Ei, koska idylli ei ole realistista toisin kuin demonin riivaaman kyborgin niittaaminen pulssikiväärillä.pikkuego kirjoitti: Vaan tuleeko SIMSin pelaajista idylli-ihmisiä?
The game made me do it
Re: The game made me do it
Re: The game made me do it
gullible kirjoitti: pelasin videopelejä, joissa ammuttiin, räjäytettiin, sähköistettiin, potkittiin ynnä hakattiin vihollisia.
http://www.h2videos.com/Halo2Forum/Come ... tAnger.wmv
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: The game made me do it
Tiivistän kantani, koska se tuli ilmeisen väärinymmärretyksi:
On typerää väittää että väkivaltapelit aiheuttaisivat väkivaltaista käytöstä esim. kaikissa tai suurimmassa osassa ihmisiä. On kuitenkin naiivia väittää etteikö niiden jatkuva pelaaminen lisäisi impulsiivista käytöstä uhkaaviksi koetuissa tilanteissa. Jos maailma olisi täydellinen, väkivaltapelien pelaamiseen ei liittyisi mitään riskiä - mutta maailma ei ole täydellinen.
On typerää väittää että väkivaltapelit aiheuttaisivat väkivaltaista käytöstä esim. kaikissa tai suurimmassa osassa ihmisiä. On kuitenkin naiivia väittää etteikö niiden jatkuva pelaaminen lisäisi impulsiivista käytöstä uhkaaviksi koetuissa tilanteissa. Jos maailma olisi täydellinen, väkivaltapelien pelaamiseen ei liittyisi mitään riskiä - mutta maailma ei ole täydellinen.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: The game made me do it
Ei vaan: idylli ei ole sidoksissa impulsiiviseen käytökseen toisin kuin demonin riivaaman kyborgin niittaaminen pulssikiväärillä.gullible kirjoitti:Ei, koska idylli ei ole realistista toisin kuin demonin riivaaman kyborgin niittaaminen pulssikiväärillä.pikkuego kirjoitti: Vaan tuleeko SIMSin pelaajista idylli-ihmisiä?
Re: The game made me do it
Miten niin?EveryWoman kirjoitti:On kuitenkin naiivia väittää etteikö niiden jatkuva pelaaminen lisäisi impulsiivista käytöstä uhkaaviksi koetuissa tilanteissa.
Re: The game made me do it
Vanha pasifisti inttikaverini, joka btw työskentelee ammatikseen ambulanssissa ensihoitaja, innostui aivan tosissaan ampumaan sniperilla hoitohenkilöstöä pelatessaan vice cityä. Juu, ihan terveen oloiselta hän näytti, kun viimeksi näimme. Uskoisin että henkilön täytyisi olla harvinaisen sairas ja omissa maailmoissaan seilaava, että hän kuvittelisi 'itse elävänsä' näinkin sarjakuvamaista peliä tosielämässä.
Henkilökohtaisesti yksi päähäni naksauttavalla tavalla vaikuttava viihdemaailman tekele on Kornin 'Ball Tongue'. Tätä kuunnellessa kasvojen ilme muuttuu vihaiseksi, lähestulkoon irvistykseksi ja viimeistään kertosäkeen alkaessa tekisi mieli raivon vallassa ajaa kaksipyöräisellä alas laskettelurinnettä. Vaarallista adrenaliinipitoista raivomusiikkia, täytyisi ehdottomasti kieltää
Kieltäisinkö lapsiltani? No, asia saattaa olla esillä vajaan kymmenen vuoden päästä, mietin sitten tarkemmin.
Henkilökohtaisesti yksi päähäni naksauttavalla tavalla vaikuttava viihdemaailman tekele on Kornin 'Ball Tongue'. Tätä kuunnellessa kasvojen ilme muuttuu vihaiseksi, lähestulkoon irvistykseksi ja viimeistään kertosäkeen alkaessa tekisi mieli raivon vallassa ajaa kaksipyöräisellä alas laskettelurinnettä. Vaarallista adrenaliinipitoista raivomusiikkia, täytyisi ehdottomasti kieltää

Kieltäisinkö lapsiltani? No, asia saattaa olla esillä vajaan kymmenen vuoden päästä, mietin sitten tarkemmin.
Re: The game made me do it
http://www.mackandmesh.com/videos.phpSingleMalt kirjoitti:http://www.h2videos.com/Halo2Forum/Come ... tAnger.wmv
Tuon sivun lopussa olevat "Mesh does Doom" videot ovat aika huvittavia. Jotkut ovat niin herkkiä...
Re: The game made me do it
Olen toki rajoittanut lapseni pelaamista. Sekä määrällisesti, että sisällöllisesti. Mitä tahansa peliä ei ole saanut pelata, vaikka se sieltä omalta koneelta löytyykin. En usko niillä peleillä, joita meidän koneilla on, olevan suoraa vaikutusta käytökseen. Mutta suoran yhteyden lapsen yöuneen havaitsin aika nopeasti. Siis pannaan sekä liika pelaaminen että tietyt pelit.killkill kirjoitti:mihin vetäisit rajan, mitä oma lapsesi saisi pelata / mitä musiikkia kuunnella?
Musiikin rajoittamista en ole vielä harrastanut, koska siihen ei ole ollut mitään syytä. Ei löydy kersan kuuntelutottumuksista mitään sellaista joka helisyttäisi isän hälytyskelloja. Tiedän olevan jos vaikka minkä sortin sanomaa välittävää musiikkia ja jos sen paikka tulee, niin asiasta käydään perustavaa laatua oleva keskustelu.
Sanottakoon että olen ajanut pari kertaa kersan pois television äärestä jos ja kun sieltä on pukannut näitä amerikkalaisia reality sarjoja tyyliin 'ken on maassa kaunehin' ja niin päin pois. Parempi että lukee vaikka hevoshulluja kun että tuijottaa lasittunein silmin sitä roskaa. Ja millään muotoa ei kersa kattele teeveestä mitään tappomättöpätkiä, jotka sitten seuraavat painajaisina yöuniin.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: The game made me do it
Koska ihmisen ympäristö (myös virtuaalinen sellainen, jos se vetoaa voimakkaasti alitajuntaan) vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä, maailmankuvaansa ja persoonallisuuteensa. Riippumatta siitä, mitkä vaikutukset ihminen itse kykenee tunnistamaan ja mitä ei.gullible kirjoitti:Miten niin?EveryWoman kirjoitti:On kuitenkin naiivia väittää etteikö niiden jatkuva pelaaminen lisäisi impulsiivista käytöstä uhkaaviksi koetuissa tilanteissa.
Tuo "kiltti lapsi korkeakouluputkessa ilman kapinaa" on vain ulkoinen mittari eikä kerro juuri mitään olennaista. Äärimmilleen kärjistettyjä vaikutuksia (esimerkiksi):gullible kirjoitti:Oletteko te koskaan olleet lapsia? Omassa lapsuudessani (13v) kuuntelin seksististen karvahirviöiden esittämää paukemusiikkia, katsoin ahdistavia kauhuleffoja, join kaljaa, vedin nuuskaa, poltin tupakkaa, katsoin pornoa ja pelasin videopelejä, joissa ammuttiin, räjäytettiin, sähköistettiin, potkittiin ynnä hakattiin vihollisia.
Ja olin uskoakseni kiltti lapsi korkeakouluputkessa ja ilman sen kummempaa kapinaa.
- paukemusiikki vaikuttaa aisteja ja estetiikan tajua turruttavasti,
- päihteiden käyttö haittaa psyykkisen elämänhallinnan taidon kehittymistä (tuo ei ole mikään virallinen termi vaan hatusta reväisty),
- pornon katsomisen vaikutuksista olenkin luennoinut sen verran laajasti että tuskin sinäkään siltä kokonaan vältyit,
- väkivaltapelien pelaaminen lisää impulsiivisuutta.
Nuo siis silloin kun mainittu toiminta on säännöllistä ja usein toistuvaa. Miten voit tietää, millainen ihminen olisit nyt, jos olisit elänyt eri tavalla? Toivottavasti et ainakaan väitä että olisit täsmälleen samanlainen.
En halua sanoa, että kaikki em. jutut pitäisi kieltää lapsilta ja nuorilta täydellisesti. Se ei olisi missään tapauksessa hyvä vaihtoehto, monestakin syystä. Sanon vain, että jos jokin niistä, esim. väkivaltapelien pelaaminen, olisi omalla lapsellani jatkuvaa ja täyttäisi ison osan elämästä, puuttuisin varmasti jotenkin asiaan. Puuttumisella en tarkoita porttikieltoa tietokoneelle, vaan ensimmäisenä vaikka pelkkää keskustelua ja lapsen sisäisen todellisuuden kehittymisen tarkkailua.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: The game made me do it
Joo, ja minunkin kumminkaimani on pelannut GTA:ta vaikka kuinka paljon, eikä vaikuta yhtään väkivaltaiselta.ManZel kirjoitti:Vanha pasifisti inttikaverini, joka btw työskentelee ammatikseen ambulanssissa ensihoitaja, innostui aivan tosissaan ampumaan sniperilla hoitohenkilöstöä pelatessaan vice cityä. Juu, ihan terveen oloiselta hän näytti, kun viimeksi näimme. Uskoisin että henkilön täytyisi olla harvinaisen sairas ja omissa maailmoissaan seilaava, että hän kuvittelisi 'itse elävänsä' näinkin sarjakuvamaista peliä tosielämässä.

Tämä ei ole osoitettu pelkästään ManZelille, vaan muillekin samaisen logiikan harjoittajille: Jos haluatte osoittaa ettei peleillä ole yleisesti ottaen mitään vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, ei riitä että annatte yhden tai kaksi esimerkkiä ihmisistä, joihin se ei ole vaikuttanut. Sama asia pitäisi osoittaa joka ikisen suht' järjissään olevan ihmisen kohdalla (jos siis väittämä on, että pelit vaikuttavat vain jo valmiiksi vinksahtaneisiin). Tässä ketjussa on kirjoittajia joihin pelaaminen heidän oman kertomansa mukaan vaikuttaa.
Toistan vielä aiemman pointtini, mutta tällä kertaa analogian muodossa: Ei tupakkakaan aiheuta keuhkosyöpää, vaan sen polttaminen lisää riskiä sairastua ko. tautiin. On olemassa paljon ihmisiä, jotka eivät ole saaneet tupakasta mitään syöpää, mutta pitääkö tupakanpoltto tällä perusteella sallia kaikille ikään katsomatta?
Miksi sinun tarvitsee edes miettiä, jos kerran pelaaminen on mielestäsi kaikilta osin täysin turvallista? Mikset sano vain suoraan (niin kuin Snapa teki), että et tietenkään kiellä?ManZel kirjoitti:Kieltäisinkö lapsiltani? No, asia saattaa olla esillä vajaan kymmenen vuoden päästä, mietin sitten tarkemmin.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: The game made me do it
Jos olisit kyttäkilleri, toimisit toki kuvailemallasi tavalla ilman pelejäkin.pikkuego kirjoitti:Tämä siis JOS olisin kyttäkilleri.
Pointti oli siinä, että jos joku ei-kyttäkilleri on pelitodellisuudessa tottunut reagoimaan uhkaavaan tilanteeseen johdonmukaisesti tietyllä äärimmäisen impulsiivisella tavalla, ja lisäksi ehdollistunut siihen että ongelmat ratkeavat ko. toimintatapaa noudattamalla, malli saattaa joissakin tilanteissa siirtyä reaalitodellisuuden puolelle. Ei siis niin, että peliaddikti toimisi koko ajan tosielämässä tämän mallin mukaisesti, vaan jossakin poikkeuksellisen yllättävässä ja uhkaavassa tilanteessa jos sattuu lisäksi olemaan esim. väsynyt, rasittunut tai humalassa (eli on tavallista alttiimpi toimimaan impulsiivisesti).
-
- Kitinäaddikti
- Viestit: 75
- Liittynyt: 15.08.2005 11:06
- Paikkakunta: jynkkylä
Re: The game made me do it
kovin nuorilla ei mielestäni ole kykyä käsitellä kaikkia niitä tuntemuksia mitä kovin väkivaltaiset pelit herättävät. kyse on siis fiiliksistä jotka tulevat pintaan eri pelitilanteista. ei voi tietenkään sanoa että 'jokaisen kohdalla' koska jokainen skidi on yksilö. en tosin usko että kovin herkkä lapsi tieten tahtoen pelaa peliä joka aiheuttaa ahdistuneisuutta. tietty kontrolli pitää vanhemmilta löytyä. pelaajathan ne päästään flippavat, ei pelit.
rinnastaisin väkivaltapelaamisen säkin hakkaamiseen. sillä erotuksella että säkin pieksäminen tuo enemmän konkreettista muutosta juuri sillä hetkellä (vitutus lakkaa fyysisen toiminnan seurauksena). väkivalta pelissa on ehkä monimutkaisempaa ja mahdollistaa myös väkivaltaisen vibojen purkamista ja pitempää käsittelyä omassa päässään. parhaimmillaan pelit ovat tietty silloin kun on mahdollisimman paljon eri vaihtoehtoja tilanteen hoitamiseksi.
rinnastaisin väkivaltapelaamisen säkin hakkaamiseen. sillä erotuksella että säkin pieksäminen tuo enemmän konkreettista muutosta juuri sillä hetkellä (vitutus lakkaa fyysisen toiminnan seurauksena). väkivalta pelissa on ehkä monimutkaisempaa ja mahdollistaa myös väkivaltaisen vibojen purkamista ja pitempää käsittelyä omassa päässään. parhaimmillaan pelit ovat tietty silloin kun on mahdollisimman paljon eri vaihtoehtoja tilanteen hoitamiseksi.
-
- Kitisijä
- Viestit: 6735
- Liittynyt: 01.07.2005 21:12
- Paikkakunta: Uleåborg
Re: The game made me do it
Tätä minun on vaikea niellä. Missään pelissä ei pärjää impulsiivisuudella. Aina on joku pelimekaniikka, jonka ymmärtämällä ja pelitilanteisiin oikein reagoimalla pärjää paremmin. Impulsiivisuus johtaa yleensä aina epäonnistumiseen, väkivaltapeleissä kuolemaan.EveryWoman kirjoitti: - väkivaltapelien pelaaminen lisää impulsiivisuutta.
Re: The game made me do it
Vastaavasti pelien haitallista vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ei rahtuakaan todista se, että sinä satut olemaan sitä mieltä. Kuinka moni tässä ketjussa kirjottaneista on impulssipäissään tappanut poliiseja?EveryWoman kirjoitti: Jos haluatte osoittaa ettei peleillä ole yleisesti ottaen mitään vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, ei riitä että annatte yhden tai kaksi esimerkkiä ihmisistä, joihin se ei ole vaikuttanut. Sama asia pitäisi osoittaa joka ikisen suht' järjissään olevan ihmisen kohdalla (jos siis väittämä on, että pelit vaikuttavat vain jo valmiiksi vinksahtaneisiin). Tässä ketjussa on kirjoittajia joihin pelaaminen heidän oman kertomansa mukaan vaikuttaa.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: The game made me do it
Onkohan meillä eri määritelmä impulsiivisuudelle?aasi kirjoitti:Tätä minun on vaikea niellä. Missään pelissä ei pärjää impulsiivisuudella. Aina on joku pelimekaniikka, jonka ymmärtämällä ja pelitilanteisiin oikein reagoimalla pärjää paremmin. Impulsiivisuus johtaa yleensä aina epäonnistumiseen, väkivaltapeleissä kuolemaan.EveryWoman kirjoitti: - väkivaltapelien pelaaminen lisää impulsiivisuutta.
Tokihan joka pelissä pitää ensin oppia miten homma toimii, mutta ymmärtääkseni kaikissa väkivaltapeleissä ideana on tuon opitun mahdollisimman impulsiivinen soveltaminen. Pelejä, joissa joutuu oikeasti harkitsemaan omaa toimintaansa, ei luokitella väkivaltapeleiksi vaikka niissä ihmisiä tapettaisiinkin.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: The game made me do it
Minun itsetarkkailuun perustuva näkemykseni kertoo siitä, miten pelit vaikuttavat minuun. Jos joku väittää etteivät pelit vaikuta ihmisiin sillä tavalla, minun kokemukseni on jonkinnäköinen osoitus ko. teoriaa vastaan. Jos ja kun taas minä väitän, että joihinkin ihmisiin pelit vaikuttavat, jonkun päinvastainen kokemus pelkästään omalla kohdallaan ei ole osoitus teoriaani vastaan.gullible kirjoitti:Vastaavasti pelien haitallista vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ei rahtuakaan todista se, että sinä satut olemaan sitä mieltä. Kuinka moni tässä ketjussa kirjottaneista on impulssipäissään tappanut poliiseja?EveryWoman kirjoitti: Jos haluatte osoittaa ettei peleillä ole yleisesti ottaen mitään vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, ei riitä että annatte yhden tai kaksi esimerkkiä ihmisistä, joihin se ei ole vaikuttanut. Sama asia pitäisi osoittaa joka ikisen suht' järjissään olevan ihmisen kohdalla (jos siis väittämä on, että pelit vaikuttavat vain jo valmiiksi vinksahtaneisiin). Tässä ketjussa on kirjoittajia joihin pelaaminen heidän oman kertomansa mukaan vaikuttaa.
Minä ja SM emme ole ainoat tietämäni tyypit, joihin pelaaminen heidän itsensä mielestä vaikuttaa. Peliteollisuuden leivissä oleva läheiseni (ei kyllä pelisuunnittelussa vaan pelejä tuottavan yrityksen liiketoiminnan suunnittelussa), joka tietenkin pelaa paljon myös itse, kertoo aivan samantyyppisistä kokemuksista kuin me tässä ketjussa. Tajuttuaan pelaamisen vaikutuksen hän on ottanut asiakseen ohjata ko. puljun liiketoimintaa väkivallattomampien pelien suuntaan. Valitettavasti en voi kertoa tästä yksityiskohtia - älkää kysykö!
Aivan: kukaan täällä ei silti ole kertonut meille tappaneensa poliiseja. Olen yrittänyt tehdä selväksi, etteivät tarkoittamani vaikutukset ole niin suoraviivaisia ja esiinny niin runsain määrin, että olisi todennäköistäkään löytää meidän joukostamme poliisintappajia. Pointti on siinä, että jos pelaaminen vaikuttaa käytökseen jollakin tavalla, ei ole yksi ja sama kuka niitä saa pelata. Jos tiedettäisiin täysin varmasti, että yksi tuhannesta väkivaltapeliaddiktista ryhtyy pelaamisen seurauksena uhkaavassa tilanteessa soveltamaan pelatessa alitajuntaan iskostuneita malleja, olisiko ihmisille edelleen aivan sama mitä heidän lapsensa pelaavat?
Re: The game made me do it
EW-hullu.
Minä viiltelen itseäni. Se vaikuttaa minun positiivisesti. Olen paljon virkeämpi ja reippaampi muutama avohaava nivusissa. Jos joku pilluaivo nyt sanoo ettei viiltelyllä ole myönteistä vaikutusta niin minä sodin tuota teoriaa vastaan. Olenhan elävä todiste vastaväitteen puolesta.
Ei jessus mitä kauraa ruudulla hyppii. Näistä pitäisi tehdä All Time High Score -kooste.
Minä viiltelen itseäni. Se vaikuttaa minun positiivisesti. Olen paljon virkeämpi ja reippaampi muutama avohaava nivusissa. Jos joku pilluaivo nyt sanoo ettei viiltelyllä ole myönteistä vaikutusta niin minä sodin tuota teoriaa vastaan. Olenhan elävä todiste vastaväitteen puolesta.
Ei jessus mitä kauraa ruudulla hyppii. Näistä pitäisi tehdä All Time High Score -kooste.
-
- Kitisijä
- Viestit: 6735
- Liittynyt: 01.07.2005 21:12
- Paikkakunta: Uleåborg
Re: The game made me do it
Luultavasti.EveryWoman kirjoitti:Onkohan meillä eri määritelmä impulsiivisuudelle?aasi kirjoitti: Tätä minun on vaikea niellä. Missään pelissä ei pärjää impulsiivisuudella. Aina on joku pelimekaniikka, jonka ymmärtämällä ja pelitilanteisiin oikein reagoimalla pärjää paremmin. Impulsiivisuus johtaa yleensä aina epäonnistumiseen, väkivaltapeleissä kuolemaan.
impulsiivinen mielijohteen mukaan toimiva
Soitanpa kaverille. Keitänpä kahvia. Toimintaa ilman aikaisempaa suunnitelmaa, mutta joka käynnistää aiemmin opitun rutiinin: pannulla vettä keittimeen, suodatinpussi kaapista, mitalla jauhatusta jnpp. Jos tykkää juoda kahvinsa aina maidolla ja huomaa usein ettei sitä keittämisen jälkeen olekaan jääkaapissa, rutiini luultavasti muuttuu. Ensimmäiseksi askeleeksi tuleekin hiljalleen jääkaapin tilan tarkistaminen.
Pitää toimia refleksinomaisesti. Joskus sen saavuttamiseen riittää tuhannet toistokerrat, joskus omaa toimintaa pitää miettiä ja korjata kunnes löytyy toimiva tapa.Tokihan joka pelissä pitää ensin oppia miten homma toimii, mutta ymmärtääkseni kaikissa väkivaltapeleissä ideana on tuon opitun mahdollisimman impulsiivinen soveltaminen. Pelejä, joissa joutuu oikeasti harkitsemaan omaa toimintaansa, ei luokitella väkivaltapeleiksi vaikka niissä ihmisiä tapettaisiinkin.
Mun mielestä on kuitenkin huomattavasti turvallisempaa että nuoret klopit yrittävät päteä virtuaalimaailmoissa kuin kaduilla. Jos äidin mielestä pojan tulevaisuus näyttää heikolta, voi hienovaraisesti vihjaista että pimpsaa tuskin tuolla tavalla tulee saamaan.
Re: The game made me do it
Ei varmaankaan. Kun näin ei vaan taida olla. Väkivaltapeliaddikteja ja entisiä sellaisia on Suomessa varovaisen hatusta vedetyn arvion mukaan kuusinumeroinen luku. Tuohon joukkoon mahtuu varmasti kaikenmoista hiihtäjää ihmeellisine psyykkisine onglemineen, mutta ei tietääkseni ole tieteellisesti osoitettu, että pelit liipaisisivat psykoottista käytöstä?EveryWoman kirjoitti:
Jos tiedettäisiin täysin varmasti, että yksi tuhannesta väkivaltapeliaddiktista ryhtyy pelaamisen seurauksena uhkaavassa tilanteessa soveltamaan pelatessa alitajuntaan iskostuneita malleja, olisiko ihmisille edelleen aivan sama mitä heidän lapsensa pelaavat?
Jos imaginäärinen gaiffari pelaa pasianssia 16 tuntia päivässä päivästä toiseen niin aivan varmasti unissa viuhuvat kortit. Tuollaista kaveria ei varmastikaan pidettäisi terveenä, mutta tokkopa pasianssia syytettäisiin kaverin hulluksi tekemisestä.
Jos lapsi lukee päivät pitkät arabian kielioppia ja molekyylibiologiaa niin tilanteen tasalla olevat vanhemmat ottavat välillä kirjan pois ja pakottavat piltin ulos leikkimään naapurin kakaroiden kanssa. Jos teini harrastaa itsepuolustuslajia, jousiammuntaa, miekkailua tai ammuntaa ja päättää soveltaa oppejaan koulunsa rehtoriin niin onko vika harrastuksessa?
Re: The game made me do it
Ei, rehtorissa.gullible kirjoitti:Jos teini harrastaa itsepuolustuslajia, jousiammuntaa, miekkailua tai ammuntaa ja päättää soveltaa oppejaan koulunsa rehtoriin niin onko vika harrastuksessa?
Se jos joku on tarpeeksi sekopää että alkaa lahtaamaan ihmisiä, voi saada kipinän siihen pelaamisesta. Tai elokuvista, kassajonosta, kaalimadosta, sukkapuikosta, nalle puhista jne...
Re: The game made me do it
Olen joskus miettinyt aina vain realistisemmaksi muuttuvien pelien kehitystä myös negatiiviselta kantilta. Minähän kyllä kuolaan aina uusille ja näyttäville graafisille luomuksille, mutta ehkä lapsi kuitenkin erottaa helpommin pelimaailman oikeasta, jos se tarjoillaan C64-tikku-ukkografiikoiden ja piipityksen muodossa realistisen valokuvamaisen maailman sijasta.
Jos Silent Hill-pelien pelaaminen keskiyöllä aiheuttaa sekavia pelkotiloja nukkumaanmennessä tällaiselle kolmekymppiselle ja koko elämänsä kauhuleffoja tuijottaneelle aikuiselle, tai heti GTA:ta pelattuaan autonrattiin hypätessään välähtää jos minkäkinlaisia kolarointiajatuksia mielessä, niin tiedä mitä ne aiheuttavat sitten herkälle lapselle.
Ikärajojen noudattamiseen tulisi kiinnittää varmasti tarkempaa huomiota. Tämä nyt on lähes pelkästään mutua, anteeksi antakaa se, mutta luulen, että pelien ikärajojen valvonta ei myyntitilanteessa ole lähellekään niin tarkkaa kuin elokuvien kohdalla.
Sekoja ja sairaitahan maailmasta löytyy aina, enkä usko että tällaisen viihdemuodon sensurointi aikuisilta ihmisiltä sinänsä asiaa miksikään muuttaa. Tai luulisi, että Suomen surullisenkuuluisaa videolakiakaan ei olisi ammuttu alas, jos olisi pystytty jotenkin näyttämään toteen sen "parantava" vaikutus.
Jos Silent Hill-pelien pelaaminen keskiyöllä aiheuttaa sekavia pelkotiloja nukkumaanmennessä tällaiselle kolmekymppiselle ja koko elämänsä kauhuleffoja tuijottaneelle aikuiselle, tai heti GTA:ta pelattuaan autonrattiin hypätessään välähtää jos minkäkinlaisia kolarointiajatuksia mielessä, niin tiedä mitä ne aiheuttavat sitten herkälle lapselle.
Ikärajojen noudattamiseen tulisi kiinnittää varmasti tarkempaa huomiota. Tämä nyt on lähes pelkästään mutua, anteeksi antakaa se, mutta luulen, että pelien ikärajojen valvonta ei myyntitilanteessa ole lähellekään niin tarkkaa kuin elokuvien kohdalla.
Sekoja ja sairaitahan maailmasta löytyy aina, enkä usko että tällaisen viihdemuodon sensurointi aikuisilta ihmisiltä sinänsä asiaa miksikään muuttaa. Tai luulisi, että Suomen surullisenkuuluisaa videolakiakaan ei olisi ammuttu alas, jos olisi pystytty jotenkin näyttämään toteen sen "parantava" vaikutus.
Re: The game made me do it
Unohdit lopusta kysymysmerkin. GTA3:n kaiketi luetaan väkivaltapeliksi, erityisesti sen uusin versio on viime aikoina ollut uutisissa, tosin seksin takia. Siltikin, kyseisessä pelissä joutuu miettimään syy-seuraussuhteita, eikä pärjääminen perustu impulsiiviseen silmittömään tappamiseen. Monesti parasta on lähteä karkuun, tai edetä varovaisesti, tai monia muita vaihtoehtoja kuin silmitön väkivalta.EveryWoman kirjoitti:Tokihan joka pelissä pitää ensin oppia miten homma toimii, mutta ymmärtääkseni kaikissa väkivaltapeleissä ideana on tuon opitun mahdollisimman impulsiivinen soveltaminen. Pelejä, joissa joutuu oikeasti harkitsemaan omaa toimintaansa, ei luokitella väkivaltapeleiksi vaikka niissä ihmisiä tapettaisiinkin.
Kun satuit aiemmin ottamaan esimerkiksi virkavallan tappamisen pelimaailmassa (ja kuinka tämä peilautuu tosielämään), kyseisessä pelissä erityisesti se aiheuttaa vaikeuksia. Jos tapat poliisin edes vahingossa, sinut etsintäkuulutetaan ja saat perääsi yhä enemmän poliiseja. Jos jatkat samaa rataa, saat yhä vaikuttavamman virkajoukon perääsi, poliisihelikoptereita, SWAT-joukot, FBI:n iskujoukot ja lopulta armeijan. Pelaaminen muuttuu käytännössä mahdottomaksi ilman että kuolet samantien.
Toisaalta siihen se sitten jääkin, koska "kuolema" pelissä tarkoittaa enintään nykyisen tehtävän epäonnistumista ja keräämäsi aseistuksen menettämistä, ja virkavallastakin pääsee näppärästi eroon vierailemalla automaalaamossa (?). Tämä voidaan selittää pelattavuudella, mutta silti tämä parjattu väkivaltapeli ei tunnu suosivan pelimekaniikallaan virkavallan kanssa kahnauksiin joutumista.
-
- Kitinän uhri
- Viestit: 909
- Liittynyt: 15.08.2005 8:20
- Paikkakunta: Shalla-Bal
Re: The game made me do it
Okei eli siis tietty toimintamalli saattaa siirtyä pelistä reaalimaailman puolella? Ja pelaajan mielenlaadusta riippuu miten paljon siitä mallista suodatetaan matkalla? No tietty. Ihan samalla tavalla sitä apinointia tapahtuu missä tahansa, kylä lähtee!EveryWoman kirjoitti:Jos olisit kyttäkilleri, toimisit toki kuvailemallasi tavalla ilman pelejäkin.pikkuego kirjoitti:Tämä siis JOS olisin kyttäkilleri.
Pointti oli siinä, että jos joku ei-kyttäkilleri on pelitodellisuudessa tottunut reagoimaan uhkaavaan tilanteeseen johdonmukaisesti tietyllä äärimmäisen impulsiivisella tavalla, ja lisäksi ehdollistunut siihen että ongelmat ratkeavat ko. toimintatapaa noudattamalla, malli saattaa joissakin tilanteissa siirtyä reaalitodellisuuden puolelle.
Mutta itse en kyllä näe syytä siihen miksi pelien väkivalta olisi se ongelma, vaan toimintamallien hyväksyttävyys tosielämässä ja pelaajan kyky erottaa nämä maailmat toisistaan. Ilmeisesti säännöllisiin lääkärintarkastuksiin tuleekin lisätä terveen järjen mittaus ja määrän mukaan myöntää pelilupia eri etäisyydellä todellisuudesta operoiviin peleihin.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: The game made me do it
Väitätkö siis, että kokemani pelien vaikutus on pelkkää harhaa (kuten viiltelyn positiivinen vaikutus esimerkissäsi)? Ja kaikkien muiden samasta asiasta maininneiden kohdalla myös? Olisin käynyt huitomassa nurmikenttiä Zeldaa pelaamattakin?SnapaHead kirjoitti:EW-hullu.
Minä viiltelen itseäni. Se vaikuttaa minun positiivisesti. Olen paljon virkeämpi ja reippaampi muutama avohaava nivusissa. Jos joku pilluaivo nyt sanoo ettei viiltelyllä ole myönteistä vaikutusta niin minä sodin tuota teoriaa vastaan. Olenhan elävä todiste vastaväitteen puolesta.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: The game made me do it
Joo. Törmään taas vaikeuksiin, jotka johtuvat impulssi-sanan ja sen johdosten epätavallisesta käyttötavasta.aasi kirjoitti:Luultavasti.EveryWoman kirjoitti:Onkohan meillä eri määritelmä impulsiivisuudelle?
impulsiivinen mielijohteen mukaan toimiva
Tarkoitin tosiaan enemmän tuota refleksinomaisuutta. Eli siis: väsyneenä, humalassa etc. ihmisen kuin ihmisen toiminta muuttuu refleksinomaisemmaksi. Henkilö voi olla mind-setiltään virittäytynyt vaikkapa ratkomaan ongelmatilanteita vetämällä vastapuolta turpaan - esim. uppoutuvan ja pitkäaikaisen pelaamisen seurauksena. Mainitut tilanteet voivat esiintyä myös yhtä aikaa.
*huokaus* Näissä keskusteluissa ärsyttää edelleen eniten se, että jos esitän mielipiteen joka ei ole musta eikä valkoinen vaan suunnilleen keskiharmaa, mustan kannalla olevat käsittelevät sitä valkoisena ja valkoisen kannalla olevat taas mustana.aasi kirjoitti:Mun mielestä on kuitenkin huomattavasti turvallisempaa että nuoret klopit yrittävät päteä virtuaalimaailmoissa kuin kaduilla. Jos äidin mielestä pojan tulevaisuus näyttää heikolta, voi hienovaraisesti vihjaista että pimpsaa tuskin tuolla tavalla tulee saamaan.
Toistan vielä: En ole ollut enkä ole sitä mieltä, että pelit vaan vessasta alas. Katsoisin kuitenkin vähän mitä lapseni pelaa ja seuraisin miten se häneen vaikuttaa. Siinä se.