Kitinä

Ei itse luopumisessa olisi minkäänlaisia ongelmia, juon muutenkin aika vähän nykyään. Eikä juomien muuta persoonallisuuttani paljokaan pientä ylimääräistä rentoutta lukuunottamatta.

Niissä harvoissa tilanteissa kun juon niin se on hyvinkin paikallaan eikä oikein korviketta löydy, varsinkin sherrylasi kylmänä talvi-iltana kotiin palattua. Ainoa uhraus siis jonka joutuisi tekemään on aistillista mielihyvää tuotavan tekemisen lopettaminen, mutta en miellyttävästä tavasta haluaisi luopua ilman pakottavaa syytä. Pallotin kuitenkin neloskohdan koska itse luopuminen ei olisi ongelma.

Esim. mainittu oma terveys on kyllä hyvä ja pakottava syy.

Jos taas ei rahaa ole niin silloin ei muutenkaan juoda joten se ei voi olla ongelma.

Muista mainituista todennäköisesti vain kumppanin toivomus olisi mahdollista näillä juomismäärillä, mutta siihen pitäisi sitten olla kumppanilla joku todella hyvä syy.

Tällaisista syistä uskonnollisia perusteita en hyväksy, enkä kiihkeän uskovaisen ihmisen kanssa todennäköisesti pariutuisikaan johtuen omasta varsin lieraalista näkemyksestäni asiassa (uskovaisuudesta ei ole sinällään mitään haittaa, kunhan sitä tai sen tapoja ei yritetä tuputtaa minulle väkisin).

Äkkiä tulee mieleen vain se että kumppanilla olisi esim päihdeongelma eli kotona ei voisi olla alkoholia lainkaan kumppanin tilan takia. Tai sitten kumppani ei voisi juoda lainkaan muusta (terveydellisistä) syystä ja häntä häiritsee jos minä juon. Se voisi ehkä olla tarpeeksi painava peruste sille että en hänen seurassaan joisi tai olisi vaikutuksen alaisena. En usko että jos itse kotimatkalla joskus imaisen sen yhden sherryn tai saunaillassa (jos kumppani ei mukana) yhden tai pari olutta niin siitä olisi mitään haittaa.

.. pikkujuttu, sillä juon harvoin ja voisin elää ilmankin.

Haittatekijästä on helppoa luopua, syyn oivaltaminen onkin sitten toinen asia. Läheisen painokas vaatimus ei välttämättä riitä, vaan hyödyt ja haitat pitäisi pystyä punnitsemaan omassa mielessään raatorehellisesti. Sen jälkeenhän valinnan pitäisi olla yksinkertaista, ihan pientä priorisointia vain sen suhteen mitä elämältään haluaa ja mitä toiveiden täyttymiseksi kannattaa tehdä.

Pallotin viimeisen vaihtoehdon.

En mä nyt oikein tiedä. En juo paljoa, mutta en haluaisi luopuakaan. Humalajuomisesta voisin luopua ja olen luullakseni luopunutkin, koska lääkitykseni ei kestä näköjään edes viittä tuopillista ilman pyörtymys- ja oksennusreaktion radikaalia todennäköistymistä. Ja samanlaiset määrät saavat myös ihonikin oireilemaan enemmän.

Sen sijaan en näe mitään syytä, miksen tänäänkin joisi yhtä pientä Hoegaardenia. Viimeksikin baarissa käydessäni join vain yhden kirsikkaoluen ja vettä, colaa ja teetä, sillä hyvän oluen kanssa ei tule edes hinkua juoda kovin paljoa, bulkkioluita taas ei oikein muuhun tarkoitukseen voi juodakaan kuin saadakseen alholia vereensä.

Mä en pallota mitään. Mä kapinoin.

AarneAnkka kirjoitti: Mutta mitä jos syy ei ole ihan niin vakava, vaan alkoholi on vain jonkinasteinen haittatekijä? Kuinka vaikeaa teille olisi luopua alkoholista, jos esimerkiksi kumppaninne sitä teiltä toivoisi? Tai jos joutuisit toteamaan että se käy elämälle ja kukkarolle vähän liian kalliiksi ja tekee taloudesta tiukkaa?

Ei olisi ollenkaan vaikeaa, olen jopa harkinnut sitä. Tosin kumppanin toivomuksesta en luopuisi jos siihen ei olisi hyviä perusteita. Rahakaan nyt ei ole kauhean iso ongelma jos kerran kahdessa kuukaudessa ostaa sixpäkin. Mulla tekee mieli juoda vain baarissa kavereiden kanssa ja silloinkin usein jätän juomatta jotta pääsen omalla autolla kotiin.

Niin joo, pikku lisäys: pelkästä kumppanin toiveesta... ei ikinä! Jos joku mun dokaamisen lopettaa, niin se olen minä itse. Vaikeeta se on lopettaa jossei itse halua ja toki teen järkevyyden rajoissa niin kuin itse haluan.

AarneAnkka kirjoitti:Mutta mitä jos syy ei ole ihan niin vakava, vaan alkoholi on vain jonkinasteinen haittatekijä? Kuinka vaikeaa teille olisi luopua alkoholista, jos esimerkiksi kumppaninne sitä teiltä toivoisi? Tai jos joutuisit toteamaan että se käy elämälle ja kukkarolle vähän liian kalliiksi ja tekee taloudesta tiukkaa? Tai jos juominen tuppaa aina vähän riistäytymään käsistä ja lähimmäiset ei oikein tykkää käyttäytymisestänne, vaikka isommilta vahingoilta vältytäänkin?

Kyllä nämä olisivat kaikki mulle tarpeeksi hyviä syitä lopettaa juominen kokonaan. Tai toi eka ehkä semmoisilla varauksilla, että mistä syystä kumppani sitä minulta toivoisi, mistään tuplastandardisyistä tai pelkästään kenenkään kontrolloinninhalun/aiheettoman mustistelun vuoksi en kyllä lopettaisi. Mutta jos mun raittiuteni vaikka auttaisi ratkaisevasti alkoholiongelmaista kumppania pysymään kuivilla, niin se olis mulle jo tarpeeksi hyvä syy (tällä hetkellä mun on kyllä vaikea kuvitella että ryhtyisin suhteeseen päihdeongelmaisen kanssa, mutta eihän sitä ikinä tiedä). Noi kaksi vikaa nyt tietysti koskettavat myöskin sitä kumppania, ainakin jos samaa taloutta eletään, ja ovat mun mielestä erityisen hyviä syitä lopettaa joko juominen tai suhde.

Onhan alkoholia kiva silloin tällöin nautiskella, mutta ei se nyt niin iso ilo mulle elämässäni kuitenkaan ole, että siitä olisi pakko pitää kiinni silloinkin kun se aiheuttaisi jonkinlaista todellista harmia läheisilleni. Suurin osa juopottelun iloa on nytkin se porukka missä sitä tehdään, ja noitten ihmisten kanssa on hauskaa ihan selvänäkin.

Tietysti voisin, mutta voisiko se minusta?

hermine kirjoitti:Suurin osa juopottelun iloa on nytkin se porukka missä sitä tehdään, ja noitten ihmisten kanssa on hauskaa ihan selvänäkin.

En uskonut tätä päivää näkeväni mutta komppailen Hermineä.

Pallotin kolmosen.

3-4 Voisin luopua sopivasta syystä enkä usko että tekisi edes tiukkaa.

Ei tuohon voi mitään vastata, koska 3-4 -kohtien "tarkennukset" pakottaisivat valitsemaan jotain siltä väliltä.

Terveydellisistä syistä voin luopua. Tai jos loppuu kiinnostus.

Vain jos kannabis laillistettaisiin. Pidän itsestäni enemmän päihtyneenä. Kannabispäihtyneenä. Silloin olen vähemmän vittumainen, pussaan paremmin, sekstaan paremmin ja sheikkaan paremmin. aRRRRRIVAA beibi!

Herra Manala kirjoitti:Silloin olen vähemmän vittumainen, pussaan paremmin, sekstaan paremmin ja sheikkaan paremmin. aRRRRRIVAA beibi!

Miksi ja miten aineet aikaansaavat sinussa nuo muutokset? Entä mikä estää sinua olemasta tuollainen selvin päin?

prosessi kirjoitti:Miksi ja miten aineet aikaansaavat sinussa nuo muutokset?

Delta-9-tetrahydrokannabinoidi. Siksi että se toimii aivokemiani kanssa parhaiten yhteen. Ainakin paremmin kuin rasvaliuotin.

Entä mikä estää sinua olemasta tuollainen selvin päin?

Minähän olen! Olen ihana! Olen paskis vain intternetissä! <3

Herra Manala kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Miksi ja miten aineet aikaansaavat sinussa nuo muutokset?

Delta-9-tetrahydrokannabinoidi. Siksi että se toimii aivokemiani kanssa parhaiten yhteen. Ainakin paremmin kuin rasvaliuotin.

Kyllä minä vaikuttavan aineen tiesin, mutta miksi ja miten se toimii juuri sinussa? Täsmennettynä, miten hiivatissa delta-9-tetrahydrokannabinoidi parantaa suutelutaitoja?

Entä mikä estää sinua olemasta tuollainen selvin päin?

Minähän olen! Olen ihana! Olen paskis vain intternetissä! <3

Mutta väitit juuri, että olet enemmän kun olet aineissa. Miksi?

Melnais kirjoitti:Haittatekijästä on helppoa luopua, syyn oivaltaminen onkin sitten toinen asia. Läheisen painokas vaatimus ei välttämättä riitä, vaan hyödyt ja haitat pitäisi pystyä punnitsemaan omassa mielessään raatorehellisesti. Sen jälkeenhän valinnan pitäisi olla yksinkertaista, ihan pientä priorisointia vain sen suhteen mitä elämältään haluaa ja mitä toiveiden täyttymiseksi kannattaa tehdä.

Pallotin viimeisen vaihtoehdon.

Oletko sinä se sama tyttö, joka vielä pari vuotta sitten cityssä kehui vuolaasti Tapio-viinan rentouttavaa vaikutusta suurten käyttömäärien jälkeen? Vai onko minulta mennyt palstahenkilöt sekaisin?

Geetzu kirjoitti: Tosin täytyy myöntää, että raskausajat (kun en ole yhtä annollistakaan halunnut ottaa) ovat olleet vähän ärsyttäviä. Silloin kun jotain ei saa niin toki sitä vähän himoaa.

Niinku maksalaatikkoa ja valkoviiniä.

Raskauden ajaksi on kyllä helppo luopua alkoholista, sillä jo esim. oluen tuoksu aiheuttaa yökötystä. Pitkän tauon jälkeen myös alkoholin sietokyky on niin huono, että jo ihan pienistä määristä tulee kauheaan humalaan ja krapulaan. Lapsen ollessa pieni myös käyttökerrat ja -määrät vähenevät ihan automaattisesti. En silti tiedä, haluaisinko kokonaan luopua alkoholista. Nousuhumalassa on hauskaa ja lasillinen punkkua pihvin kanssa on hyvää. Pahimmit ördäilykännit ovat kohdallani jo taakse jäänyttä hurjaa nuoruutta. Toivottavasti.
Täysraittiutta olen kyllä harkinnut ihan vakavissani, sillä olen huomannut olevani silloin tällöin perso alkoholille. Jos homma joskus lipsuu liian koskeaksi, niin kierrän korkin kiinni lopullisesti.

Homien röpöttäminen on kohtuullisella tasolla ja yritän pitääkin sen kohtuullisella tasolla. Elämä täysin ilman alkoholia olisi kyllä terveellistä, mutta kovin tylsää...

- Look at me. I don't drink, smoke or chase women and tomorrow i will be celebrating my 80th birthday.

- You will? HOW?

Leila kirjoitti:

Melnais kirjoitti: Pallotin viimeisen vaihtoehdon.

Oletko sinä se sama tyttö, joka vielä pari vuotta sitten cityssä kehui vuolaasti Tapio-viinan rentouttavaa vaikutusta suurten käyttömäärien jälkeen? Vai onko minulta mennyt palstahenkilöt sekaisin?

Tuskin on mennyt henkilöitä sekaisin, k.o. neiti on vaan kääntänyt kelkan täysin ympäri. Seuraavaksi hän varmaan ilmoittaa liittyvänsä seurakunnan ompelukerhoon

2.5

En mä edes juopottele paljon, mutta se perjantain sikspäkki maistuu vaan aina niin hyvälle. Viinapää sitäpaitsi huononee vielä iän mukana jatkuvasti, en koe nykyään vetäväni kännäillessäkään koskaan mitään suurta määrää alkomahoolia.

Mut hyvän ja painavan syyn ilmaantuessa toki voisin lopettaa kokonaankin. Jos esim. jossain vaiheessa suku olisi jatkumassa, toki koettaisin helpottaa kantajan oloa lopettamalla tupakoinnin ja viinakset itsekin. Tai no ehkä piilossa varmaan tulisi silloin tällöin ehkä röpöteltyä tuolloinkin.

Mut arki-iltoinahan mä en juo koskaan edes yhtä olutta, eli mitään pakotusta oluen tai muun alkoholijuoman makusteluun ei kyllä ole.

Join aiemmin n. 2-3 kertaa vuodessa. Kyllästyin ja lakkasin juomasta oikeastaan kokonaan jotain 3 vuotta sitten. En juo edes yhtä, puolikasta tai neljännestä.

Okei, mä join eilen sen yhden pienen sijasta kolme pientä. Ja siitäkin seurasi huono päivä ja harmittaa. Nyt tarvitsen kaikkien teidän tukea. Mua ei saa pyytää baariin. Jos mut näkee baarissa, mua täytyy muistuttaa, että en enää kestä alkoholia. En halua enää näitä päiviä. En juo enää.

Leila kirjoitti:

Melnais kirjoitti: Pallotin viimeisen vaihtoehdon.

Oletko sinä se sama tyttö, joka vielä pari vuotta sitten cityssä kehui vuolaasti Tapio-viinan rentouttavaa vaikutusta suurten käyttömäärien jälkeen? Vai onko minulta mennyt palstahenkilöt sekaisin?

Ei ole mennyt, kyllä olen ihan sama nainen. Aloin nähdä saadun, erittäin rentoutuneen tilan sekä muut vaikutukset enemmän negatiivisina kuin positiivisina, joten sinne jäi.

Nyt ei muuta kuin odotellaan milloin Geetzu julistaa lopettaneensa seksin turhana.

Melnais kirjoitti: Ei ole mennyt, kyllä olen ihan sama nainen. Aloin nähdä saadun, erittäin rentoutuneen tilan sekä muut vaikutukset enemmän negatiivisina kuin positiivisina, joten sinne jäi.

Kerro mulle pari vinkkiä. Mun pitää lopettaa kokonaan, koska jo pienestäkin määrästä seuraa näitä veto pois -päiviä, jolloin on suht mahdoton päästä ylös sängystä edes puolilta päivin tai edes kovin pian sen jälkeen. Mutta kun mun on niin vaikea saada tätä taottua päähäni, että mä en pysty sulattaan edes pieniä määriä enää. Ja shakkia pelatessa ottais pari ihan mielellään. En haluaisi uskoa, että alkoholista luopumisen ajatus on näin vaikea, mutta kyllä se vaan sittenkin on.