä oo kohteliasta tommosta mennä kysyy", kunnes frendi tuli ja pelasti äijän kunnon luennolta.

Mut siis ihan oikeesti? Kuka tulee noin kysymään maksullisia seksipalveluja? Ja vielä yöpaita päällä olevalta pikkutytöltä? Tosin täytynee kyl myöntää, että ehkä mäkin näytin hieman mielenterveysongelmaiselta. Kallio rules, always.
Kylmä kahvi kaunistaa, mutta tee se vasta ihmeitä tekee.
WanhaPervo

Viesti Kirjoittaja WanhaPervo »

sipsi kirjoitti:
WanhaPervo kirjoitti:
Se on varmaan tuollain jossain Aleksis Kiven kadulla tai sitten Helsinginkadulla.
Tästäpä tulikin mieleeni eräs älytön juttu, joka tapahtui asuessani Hesarilla.
Odottelin kaikessa rauhassa ystävääni Sörnaisten metroasemalla, ja näytin kenties vähän häiriintyneeltä.. (Yöpaita (!), farkut, pipo, likaiset hiukset..) Kun joku äijä tulee kysymään multa, että "ootsä töissä"? No, minähän tietysti viattomana luulin, että se oli joku ihmiselämästä kiinnostunu yksilö, että joku tekee muuten vaan jotain galluppia, että "tekevätkö nykynuoret" töitä?". Vastasin sit jotain uskomattoman älykästä, että "en just nyt"..kunnes tajusin, että eihän se ihan sitä ollu tarkottanut! Sit aloin nauraa räkättää ja olin just paasaamassa jotain,että "ei nuorilta tytöiltä oo kohteliasta tommosta mennä kysyy", kunnes frendi tuli ja pelasti äijän kunnon luennolta.

Mut siis ihan oikeesti? Kuka tulee noin kysymään maksullisia seksipalveluja? Ja vielä yöpaita päällä olevalta pikkutytöltä? Tosin täytynee kyl myöntää, että ehkä mäkin näytin hieman mielenterveysongelmaiselta. Kallio rules, always.
Anteeksi nyt, mutta tässä http://kity.kicks-ass.net/profile.php?m ... ofile&u=65

ilmoitat ammatiksesi toimistohutsu...

Ps. eikös tuo äijän kysymys ollut aika lailla asiallinen, ei siis heti kysynyt "irtoaako 50:llä?", vaan ensin kohteliaasti tiedusteli, oletko alan naisia??
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

SingleMalt kirjoitti:
Keikaus kirjoitti:[Musta tuntuu, että tiedän tapauksen ja jos kirjoitamme samasta henkilöstä, hän näyttää pahalta mielenterveystapaukselta.

Pakko olla juu. Eipä siinä kulmilla ketään muuta voi olla, joka noihin tuntomerkkeihin sopii. Ja pakostakin sillä on kone käynnissä, mutta ohjaamossa ei ole ketään..
Huhuu.
Viimeksi muokannut Keikaus, 26.04.2006 22:51. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kikkelis kokkelis.
SingleMalt

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

Keikaus kirjoitti:Lähdetäänkö joskus yhdessä bongaamaan huoria? Musta tuntuu, että mä voisin viihtyä sun seurassa.
Öh, miksi? Mitäs me huorilla?
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

Joopa joo.
Viimeksi muokannut Keikaus, 26.04.2006 22:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kikkelis kokkelis.
sipsi
Kitisijä
Viestit: 3083
Liittynyt: 15.08.2005 7:56
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Viesti Kirjoittaja sipsi »

WanhaPervo kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta tässä http://kity.kicks-ass.net/profile.php?m ... ofile&u=65

ilmoitat ammatiksesi toimistohutsu...

Ps. eikös tuo äijän kysymys ollut aika lailla asiallinen, ei siis heti kysynyt "irtoaako 50:llä?", vaan ensin kohteliaasti tiedusteli, oletko alan naisia??
No joo, mutta toi toimistohutsu nyt oli lähinnä sellanen läppä..ku en tykkää vastailla sellasíin asiallisiin kysymyksiin, niinku "ammattisi?". Kun taas tää äijä joka tuli kyselee mun mahdollista töissäoloa, oli ihan tosissaan.

Ps. Kuules nyt, jos hinnoista puhutaan, mä velotan 800 euroa. Tosin sillä saakin sitten koko yön.
Kylmä kahvi kaunistaa, mutta tee se vasta ihmeitä tekee.
SingleMalt

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

Keikaus kirjoitti:No ihan vain noin niin kuin mielenkiinnosta.
Kiitos vain, mutta kyllä mä passaan tämän ilon. Siinä surkean näköisessä ammattiryhmässä ei ole mitään katsottavaa..
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

[dlkfalsdgb
Viimeksi muokannut Keikaus, 26.04.2006 22:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kikkelis kokkelis.
ninnithequeen

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

sipsi kirjoitti: Kuules nyt, jos hinnoista puhutaan, mä velotan 800 euroa. Tosin sillä saakin sitten koko yön.
Niin, paitsi Ninni saa ilmaiseksi.
SingleMalt

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

Keikaus kirjoitti: Torjut siis ehdotukseni kaverillisesta tutustumisesta huorien katselun merkeissä. Oikeasti, minusta on kyllä mielenkiintoista tarkkailla ja katsoa ihmisiä, huorat mukaanlukien.
Tämä on kyllä erikoisin tutustumistapa mistä olen ikinä kuullut.. :P Olen aina sanonut, että naiset voisivat pyytää vuorostaan miehiä treffeille ja viedä lätkämatsiin.. mutta että horatsuja bongaamaan.. (vaikka ei tämä treffikutsu ollutkaan.)

Saattaisin tarttua kutsuun kiinni, jos olisimme damissa tai reberbahnilla. Noissa paikoissa kun on ihan oikeasti sitä silmänruokaa vaikka miten paljon, mutta että suomessa..
Olen nähnyt sen porukan liian monta kertaa, kun olemme kapakan jälkeen palloilleet mikadon maastossa. Se porukka ei oikeasti ole kyllä mikään miellyttävä ja kaunis näky silmille..

Meille tuli muuten toissa kesänä manskulla manne kauppamaan kahta akkaansa. 100 euroa ois ollut yhteensä kahdesta emännästä koko yön..
Huh.. antaisin kyllä mielummin repiä kaikki kynteni juurineen irti, kuin että siihen tarjoukseen tarttuisin. Yök.
WanhaPervo

Viesti Kirjoittaja WanhaPervo »

SingleMalt kirjoitti: Meille tuli muuten toissa kesänä manskulla manne kauppamaan kahta akkaansa. 100 euroa ois ollut yhteensä kahdesta emännästä koko yön..
Huh.. antaisin kyllä mielummin repiä kaikki kynteni juurineen irti, kuin että siihen tarjoukseen tarttuisin. Yök.
Todennäköisesti olisit menettänyt kaikki rahasi ja pimppi olisi jäänyt sillä kertaa näkemättä.
SingleMalt

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

WanhaPervo kirjoitti: Todennäköisesti olisit menettänyt kaikki rahasi ja pimppi olisi jäänyt sillä kertaa näkemättä.
Näin mekin kaverin kanssa aprikoitiin. Ukko oli kuskina ja lupas vielä heittää meidät asunnolle, jossa saisi rauhassa touhuta. Just joo. Montakohan nahkasaapasparia pussihousuineen olisi siellä odottanut morien kanssa..
Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 21779
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Viesti Kirjoittaja Bluntly »

Eikö riitä, että pelkään mokomia otuksia?
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
definitely
Kitinäaddikti
Viestit: 91
Liittynyt: 15.08.2005 15:53
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja definitely »

Gattaca kirjoitti:
Eikö luulisi, että nämä "nerot" olisivat menestyneet myös koulussa? No ei, koska koulumenestys edellyttää pääasiassa vain kiltteyttä, hyväuskoisuutta ja hyvää muistia. Kympin oppilaista tulee useimmiten koneiston tusinarukkasia tai opettajia, kuten Juhani30/Turbohaltijasta :lol:

Oikeat nerot taas menestyvät vain tuurilla ja joskus vasta postuumisti. Suurin ongelma on miten KOMMUNIKOIDA oma maailmansa muille ja saada oudotkin juttunsa ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi kouluohjelmoidulle väestölle.

Kai sitten pitää lohduttautua, että on ainoita, jolla on edes nenä paskan yläpuolella.
Ykköseltä tuli viime sunnuntaina dokkari erilaisista oppijoista. Aattelin että jee-sukset, nyt ymmärretään vihdoinkin, ettei kaikkia saa puserrettua samaan muottiin ja että peruskoulusta lähtien pitää vähentää sitä tasapäistämistä ja opetuksen ahdasmielisyyttä. Iloni oli kuitenkin lyhytaikainen.

Dokkarissa näitä sopeutumattomia "erilaisia oppijoita" pidettiin kukkahattutätien ohjauksessa erilaisissa taidetyöpajoissa ja muissa suojapaikoissa, mitkä ovat törkeän kalliita ja eivät taatusti edesauta integroitumista muihin nuoriin. Puhumattakaan, että "erilaiset oppijat" olisi opetettu hyödyntämään älyllistä kapasiteettiaan heille sopivalla tavalla ihan normaaleissa koulutusohjelmissa muiden mukana. Eikö mitä, taiteilijoiksi vaan ja kynttilänliekkimeditaatio/pantomiimitaideterapiaa itsensä löytämiseen - ja veronmaksajien piikkiin. Sitten nämä lellityt "erilaiset oppijat" valittelivat että työnantajat ovat liian vaativia, "no kyllä se jonnekin on ymmärrettävää että pitäisi koulutusta ja kokemusta olla, mut ku ei ehkä kaikkiin. Ja sit se töiden saanti on tosi kohtuuttoman vaikeeta". "Erilaiset oppijat" tykkäsivät tietysti koulutuksestaan kybällä - tykkäisin minäkin maalata, piirrellä ja tanssahdella päivät pitkät. Mutta ihan oikeasti - tuollainen ei auta yhtään sitä oikean elämän elämistä, jossa rahaa ei saa keskinkertaisesta piirtelystä tai hyvistä ajatuksista.

No joo, mutta seuraako toisesta väittämästäsi sitten se, että lahjakkuutensa käytännön menestykseksi kanavoivat eivät ole "oikeita" neroja, vaan eräänlaisia tavis-hannuhanhia? Sulkeeko "aito" nerous pois esimerkiksi bisnes-älykkyyden tai sosiaalisen älykkyyden? Eikö vain joidenkin ihmisten kyky verkostoitua ja olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan lähentele neroutta? Eikö hyvä koulumenestys voi osoittaa myös tietynlaista ikään nähden neroutta lähentelevää laskelmointia, mitä tulee jatkokoulutushaaveisiin? Ovatko kaikki yhteiskunnan pelisääntöjen puitteissa menestyvät jollain lailla perustavanlaatuisesti vajaaälyisiä, erotukseksi työttömäksi jääneistä selittelijöistä, jotka ovat "ainoita, jolla on edes nenä paskan yläpuolella"? Onko menestys luovuttamisen merkki? Mitä nenä paskan yläpuolella kulkeminen tarkoittaa käytännössä, ja kuuluuko siihen nyt sitten näitä "oikeita" neroja joita ei ymmärretä?
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

Onpa taas jutut.
Viimeksi muokannut Keikaus, 14.12.2006 23:15. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kikkelis kokkelis.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

definitely kirjoitti:No joo, mutta seuraako toisesta väittämästäsi sitten se, että lahjakkuutensa käytännön menestykseksi kanavoivat eivät ole "oikeita" neroja, vaan eräänlaisia tavis-hannuhanhia? Sulkeeko "aito" nerous pois esimerkiksi bisnes-älykkyyden tai sosiaalisen älykkyyden? Eikö vain joidenkin ihmisten kyky verkostoitua ja olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan lähentele neroutta? Eikö hyvä koulumenestys voi osoittaa myös tietynlaista ikään nähden neroutta lähentelevää laskelmointia, mitä tulee jatkokoulutushaaveisiin? Ovatko kaikki yhteiskunnan pelisääntöjen puitteissa menestyvät jollain lailla perustavanlaatuisesti vajaaälyisiä, erotukseksi työttömäksi jääneistä selittelijöistä, jotka ovat "ainoita, jolla on edes nenä paskan yläpuolella"? Onko menestys luovuttamisen merkki? Mitä nenä paskan yläpuolella kulkeminen tarkoittaa käytännössä, ja kuuluuko siihen nyt sitten näitä "oikeita" neroja joita ei ymmärretä?
Köh.. vaikka itse otin oman asiani puheeksi, niin en missään tapauksessa väitä, että nykyinen luuseriuteni olisi kytköksissä mahdollisen lahjakkuuteni aiheuttamiin sopeutumisvaikeuksiin. Mutkikkaampi juttu, ei siitä tässä enempää.

Mutta kyllähän sekin riepoo, kun huomaa että se oma erikoislahjakkuus, siis JOS sitä on eikä se ole luulottelua, on niin far-out, että sillä ei olekaan käyttöä. Tyhmempinä kokemani pellefilosofit taas repivät kaksin käsin tuohta, kun se turha ala on muodissa.

Kysymykseesi.
Totta kai vaikka joku firman talouspäällikkö voi tehdä ihan poikkeuksellisenkin luovia ratkaisuja. Ja verkottuminen sekä sosiaaliset suhteet vaativat nekin omanlaistaan älyä. "Hannuhanhiksi" en heitä sanoisi, mikäli joutuvat oikeasti tekemään kovaa työtäkin ja opiskelemaan.

Kuitenkin henk. koht laskisin "neroudeksi" vasta jonkun totaalisesti uutta luovan. Ihmiset, joiden INTOHIMO ei olekaan miten pärjätä maailman valmiissa mekanismeissa tai auttaa niitä valmiita mekanismeja. Intohimo merkkaa siinä oikeastaan enemmän kuin lahjakkuus tai raaka laskentateho. Patenttitoimiston virkailijoita on paljon, mutta harvalla on intohimona miettiä sellaisia out-there "tarpeettomuuksia" kuten Einsteinilla, joka kuvitteli millaista olisi ratsastaa valonsäteellä!

Kerran kapakassa kuuntelin sivusta, kun tinttitukkahemmo teki naiseen vaikutusta osaamalla ulkoa kaikki NHL:n tilastot. Kyynisenä kysyin, että mitä helvetin meritystä sillä kumilätkän kepillä sohimisella on verrattuna todelliseen nerouteen, esimerkkinä just Van Gogh (josta en muuten itse oikeasti pidä :D)

Korvarengasmies kävi selittämään, että joku Wayne Gretsky tai Teemu slänne on omalla alallaan yhtä nerokas.

So what?
Miten intohimo sellaiseen MUUTTAA maailmaa? Vie kehitystä eteenpäin? Hyviä lätkänpelaajia on aina, nimet vaihtuvat.

Veikkaan, että sadan vuoden päästä Van Gogh muistetaan edelleen, mutta juuri kukaan ei välitä kuka oli Mika Häkkinen! Joku formulakuski? Niitähän saa aina uusia.

Tietty bisnesmaailman "neroilla" on oikeaakin merkitystä. Silti edelleen sanon, että tosinero ei tunne intohimoa valmiiden systeemien palvelukseen ainakaan jossakin väliportaassa. Jos intohimona olisi koko sen bisnesalan radikaali parantaminen ja kyky siihen löytyisi, niin sitten laskisin "neroksi".

Muuten "nerot" hakeutuvat johonkin todella uutta luovaan, tutkijoina, taiteilijoina ym. Ovat toki riippuvaisia tuottavan työn tekijöistä, mutta pitkällä tähtäimellä yhteiskuntakin on "nerojen" alkuun haihatteluina pidetyistä oivalluksista riippuvainen.

Edit: Tulipa mieleen siteerata ulkomuistista yhtä 80-luvun ei-mitenkään-korkeatasoista bändiä, Jefferson Starshipiä:

"Someone´s always playing
Corporation Games
Who cares they're always changing
Corporation Names?

Don´t you remember?
WE built this City
We built this City
On Rock and Roll!"
Avatar
BrianW
Kitisijä
Viestit: 1279
Liittynyt: 14.08.2005 18:50
Paikkakunta: Suomen Ritchmond
Viesti:

Viesti Kirjoittaja BrianW »

Gattaca kirjoitti:
definitely kirjoitti:No joo, mutta seuraako toisesta väittämästäsi sitten se, että lahjakkuutensa käytännön menestykseksi kanavoivat eivät ole "oikeita" neroja, vaan eräänlaisia tavis-hannuhanhia? Sulkeeko "aito" nerous pois esimerkiksi bisnes-älykkyyden tai sosiaalisen älykkyyden? Eikö vain joidenkin ihmisten kyky verkostoitua ja olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan lähentele neroutta? Eikö hyvä koulumenestys voi osoittaa myös tietynlaista ikään nähden neroutta lähentelevää laskelmointia, mitä tulee jatkokoulutushaaveisiin? Ovatko kaikki yhteiskunnan pelisääntöjen puitteissa menestyvät jollain lailla perustavanlaatuisesti vajaaälyisiä, erotukseksi työttömäksi jääneistä selittelijöistä, jotka ovat "ainoita, jolla on edes nenä paskan yläpuolella"? Onko menestys luovuttamisen merkki? Mitä nenä paskan yläpuolella kulkeminen tarkoittaa käytännössä, ja kuuluuko siihen nyt sitten näitä "oikeita" neroja joita ei ymmärretä?
Köh.. vaikka itse otin oman asiani puheeksi, niin en missään tapauksessa väitä, että nykyinen luuseriuteni olisi kytköksissä mahdollisen lahjakkuuteni aiheuttamiin sopeutumisvaikeuksiin. Mutkikkaampi juttu, ei siitä tässä enempää.

Mutta kyllähän sekin riepoo, kun huomaa että se oma erikoislahjakkuus, siis JOS sitä on eikä se ole luulottelua, on niin far-out, että sillä ei olekaan käyttöä. Tyhmempinä kokemani pellefilosofit taas repivät kaksin käsin tuohta, kun se turha ala on muodissa.

Kysymykseesi.
Totta kai vaikka joku firman talouspäällikkö voi tehdä ihan poikkeuksellisenkin luovia ratkaisuja. Ja verkottuminen sekä sosiaaliset suhteet vaativat nekin omanlaistaan älyä. "Hannuhanhiksi" en heitä sanoisi, mikäli joutuvat oikeasti tekemään kovaa työtäkin ja opiskelemaan.

Kuitenkin henk. koht laskisin "neroudeksi" vasta jonkun totaalisesti uutta luovan. Ihmiset, joiden INTOHIMO ei olekaan miten pärjätä maailman valmiissa mekanismeissa tai auttaa niitä valmiita mekanismeja. Intohimo merkkaa siinä oikeastaan enemmän kuin lahjakkuus tai raaka laskentateho. Patenttitoimiston virkailijoita on paljon, mutta harvalla on intohimona miettiä sellaisia out-there "tarpeettomuuksia" kuten Einsteinilla, joka kuvitteli millaista olisi ratsastaa valonsäteellä!

Kerran kapakassa kuuntelin sivusta, kun tinttitukkahemmo teki naiseen vaikutusta osaamalla ulkoa kaikki NHL:n tilastot. Kyynisenä kysyin, että mitä helvetin meritystä sillä kumilätkän kepillä sohimisella on verrattuna todelliseen nerouteen, esimerkkinä just Van Gogh (josta en muuten itse oikeasti pidä :D)

Korvarengasmies kävi selittämään, että joku Wayne Gretsky tai Teemu slänne on omalla alallaan yhtä nerokas.

So what?
Miten intohimo sellaiseen MUUTTAA maailmaa? Vie kehitystä eteenpäin? Hyviä lätkänpelaajia on aina, nimet vaihtuvat.

Veikkaan, että sadan vuoden päästä Van Gogh muistetaan edelleen, mutta juuri kukaan ei välitä kuka oli Mika Häkkinen! Joku formulakuski? Niitähän saa aina uusia.

Tietty bisnesmaailman "neroilla" on oikeaakin merkitystä. Silti edelleen sanon, että tosinero ei tunne intohimoa valmiiden systeemien palvelukseen ainakaan jossakin väliportaassa. Jos intohimona olisi koko sen bisnesalan radikaali parantaminen ja kyky siihen löytyisi, niin sitten laskisin "neroksi".

Muuten "nerot" hakeutuvat johonkin todella uutta luovaan, tutkijoina, taiteilijoina ym. Ovat toki riippuvaisia tuottavan työn tekijöistä, mutta pitkällä tähtäimellä yhteiskuntakin on "nerojen" alkuun haihatteluina pidetyistä oivalluksista riippuvainen.
Tätä minä en tahdo käsittää tai ehkä tämä juuri on sitä nerokkuutta.

Miten mies, joka pystyy esittämään näin asiallista ja hyvää tekstiä, voi sitten toisaalta alentua täysin alatyyliseen ja idioottimaiseen pimpsanvonkaamiseen ja kitinään?

Nämä jutu ovat kyllä vakuuttaneet minut siitä, että olen mieleemmin ihan peruslahjakkuus kuin nero. Jätän Wittingsteinin muille ja keskityn,öh, vastakkaiseen sukupuoleen.
When the going gets weird, the weird turn pro.

Dr. Hunter S. Thompson
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

Kiitos BrianW.
Raavin täällä muniani ja haistelen sormiani.
Miksi kerron sen, en itsekään tiedä.
huima

Viesti Kirjoittaja huima »

Gattaca kirjoitti:Mutta kyllähän sekin riepoo, kun huomaa että se oma erikoislahjakkuus, siis JOS sitä on eikä se ole luulottelua, on niin far-out, että sillä ei olekaan käyttöä. Tyhmempinä kokemani pellefilosofit taas repivät kaksin käsin tuohta, kun se turha ala on muodissa.
Miten on aistittavissa tekopyhyyttä tässä Gattacan julistuksessa. Miten se että jollekin ei ole 'käyttöä' on ennenkään estänyt todellisia intohimoisia neroja tai muuten vain hulluja paneutumasta hankkeisiinsa ja toteuttamasta niitä, oli niistä luvassa palkkioita tai ei.

Toki meillä on ollut historiassa vaikka kuinka paljon aikoja jolloin tieteen tekeminen on ollut vain rikkaiden ja aatelien etuus muiden kamppaillessa elämänsä kanssa, mutta nykyään asiat ovat monessa kohtaa toisin. Jos ei jää kotiin nukkumaan ja kirjoittamaan Kityyn, voi tehdä elämällään jotakin.
Gattaca kirjoitti:Tietty bisnesmaailman "neroilla" on oikeaakin merkitystä. Silti edelleen sanon, että tosinero ei tunne intohimoa valmiiden systeemien palvelukseen ainakaan jossakin väliportaassa. Jos intohimona olisi koko sen bisnesalan radikaali parantaminen ja kyky siihen löytyisi, niin sitten laskisin "neroksi".

Muuten "nerot" hakeutuvat johonkin todella uutta luovaan, tutkijoina, taiteilijoina ym. Ovat toki riippuvaisia tuottavan työn tekijöistä, mutta pitkällä tähtäimellä yhteiskuntakin on "nerojen" alkuun haihatteluina pidetyistä oivalluksista riippuvainen.
Tästä olisi varmastikin mielenkiintoista keskustella vaikka kuinka, ellei koko ajan otsalohkoa kutittaisi se karu ajatus että kapinaviestisi systeemejä vastaan ja oman väärinymmärretyn neroutesi toitottaminen olisi vain eskapismia siitä ettei ole koskaan nostanut persettään oikeasti ylös ja tehnyt elämällään mitään. On helpompaa olla havukka-ahon ajattelija jossain kaukana, kuin pistää itseään oikeasti likoon ja yrittää muuttaa maailmaa.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

huima kirjoitti: Miten on aistittavissa tekopyhyyttä tässä Gattacan julistuksessa. Miten se että jollekin ei ole 'käyttöä' on ennenkään estänyt todellisia intohimoisia neroja tai muuten vain hulluja paneutumasta hankkeisiinsa ja toteuttamasta niitä, oli niistä luvassa palkkioita tai ei.

Toki meillä on ollut historiassa vaikka kuinka paljon aikoja jolloin tieteen tekeminen on ollut vain rikkaiden ja aatelien etuus muiden kamppaillessa elämänsä kanssa, mutta nykyään asiat ovat monessa kohtaa toisin. Jos ei jää kotiin nukkumaan ja kirjoittamaan Kityyn, voi tehdä elämällään jotakin.

Tästä olisi varmastikin mielenkiintoista keskustella vaikka kuinka, ellei koko ajan otsalohkoa kutittaisi se karu ajatus että kapinaviestisi systeemejä vastaan ja oman väärinymmärretyn neroutesi toitottaminen olisi vain eskapismia siitä ettei ole koskaan nostanut persettään oikeasti ylös ja tehnyt elämällään mitään. On helpompaa olla havukka-ahon ajattelija jossain kaukana, kuin pistää itseään oikeasti likoon ja yrittää muuttaa maailmaa.
Älä stressaa kun en minäkään muita syyllistä.
Minun luuseriuteni ja rappiotilani ei ole kenenkään muun syytä kuin itseni.
Syyllisyyttä koen omasta lamaantumisestani, varsinkin siitä etten ole hoitanut varsinaista elämäntehtävääni, eli eläinoikeus- ja luonnonsuojeluhommaa. Ilmeinen messiaskompleksi minulla, mielisairautta varmaan sekin.

Perusluonteestani johtuvia sopeutumisvaikeuksia toki on, ja niiden käsittely on vienyt liikaa aikaa. Oikeastaan olisin tarvinnut saman läpikäyneen valmentajan, mutta sellaista ei ole vastaan tullut.

Sitten vahitellen on helpottanut hyväksyä suhteellinen omituisuuteni. Vaikka naiseniskentäpuuhissa. En enää viitsi stressata, pitäisikö minun naista saadakseni ohjeiden mukaan muuttua sosiaalisemmaksi ja pukeutua trendivaatteisiin. Siinä on nimittäin se, että niin neuvovat ovat oikeasti itse sosiaalisia alunperinkin, pitävät sosiaalisuutta ja ehkä trendikkyyttä ihanteena. Minä taas en, ja itseäni vastaan rikkoisin ja pelleksi rupeaisin jos pelkän pillun takia moiseen alkaisin. Joten antaapa baariporukan hypellä keskenään, niinniin baareissa luonnostaan viihtyen. Ihan eri laji kuin minä. Mitä sitä kadehtimaan kun en kadehdi pingviinienkään pariutumismenoja.

Sitten olen vierastanut ihmisiä jo kauan ennen luuseriutumistani.
Kun katsoo ihmisiä, niin näkee perussuomalaisia, joiden maailma rajoittuu kysymyksiin: "Onko kaanis ilima? No tuliko kallaa? Onko hyviä pottuja? Voe kun suomi saes mitallin ja voettaes euroviisuissa." Ihmiset sitoutuvat puoluekantoihin ja ajattelevat niinkuin puolue ajattelee. Uskonnollisuuteen taipuvaiset ihmiset taas useimmiten valitsevat jonkun valmiin uskonnon opit. Kamppailulajiharrastajat opettelevat katojaan kuin koneet. (Vaikka Bruce Leellä oli siihen jotain sanottavaa :D) Vanhemmat lukevat kasvatusoppaita ja hokevat oppimiaan lauseita: "lapsella pitää olla rajat". Suomalaiset riisuvat kenkänsä sisällä ja pitävät koiransa hihnassa, kun käsketään.

Koulussa lahjakkaat ihmiset ihan tosissaan kuuden ällän jälkeen miettivät lähtisivätkö tuomareiksi, lääkäreiksi, ekonomeiksi vai insinööreiksi. Kuulemma vaikea valita. Harvoin palavaa intohimoa vain yhteen noista tai mihinkään muuhun asiaan. Saattaisi johtua ns. aikuismaisuudesta ja ylivertaisesta sosiaalisesta velvollisuudentunnosta. Niitä ihmisiä tuntien vaikea uskoa. Ehkä sittenkin on niin, että tuossa valmiissa lokerossa menestymisessä ovat heidän maailmansa ja ymmärryksensä rajat? Kaikkia noita ammattilaisia toki itsekin tarvitsen, hyvä kun tekevät, mutta tuon ihmistyypin tavan suhtautua omaan elämäänsä koen vieraaksi.

(Mutta joo, itse olisin halunnut lentäjäksi, koneiston osaksi siis, mutta liian huonot silmät)

Tit-for-tat keljuilun jatkona tuo sinun killkillin sanoin "hevonpaskabingo" -sanastosi ammattiosaamisketjussa. Kai sinä käsität, että omien piiriesi ulkopuolella tuollaiselle nauretaan, ja loppukäyttäjä-asiakkaat paskat nakkaavat biztalkistasi? Itse luulen, että tuotekehittelyä vain haittaa jos asiat jaottelette noilla kankeilla kauppalehti/johtamisopas -sanoilla. Eikö tuollaisen sisäistäminen sitäpaitsi ole oman itsen ja luovuudensa tappamista?

Tuo sillä lepyttelyllä, että minä en sinun töitäsi oppisi koskaan tekemään, aivojeni laskentateho ei riittäisi.

Minä taas.. ei paljoa raakaa laskentatehoa teihin oikeisiin IT-nörtteihin verrattuna. Ei kirjoitustaitoakaan johonkin Snapaheadiin tai aliarvostettuun Slamiin verrattuna.

En ole kulttuuriolento vaan säikähtänyt villieläin.

Pienestä pitäen olen ihmetellyt, mikä tämä maailma on missä elän ja tarttisko minun tehdä jotain sen hyväksi. Olen epäonnistunut joo. Koskaan en ole käsittänyt, miksi valmiisiin muotteihin niin halulla sopeudutaan. Sitä aikuismaista vastuuntuntoako? Viisauttako? En aina usko. Yksi naapurini luki lisensiaatiksi ja halusi firmojen tiedottajaksi. Intohimona tiedottaa ja tehdä peeärrää mille vaan firmalle. Miksi? Eikö se ole sama kuin itsemurha? Vai eikö omaa itseä edes olekaan, jonka siinä tappaisi?

Minulle tulee tästä kauhufiilis. Että onko eläviä ihmisiä olemassakaan, vai ovatko kaikki vain ohjelmoituja robotteja? Sama kauhu jonka sinä ehkä kokisit, jos huomaisit että muut ihmiset ovatkin zombieita.

Eikä tämä oloni ole kenenkään muun syy. Ei ketään "pahaa jätkää". Vain oma kummallisuuteni.

Oikeille neroille on tyypillistä sitkeys ja piittaamattomuus siitä, ymmärtääkö muu maailma heitä. Mistä he sen vahvuuden saavat, en aina käsitä. Tuskin joku Shakespeare suri sitä, ymmärtääkö sen ajan yleisö eli oppimaton katurahvas hänen näytelmiensä kaikki nyanssit. Mutta entäs jos se johtui siitä, että Shakespeare uskoi ihmisistä liian hyvää ja kuvitteli heidän ymmärtävän? Bach taas oikeutti taiteensa sillä, että hän sävelsi "Jumalan kunniaksi". Mutta entäs jos ei usko sellaiseen Jumalaan? Entä onkin vain minä ja ihmismassat joiden erilaiseen tietoisuuteen kokee hukkuvansa?

Yllä mainitusta länsimaisesta akateemisesta filosofiasta.. ei se niin tärkeää ole minullekaan. Eikä ole mikään ainutkertainen oivallus, että länsimainen filosofia on pääosin näennäisongelmia, eikä mikään oikea tiede. Sen joko tajuaa tai ei pysty tajuamaan, ja on siis minun mielestäni kuin kaksiulotteinen olento kolmiulotteisessa maailmassa.

Sinne sekaan meno "menestystä" yrittämään taas olisi aika turhaa, jos ei koko alaa arvosta. Ja sitkeä ennakkoluuloni on, että länsimainen filosofia on kyseenalaistamattomiin lähtöoletuksiin perustuvaa Uskontoa. Miksi pyrkiä kardinaaliksi, jos olen ateisti?

Tietty joo masentavaa, että sitä niin "viisaana" pidetään. Parempi pysyä kaukana kuitenkin.

Aikaahan se vie sulatella näitä pettymyksiä ihmisiin, politiikkaan, uskontoon ja filosofiaan. Lopulta jää se anteeksi vaan tyytyminen siihen, että on sentään oma nenä paskan yläpuolella. Että on sittenkin enemmän elossa kuin kiiltävät tehokoneet, vaikka kuolemaa tekeekin. Enkä jaksa lässyttää tässä, että "saatan toki olla täysin väärässäkin". Nerohan näet TIETÄÄ olevansa oikeassa! :D

"Juokse villi lapsi,
juokse kauemmaksi.
Siellä kasvat vahvemmaksi
ja vapaammaksi!"

:D
Viimeksi muokannut Gattaca, 18.09.2005 11:02. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
AarneAnkka

Viesti Kirjoittaja AarneAnkka »

BrianW kirjoitti:Miten mies, joka pystyy esittämään näin asiallista ja hyvää tekstiä, voi sitten toisaalta alentua täysin alatyyliseen ja idioottimaiseen pimpsanvonkaamiseen ja kitinään?
En uskoisi että nämä kaksi ääripäätä ovat mitenkään toisensa poissulkevia.
Vastaa Viestiin