The game made me do it

Tietokonejutut, pelit ja muu nörtismi; autot, kaasupullot ja muut lelut
gullible

Re: The game made me do it

Viesti Kirjoittaja gullible »

pikkuego kirjoitti: Vaan tuleeko SIMSin pelaajista idylli-ihmisiä?
Ei, koska idylli ei ole realistista toisin kuin demonin riivaaman kyborgin niittaaminen pulssikiväärillä.
SingleMalt

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

gullible kirjoitti: pelasin videopelejä, joissa ammuttiin, räjäytettiin, sähköistettiin, potkittiin ynnä hakattiin vihollisia.

http://www.h2videos.com/Halo2Forum/Come ... tAnger.wmv
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Tiivistän kantani, koska se tuli ilmeisen väärinymmärretyksi:

On typerää väittää että väkivaltapelit aiheuttaisivat väkivaltaista käytöstä esim. kaikissa tai suurimmassa osassa ihmisiä. On kuitenkin naiivia väittää etteikö niiden jatkuva pelaaminen lisäisi impulsiivista käytöstä uhkaaviksi koetuissa tilanteissa. Jos maailma olisi täydellinen, väkivaltapelien pelaamiseen ei liittyisi mitään riskiä - mutta maailma ei ole täydellinen.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: The game made me do it

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

gullible kirjoitti:
pikkuego kirjoitti: Vaan tuleeko SIMSin pelaajista idylli-ihmisiä?
Ei, koska idylli ei ole realistista toisin kuin demonin riivaaman kyborgin niittaaminen pulssikiväärillä.
Ei vaan: idylli ei ole sidoksissa impulsiiviseen käytökseen toisin kuin demonin riivaaman kyborgin niittaaminen pulssikiväärillä.
gullible

Viesti Kirjoittaja gullible »

EveryWoman kirjoitti:On kuitenkin naiivia väittää etteikö niiden jatkuva pelaaminen lisäisi impulsiivista käytöstä uhkaaviksi koetuissa tilanteissa.
Miten niin?
ManZel

Viesti Kirjoittaja ManZel »

Vanha pasifisti inttikaverini, joka btw työskentelee ammatikseen ambulanssissa ensihoitaja, innostui aivan tosissaan ampumaan sniperilla hoitohenkilöstöä pelatessaan vice cityä. Juu, ihan terveen oloiselta hän näytti, kun viimeksi näimme. Uskoisin että henkilön täytyisi olla harvinaisen sairas ja omissa maailmoissaan seilaava, että hän kuvittelisi 'itse elävänsä' näinkin sarjakuvamaista peliä tosielämässä.

Henkilökohtaisesti yksi päähäni naksauttavalla tavalla vaikuttava viihdemaailman tekele on Kornin 'Ball Tongue'. Tätä kuunnellessa kasvojen ilme muuttuu vihaiseksi, lähestulkoon irvistykseksi ja viimeistään kertosäkeen alkaessa tekisi mieli raivon vallassa ajaa kaksipyöräisellä alas laskettelurinnettä. Vaarallista adrenaliinipitoista raivomusiikkia, täytyisi ehdottomasti kieltää :)

Kieltäisinkö lapsiltani? No, asia saattaa olla esillä vajaan kymmenen vuoden päästä, mietin sitten tarkemmin.
Hebuli

Viesti Kirjoittaja Hebuli »

http://www.mackandmesh.com/videos.php

Tuon sivun lopussa olevat "Mesh does Doom" videot ovat aika huvittavia. Jotkut ovat niin herkkiä...
HoundDog

Re: The game made me do it

Viesti Kirjoittaja HoundDog »

killkill kirjoitti:mihin vetäisit rajan, mitä oma lapsesi saisi pelata / mitä musiikkia kuunnella?
Olen toki rajoittanut lapseni pelaamista. Sekä määrällisesti, että sisällöllisesti. Mitä tahansa peliä ei ole saanut pelata, vaikka se sieltä omalta koneelta löytyykin. En usko niillä peleillä, joita meidän koneilla on, olevan suoraa vaikutusta käytökseen. Mutta suoran yhteyden lapsen yöuneen havaitsin aika nopeasti. Siis pannaan sekä liika pelaaminen että tietyt pelit.

Musiikin rajoittamista en ole vielä harrastanut, koska siihen ei ole ollut mitään syytä. Ei löydy kersan kuuntelutottumuksista mitään sellaista joka helisyttäisi isän hälytyskelloja. Tiedän olevan jos vaikka minkä sortin sanomaa välittävää musiikkia ja jos sen paikka tulee, niin asiasta käydään perustavaa laatua oleva keskustelu.

Sanottakoon että olen ajanut pari kertaa kersan pois television äärestä jos ja kun sieltä on pukannut näitä amerikkalaisia reality sarjoja tyyliin 'ken on maassa kaunehin' ja niin päin pois. Parempi että lukee vaikka hevoshulluja kun että tuijottaa lasittunein silmin sitä roskaa. Ja millään muotoa ei kersa kattele teeveestä mitään tappomättöpätkiä, jotka sitten seuraavat painajaisina yöuniin.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

gullible kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti:On kuitenkin naiivia väittää etteikö niiden jatkuva pelaaminen lisäisi impulsiivista käytöstä uhkaaviksi koetuissa tilanteissa.
Miten niin?
Koska ihmisen ympäristö (myös virtuaalinen sellainen, jos se vetoaa voimakkaasti alitajuntaan) vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä, maailmankuvaansa ja persoonallisuuteensa. Riippumatta siitä, mitkä vaikutukset ihminen itse kykenee tunnistamaan ja mitä ei.
gullible kirjoitti:Oletteko te koskaan olleet lapsia? Omassa lapsuudessani (13v) kuuntelin seksististen karvahirviöiden esittämää paukemusiikkia, katsoin ahdistavia kauhuleffoja, join kaljaa, vedin nuuskaa, poltin tupakkaa, katsoin pornoa ja pelasin videopelejä, joissa ammuttiin, räjäytettiin, sähköistettiin, potkittiin ynnä hakattiin vihollisia.

Ja olin uskoakseni kiltti lapsi korkeakouluputkessa ja ilman sen kummempaa kapinaa.
Tuo "kiltti lapsi korkeakouluputkessa ilman kapinaa" on vain ulkoinen mittari eikä kerro juuri mitään olennaista. Äärimmilleen kärjistettyjä vaikutuksia (esimerkiksi):
- paukemusiikki vaikuttaa aisteja ja estetiikan tajua turruttavasti,
- päihteiden käyttö haittaa psyykkisen elämänhallinnan taidon kehittymistä (tuo ei ole mikään virallinen termi vaan hatusta reväisty),
- pornon katsomisen vaikutuksista olenkin luennoinut sen verran laajasti että tuskin sinäkään siltä kokonaan vältyit,
- väkivaltapelien pelaaminen lisää impulsiivisuutta.

Nuo siis silloin kun mainittu toiminta on säännöllistä ja usein toistuvaa. Miten voit tietää, millainen ihminen olisit nyt, jos olisit elänyt eri tavalla? Toivottavasti et ainakaan väitä että olisit täsmälleen samanlainen.

En halua sanoa, että kaikki em. jutut pitäisi kieltää lapsilta ja nuorilta täydellisesti. Se ei olisi missään tapauksessa hyvä vaihtoehto, monestakin syystä. Sanon vain, että jos jokin niistä, esim. väkivaltapelien pelaaminen, olisi omalla lapsellani jatkuvaa ja täyttäisi ison osan elämästä, puuttuisin varmasti jotenkin asiaan. Puuttumisella en tarkoita porttikieltoa tietokoneelle, vaan ensimmäisenä vaikka pelkkää keskustelua ja lapsen sisäisen todellisuuden kehittymisen tarkkailua.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

ManZel kirjoitti:Vanha pasifisti inttikaverini, joka btw työskentelee ammatikseen ambulanssissa ensihoitaja, innostui aivan tosissaan ampumaan sniperilla hoitohenkilöstöä pelatessaan vice cityä. Juu, ihan terveen oloiselta hän näytti, kun viimeksi näimme. Uskoisin että henkilön täytyisi olla harvinaisen sairas ja omissa maailmoissaan seilaava, että hän kuvittelisi 'itse elävänsä' näinkin sarjakuvamaista peliä tosielämässä.
Joo, ja minunkin kumminkaimani on pelannut GTA:ta vaikka kuinka paljon, eikä vaikuta yhtään väkivaltaiselta. :doh:

Tämä ei ole osoitettu pelkästään ManZelille, vaan muillekin samaisen logiikan harjoittajille: Jos haluatte osoittaa ettei peleillä ole yleisesti ottaen mitään vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, ei riitä että annatte yhden tai kaksi esimerkkiä ihmisistä, joihin se ei ole vaikuttanut. Sama asia pitäisi osoittaa joka ikisen suht' järjissään olevan ihmisen kohdalla (jos siis väittämä on, että pelit vaikuttavat vain jo valmiiksi vinksahtaneisiin). Tässä ketjussa on kirjoittajia joihin pelaaminen heidän oman kertomansa mukaan vaikuttaa.

Toistan vielä aiemman pointtini, mutta tällä kertaa analogian muodossa: Ei tupakkakaan aiheuta keuhkosyöpää, vaan sen polttaminen lisää riskiä sairastua ko. tautiin. On olemassa paljon ihmisiä, jotka eivät ole saaneet tupakasta mitään syöpää, mutta pitääkö tupakanpoltto tällä perusteella sallia kaikille ikään katsomatta?
ManZel kirjoitti:Kieltäisinkö lapsiltani? No, asia saattaa olla esillä vajaan kymmenen vuoden päästä, mietin sitten tarkemmin.
Miksi sinun tarvitsee edes miettiä, jos kerran pelaaminen on mielestäsi kaikilta osin täysin turvallista? Mikset sano vain suoraan (niin kuin Snapa teki), että et tietenkään kiellä?
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: The game made me do it

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

pikkuego kirjoitti:Tämä siis JOS olisin kyttäkilleri.
Jos olisit kyttäkilleri, toimisit toki kuvailemallasi tavalla ilman pelejäkin.

Pointti oli siinä, että jos joku ei-kyttäkilleri on pelitodellisuudessa tottunut reagoimaan uhkaavaan tilanteeseen johdonmukaisesti tietyllä äärimmäisen impulsiivisella tavalla, ja lisäksi ehdollistunut siihen että ongelmat ratkeavat ko. toimintatapaa noudattamalla, malli saattaa joissakin tilanteissa siirtyä reaalitodellisuuden puolelle. Ei siis niin, että peliaddikti toimisi koko ajan tosielämässä tämän mallin mukaisesti, vaan jossakin poikkeuksellisen yllättävässä ja uhkaavassa tilanteessa jos sattuu lisäksi olemaan esim. väsynyt, rasittunut tai humalassa (eli on tavallista alttiimpi toimimaan impulsiivisesti).
Avatar
guyatone
Kitinäaddikti
Viestit: 75
Liittynyt: 15.08.2005 11:06
Paikkakunta: jynkkylä

Viesti Kirjoittaja guyatone »

kovin nuorilla ei mielestäni ole kykyä käsitellä kaikkia niitä tuntemuksia mitä kovin väkivaltaiset pelit herättävät. kyse on siis fiiliksistä jotka tulevat pintaan eri pelitilanteista. ei voi tietenkään sanoa että 'jokaisen kohdalla' koska jokainen skidi on yksilö. en tosin usko että kovin herkkä lapsi tieten tahtoen pelaa peliä joka aiheuttaa ahdistuneisuutta. tietty kontrolli pitää vanhemmilta löytyä. pelaajathan ne päästään flippavat, ei pelit.

rinnastaisin väkivaltapelaamisen säkin hakkaamiseen. sillä erotuksella että säkin pieksäminen tuo enemmän konkreettista muutosta juuri sillä hetkellä (vitutus lakkaa fyysisen toiminnan seurauksena). väkivalta pelissa on ehkä monimutkaisempaa ja mahdollistaa myös väkivaltaisen vibojen purkamista ja pitempää käsittelyä omassa päässään. parhaimmillaan pelit ovat tietty silloin kun on mahdollisimman paljon eri vaihtoehtoja tilanteen hoitamiseksi.
Avatar
aasi
Kitisijä
Viestit: 6558
Liittynyt: 01.07.2005 21:12
Paikkakunta: Uleåborg

Viesti Kirjoittaja aasi »

EveryWoman kirjoitti: - väkivaltapelien pelaaminen lisää impulsiivisuutta.
Tätä minun on vaikea niellä. Missään pelissä ei pärjää impulsiivisuudella. Aina on joku pelimekaniikka, jonka ymmärtämällä ja pelitilanteisiin oikein reagoimalla pärjää paremmin. Impulsiivisuus johtaa yleensä aina epäonnistumiseen, väkivaltapeleissä kuolemaan.
gullible

Viesti Kirjoittaja gullible »

EveryWoman kirjoitti: Jos haluatte osoittaa ettei peleillä ole yleisesti ottaen mitään vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, ei riitä että annatte yhden tai kaksi esimerkkiä ihmisistä, joihin se ei ole vaikuttanut. Sama asia pitäisi osoittaa joka ikisen suht' järjissään olevan ihmisen kohdalla (jos siis väittämä on, että pelit vaikuttavat vain jo valmiiksi vinksahtaneisiin). Tässä ketjussa on kirjoittajia joihin pelaaminen heidän oman kertomansa mukaan vaikuttaa.
Vastaavasti pelien haitallista vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ei rahtuakaan todista se, että sinä satut olemaan sitä mieltä. Kuinka moni tässä ketjussa kirjottaneista on impulssipäissään tappanut poliiseja?
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

aasi kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti: - väkivaltapelien pelaaminen lisää impulsiivisuutta.
Tätä minun on vaikea niellä. Missään pelissä ei pärjää impulsiivisuudella. Aina on joku pelimekaniikka, jonka ymmärtämällä ja pelitilanteisiin oikein reagoimalla pärjää paremmin. Impulsiivisuus johtaa yleensä aina epäonnistumiseen, väkivaltapeleissä kuolemaan.
Onkohan meillä eri määritelmä impulsiivisuudelle?

Tokihan joka pelissä pitää ensin oppia miten homma toimii, mutta ymmärtääkseni kaikissa väkivaltapeleissä ideana on tuon opitun mahdollisimman impulsiivinen soveltaminen. Pelejä, joissa joutuu oikeasti harkitsemaan omaa toimintaansa, ei luokitella väkivaltapeleiksi vaikka niissä ihmisiä tapettaisiinkin.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

gullible kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti: Jos haluatte osoittaa ettei peleillä ole yleisesti ottaen mitään vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, ei riitä että annatte yhden tai kaksi esimerkkiä ihmisistä, joihin se ei ole vaikuttanut. Sama asia pitäisi osoittaa joka ikisen suht' järjissään olevan ihmisen kohdalla (jos siis väittämä on, että pelit vaikuttavat vain jo valmiiksi vinksahtaneisiin). Tässä ketjussa on kirjoittajia joihin pelaaminen heidän oman kertomansa mukaan vaikuttaa.
Vastaavasti pelien haitallista vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ei rahtuakaan todista se, että sinä satut olemaan sitä mieltä. Kuinka moni tässä ketjussa kirjottaneista on impulssipäissään tappanut poliiseja?
Minun itsetarkkailuun perustuva näkemykseni kertoo siitä, miten pelit vaikuttavat minuun. Jos joku väittää etteivät pelit vaikuta ihmisiin sillä tavalla, minun kokemukseni on jonkinnäköinen osoitus ko. teoriaa vastaan. Jos ja kun taas minä väitän, että joihinkin ihmisiin pelit vaikuttavat, jonkun päinvastainen kokemus pelkästään omalla kohdallaan ei ole osoitus teoriaani vastaan.

Minä ja SM emme ole ainoat tietämäni tyypit, joihin pelaaminen heidän itsensä mielestä vaikuttaa. Peliteollisuuden leivissä oleva läheiseni (ei kyllä pelisuunnittelussa vaan pelejä tuottavan yrityksen liiketoiminnan suunnittelussa), joka tietenkin pelaa paljon myös itse, kertoo aivan samantyyppisistä kokemuksista kuin me tässä ketjussa. Tajuttuaan pelaamisen vaikutuksen hän on ottanut asiakseen ohjata ko. puljun liiketoimintaa väkivallattomampien pelien suuntaan. Valitettavasti en voi kertoa tästä yksityiskohtia - älkää kysykö!

Aivan: kukaan täällä ei silti ole kertonut meille tappaneensa poliiseja. Olen yrittänyt tehdä selväksi, etteivät tarkoittamani vaikutukset ole niin suoraviivaisia ja esiinny niin runsain määrin, että olisi todennäköistäkään löytää meidän joukostamme poliisintappajia. Pointti on siinä, että jos pelaaminen vaikuttaa käytökseen jollakin tavalla, ei ole yksi ja sama kuka niitä saa pelata. Jos tiedettäisiin täysin varmasti, että yksi tuhannesta väkivaltapeliaddiktista ryhtyy pelaamisen seurauksena uhkaavassa tilanteessa soveltamaan pelatessa alitajuntaan iskostuneita malleja, olisiko ihmisille edelleen aivan sama mitä heidän lapsensa pelaavat?
SnapaHead

Viesti Kirjoittaja SnapaHead »

EW-hullu.

Minä viiltelen itseäni. Se vaikuttaa minun positiivisesti. Olen paljon virkeämpi ja reippaampi muutama avohaava nivusissa. Jos joku pilluaivo nyt sanoo ettei viiltelyllä ole myönteistä vaikutusta niin minä sodin tuota teoriaa vastaan. Olenhan elävä todiste vastaväitteen puolesta.

Ei jessus mitä kauraa ruudulla hyppii. Näistä pitäisi tehdä All Time High Score -kooste.
Avatar
aasi
Kitisijä
Viestit: 6558
Liittynyt: 01.07.2005 21:12
Paikkakunta: Uleåborg

Viesti Kirjoittaja aasi »

EveryWoman kirjoitti:
aasi kirjoitti: Tätä minun on vaikea niellä. Missään pelissä ei pärjää impulsiivisuudella. Aina on joku pelimekaniikka, jonka ymmärtämällä ja pelitilanteisiin oikein reagoimalla pärjää paremmin. Impulsiivisuus johtaa yleensä aina epäonnistumiseen, väkivaltapeleissä kuolemaan.
Onkohan meillä eri määritelmä impulsiivisuudelle?
Luultavasti.

impulsiivinen mielijohteen mukaan toimiva

Soitanpa kaverille. Keitänpä kahvia. Toimintaa ilman aikaisempaa suunnitelmaa, mutta joka käynnistää aiemmin opitun rutiinin: pannulla vettä keittimeen, suodatinpussi kaapista, mitalla jauhatusta jnpp. Jos tykkää juoda kahvinsa aina maidolla ja huomaa usein ettei sitä keittämisen jälkeen olekaan jääkaapissa, rutiini luultavasti muuttuu. Ensimmäiseksi askeleeksi tuleekin hiljalleen jääkaapin tilan tarkistaminen.
Tokihan joka pelissä pitää ensin oppia miten homma toimii, mutta ymmärtääkseni kaikissa väkivaltapeleissä ideana on tuon opitun mahdollisimman impulsiivinen soveltaminen. Pelejä, joissa joutuu oikeasti harkitsemaan omaa toimintaansa, ei luokitella väkivaltapeleiksi vaikka niissä ihmisiä tapettaisiinkin.
Pitää toimia refleksinomaisesti. Joskus sen saavuttamiseen riittää tuhannet toistokerrat, joskus omaa toimintaa pitää miettiä ja korjata kunnes löytyy toimiva tapa.

Mun mielestä on kuitenkin huomattavasti turvallisempaa että nuoret klopit yrittävät päteä virtuaalimaailmoissa kuin kaduilla. Jos äidin mielestä pojan tulevaisuus näyttää heikolta, voi hienovaraisesti vihjaista että pimpsaa tuskin tuolla tavalla tulee saamaan.
gullible

Viesti Kirjoittaja gullible »

EveryWoman kirjoitti:
Jos tiedettäisiin täysin varmasti, että yksi tuhannesta väkivaltapeliaddiktista ryhtyy pelaamisen seurauksena uhkaavassa tilanteessa soveltamaan pelatessa alitajuntaan iskostuneita malleja, olisiko ihmisille edelleen aivan sama mitä heidän lapsensa pelaavat?
Ei varmaankaan. Kun näin ei vaan taida olla. Väkivaltapeliaddikteja ja entisiä sellaisia on Suomessa varovaisen hatusta vedetyn arvion mukaan kuusinumeroinen luku. Tuohon joukkoon mahtuu varmasti kaikenmoista hiihtäjää ihmeellisine psyykkisine onglemineen, mutta ei tietääkseni ole tieteellisesti osoitettu, että pelit liipaisisivat psykoottista käytöstä?

Jos imaginäärinen gaiffari pelaa pasianssia 16 tuntia päivässä päivästä toiseen niin aivan varmasti unissa viuhuvat kortit. Tuollaista kaveria ei varmastikaan pidettäisi terveenä, mutta tokkopa pasianssia syytettäisiin kaverin hulluksi tekemisestä.

Jos lapsi lukee päivät pitkät arabian kielioppia ja molekyylibiologiaa niin tilanteen tasalla olevat vanhemmat ottavat välillä kirjan pois ja pakottavat piltin ulos leikkimään naapurin kakaroiden kanssa. Jos teini harrastaa itsepuolustuslajia, jousiammuntaa, miekkailua tai ammuntaa ja päättää soveltaa oppejaan koulunsa rehtoriin niin onko vika harrastuksessa?
1108

Viesti Kirjoittaja 1108 »

gullible kirjoitti:Jos teini harrastaa itsepuolustuslajia, jousiammuntaa, miekkailua tai ammuntaa ja päättää soveltaa oppejaan koulunsa rehtoriin niin onko vika harrastuksessa?
Ei, rehtorissa.

Se jos joku on tarpeeksi sekopää että alkaa lahtaamaan ihmisiä, voi saada kipinän siihen pelaamisesta. Tai elokuvista, kassajonosta, kaalimadosta, sukkapuikosta, nalle puhista jne...
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Olen joskus miettinyt aina vain realistisemmaksi muuttuvien pelien kehitystä myös negatiiviselta kantilta. Minähän kyllä kuolaan aina uusille ja näyttäville graafisille luomuksille, mutta ehkä lapsi kuitenkin erottaa helpommin pelimaailman oikeasta, jos se tarjoillaan C64-tikku-ukkografiikoiden ja piipityksen muodossa realistisen valokuvamaisen maailman sijasta.

Jos Silent Hill-pelien pelaaminen keskiyöllä aiheuttaa sekavia pelkotiloja nukkumaanmennessä tällaiselle kolmekymppiselle ja koko elämänsä kauhuleffoja tuijottaneelle aikuiselle, tai heti GTA:ta pelattuaan autonrattiin hypätessään välähtää jos minkäkinlaisia kolarointiajatuksia mielessä, niin tiedä mitä ne aiheuttavat sitten herkälle lapselle.

Ikärajojen noudattamiseen tulisi kiinnittää varmasti tarkempaa huomiota. Tämä nyt on lähes pelkästään mutua, anteeksi antakaa se, mutta luulen, että pelien ikärajojen valvonta ei myyntitilanteessa ole lähellekään niin tarkkaa kuin elokuvien kohdalla.

Sekoja ja sairaitahan maailmasta löytyy aina, enkä usko että tällaisen viihdemuodon sensurointi aikuisilta ihmisiltä sinänsä asiaa miksikään muuttaa. Tai luulisi, että Suomen surullisenkuuluisaa videolakiakaan ei olisi ammuttu alas, jos olisi pystytty jotenkin näyttämään toteen sen "parantava" vaikutus.
Hebuli

Viesti Kirjoittaja Hebuli »

EveryWoman kirjoitti:Tokihan joka pelissä pitää ensin oppia miten homma toimii, mutta ymmärtääkseni kaikissa väkivaltapeleissä ideana on tuon opitun mahdollisimman impulsiivinen soveltaminen. Pelejä, joissa joutuu oikeasti harkitsemaan omaa toimintaansa, ei luokitella väkivaltapeleiksi vaikka niissä ihmisiä tapettaisiinkin.
Unohdit lopusta kysymysmerkin. GTA3:n kaiketi luetaan väkivaltapeliksi, erityisesti sen uusin versio on viime aikoina ollut uutisissa, tosin seksin takia. Siltikin, kyseisessä pelissä joutuu miettimään syy-seuraussuhteita, eikä pärjääminen perustu impulsiiviseen silmittömään tappamiseen. Monesti parasta on lähteä karkuun, tai edetä varovaisesti, tai monia muita vaihtoehtoja kuin silmitön väkivalta.

Kun satuit aiemmin ottamaan esimerkiksi virkavallan tappamisen pelimaailmassa (ja kuinka tämä peilautuu tosielämään), kyseisessä pelissä erityisesti se aiheuttaa vaikeuksia. Jos tapat poliisin edes vahingossa, sinut etsintäkuulutetaan ja saat perääsi yhä enemmän poliiseja. Jos jatkat samaa rataa, saat yhä vaikuttavamman virkajoukon perääsi, poliisihelikoptereita, SWAT-joukot, FBI:n iskujoukot ja lopulta armeijan. Pelaaminen muuttuu käytännössä mahdottomaksi ilman että kuolet samantien.

Toisaalta siihen se sitten jääkin, koska "kuolema" pelissä tarkoittaa enintään nykyisen tehtävän epäonnistumista ja keräämäsi aseistuksen menettämistä, ja virkavallastakin pääsee näppärästi eroon vierailemalla automaalaamossa (?). Tämä voidaan selittää pelattavuudella, mutta silti tämä parjattu väkivaltapeli ei tunnu suosivan pelimekaniikallaan virkavallan kanssa kahnauksiin joutumista.
Avatar
pikkuego
Kitinän uhri
Viestit: 909
Liittynyt: 15.08.2005 8:20
Paikkakunta: Shalla-Bal
Viesti:

Re: The game made me do it

Viesti Kirjoittaja pikkuego »

EveryWoman kirjoitti:
pikkuego kirjoitti:Tämä siis JOS olisin kyttäkilleri.
Jos olisit kyttäkilleri, toimisit toki kuvailemallasi tavalla ilman pelejäkin.

Pointti oli siinä, että jos joku ei-kyttäkilleri on pelitodellisuudessa tottunut reagoimaan uhkaavaan tilanteeseen johdonmukaisesti tietyllä äärimmäisen impulsiivisella tavalla, ja lisäksi ehdollistunut siihen että ongelmat ratkeavat ko. toimintatapaa noudattamalla, malli saattaa joissakin tilanteissa siirtyä reaalitodellisuuden puolelle.
Okei eli siis tietty toimintamalli saattaa siirtyä pelistä reaalimaailman puolella? Ja pelaajan mielenlaadusta riippuu miten paljon siitä mallista suodatetaan matkalla? No tietty. Ihan samalla tavalla sitä apinointia tapahtuu missä tahansa, kylä lähtee!

Mutta itse en kyllä näe syytä siihen miksi pelien väkivalta olisi se ongelma, vaan toimintamallien hyväksyttävyys tosielämässä ja pelaajan kyky erottaa nämä maailmat toisistaan. Ilmeisesti säännöllisiin lääkärintarkastuksiin tuleekin lisätä terveen järjen mittaus ja määrän mukaan myöntää pelilupia eri etäisyydellä todellisuudesta operoiviin peleihin.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

SnapaHead kirjoitti:EW-hullu.

Minä viiltelen itseäni. Se vaikuttaa minun positiivisesti. Olen paljon virkeämpi ja reippaampi muutama avohaava nivusissa. Jos joku pilluaivo nyt sanoo ettei viiltelyllä ole myönteistä vaikutusta niin minä sodin tuota teoriaa vastaan. Olenhan elävä todiste vastaväitteen puolesta.
Väitätkö siis, että kokemani pelien vaikutus on pelkkää harhaa (kuten viiltelyn positiivinen vaikutus esimerkissäsi)? Ja kaikkien muiden samasta asiasta maininneiden kohdalla myös? Olisin käynyt huitomassa nurmikenttiä Zeldaa pelaamattakin?
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

aasi kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti:Onkohan meillä eri määritelmä impulsiivisuudelle?
Luultavasti.

impulsiivinen mielijohteen mukaan toimiva
Joo. Törmään taas vaikeuksiin, jotka johtuvat impulssi-sanan ja sen johdosten epätavallisesta käyttötavasta.

Tarkoitin tosiaan enemmän tuota refleksinomaisuutta. Eli siis: väsyneenä, humalassa etc. ihmisen kuin ihmisen toiminta muuttuu refleksinomaisemmaksi. Henkilö voi olla mind-setiltään virittäytynyt vaikkapa ratkomaan ongelmatilanteita vetämällä vastapuolta turpaan - esim. uppoutuvan ja pitkäaikaisen pelaamisen seurauksena. Mainitut tilanteet voivat esiintyä myös yhtä aikaa.
aasi kirjoitti:Mun mielestä on kuitenkin huomattavasti turvallisempaa että nuoret klopit yrittävät päteä virtuaalimaailmoissa kuin kaduilla. Jos äidin mielestä pojan tulevaisuus näyttää heikolta, voi hienovaraisesti vihjaista että pimpsaa tuskin tuolla tavalla tulee saamaan.
*huokaus* Näissä keskusteluissa ärsyttää edelleen eniten se, että jos esitän mielipiteen joka ei ole musta eikä valkoinen vaan suunnilleen keskiharmaa, mustan kannalla olevat käsittelevät sitä valkoisena ja valkoisen kannalla olevat taas mustana.

Toistan vielä: En ole ollut enkä ole sitä mieltä, että pelit vaan vessasta alas. Katsoisin kuitenkin vähän mitä lapseni pelaa ja seuraisin miten se häneen vaikuttaa. Siinä se.
Vastaa Viestiin