Päivän nörttilinkki

Tietokonejutut, pelit ja muu nörtismi; autot, kaasupullot ja muut lelut
Herra Manala

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja Herra Manala »

NegaDuck kirjoitti:
Herra Manala kirjoitti:Silti ei oo pelit parantunu yhtään! Perkele!
No ainakin framerate on vähän parantunut.
No en nyt sanoisi niinkään jotain World in conflictia, Flight Simulator X:ää tai edes Crysista pelatessa...
Bhven

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja Bhven »

Orson Scott Card and Chair Entertainment to Collaborate On Interactive Adaptation of 'Ender's Game'

http://blog.newsweek.com/blogs/levelup/ ... unced.aspx
Bhven

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja Bhven »

Snittu mitä googlella löytää joskus vahingossa.

http://pelikone.fi/pelit/muut/Terasbeto ... astaa/1843
NegaDuck

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

Legend of Zelda - the Movie -traileri - IGN.comin aprillipila kalliimmasta päästä. Aika lailla näkivät vaivaa. :)
NegaDuck

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

Hammasrataksien ei tarttekkaan olla pyöreitä.

NegaDuck

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

Lisää screenshotteja Fallout 3:sta:
http://fallout3.wordpress.com/2008/04/0 ... pcgamesde/
NegaDuck

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

Pelifanien riemuksi(?), Max Payne -leffa tosiaankin on tulossa. Päähenkilön osassa hieman yllättävästi ysäriräppäri Mark "Marky Mark" Wahlberg.

Vanhempi juoru Mark Wahlbergin pääosasta leffassa:
http://www.aintitcool.com/node/34741

Lehdistötiedote leffasta:
http://kotaku.com/352082/max-payne-movi ... g-in-march

Kuvia kuvauspaikalta:
http://smockgirl.livejournal.com/66836.html
http://www.kotaku.com.au/games/2008/03/ ... ain-2.html

Mila Kunisin haastattelu:
http://www.empireonline.com/news/story.asp?NID=22305
Bhven

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja Bhven »

Robots compete to save dolls in distress
http://www.youtube.com/watch?v=6vr-tiA00UA
NegaDuck

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

VoxelStein 3D - http://voxelstein3d.sourceforge.net/

Retropeli uusissa kuosissa. Aiiiiika jännä. Puukolla voi kaivautua riittävällä kärsivällisyydellä vaikka seinästä läpi. :D
nokkaelain

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja nokkaelain »

Retropeleistä puheenollen - huomisesta alkaen on mediamuseo Rupriikissa esillä (ja kokeiltavanakin) peli- ja tietokoneiden historiaa tamperelaisten kaverien kokoelmasta; näyttelyn juliste: Pelikonepeijoonit.

Osa näyttelyyn menevästä tavarasta: http://plaza.fi/edome/uutiset/nain-syntyy-pelinayttely

Noiden lisäksi esillä on mm. laaja kokoelma handheld-konsoleja ja peleihin liityvää oheismateriaalia.
Herra Manala

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja Herra Manala »

nokkaelain kirjoitti:Osa näyttelyyn menevästä tavarasta: http://plaza.fi/edome/uutiset/nain-syntyy-pelinayttely
Kuva

Jumankauta, aito koppimallinen Hard Drivin' kytkinpedaaleineen kaikkineen! Tuollaisen kun saisi olohuoneen nurkkaan niin voisi heivata television kaatopaikalle. Silja Symphonylla oli tuollainen joskus saunaosaston aulassa. Hakkasin peliä yhteensä varmaan tunteja ja koko hi-score -listan täyteen. Ei, mulla ei ollut silloin vielä ikää oikean auton rattiin.
nokkaelain

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja nokkaelain »

Herra Manala kirjoitti:Jumankauta, aito koppimallinen Hard Drivin' kytkinpedaaleineen kaikkineen! Tuollaisen kun saisi olohuoneen nurkkaan niin voisi heivata television kaatopaikalle.
Kabinetin omistaja on myös autoharrastaja ja olohuoneen nurkilla se olikin, kunnes tuli "muista syistä" tarvetta vapaalle huoneelle.
NegaDuck

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

Näin se pelaajapolvi wanhenee...

11 signs you're no longer a hard-core gamer
Herra Manala

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja Herra Manala »

NegaDuck kirjoitti:Näin se pelaajapolvi wanhenee...

11 signs you're no longer a hard-core gamer
AERGH! Koskoo, koskoo, niin kovasti koskoo.
1108

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja 1108 »

nokkaelain kirjoitti:Retropeleistä puheenollen - huomisesta alkaen on mediamuseo Rupriikissa esillä (ja kokeiltavanakin) peli- ja tietokoneiden historiaa tamperelaisten kaverien kokoelmasta
Piettääkin raahustaa paikalle.
1108

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja 1108 »

NegaDuck kirjoitti:VoxelStein 3D - http://voxelstein3d.sourceforge.net
Ja Vista sanoi *MUKS*
NegaDuck

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

^ Mulla toi XP:lläkin kaatui pariin otteeseen ennen kuin suostui pyörimään. Peli on vielä aivan alkutekijöisssään.
NegaDuck

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

Hardcore-graffanörteille:
http://www.4p8.com/eric.brasseur/gamma.html

Olisitteko arvanneet että De Facto Photoshop on alusta asti skaalannut kuvat väärin, johtuen erosta lineaarisen ja gammakorjatun väriskaalan välillä?
NegaDuck

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

Demoscene-efektinörtteilyä piirtoheitinkalvoilla:
http://www.gametrailers.com/player/user ... 14445.html
Herra Manala

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja Herra Manala »

NegaDuck kirjoitti:Demoscene-efektinörtteilyä piirtoheitinkalvoilla:
http://www.gametrailers.com/player/user ... 14445.html
Taustamusa oli jotain ihan kauheeta skeidaa! Mmmmissä oli SIDit???++
NuoriDaavid

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Kuten kaikki tiedämme Tim Berners-Lee keksi WWW:n. Vaikka minäkin olen tämän tiennyt, niin silti minulle on ollut epäselvää, että miten sen WWW:n voi joku yksittäinen ihminen keksiä. Olen ajatellut, että ko. miehen roolia on liioiteltu. Mutta totuus on, että yksi mies (toki muiden avulla) muutti maailman.

Eli ennen Tim Berners-Leetä ei ollut graafista WWW:ksi kutsutta internetympäristöä, jossa pystyy selaimella liikkumaan. Ei ollut selaimia. Ei ollut hypertekstiä, eli internetlinkkejä, joiden kautta pystyy surffaamaan paikasta toiseen. Internet oli HC-nörttien ja akateemisten piirien yksinoikeus.

Bernes-Lee kehitti WWW:n alunperin CERN:n sisäistä tiedonkulkua tehostamaan.

Berners-Leen ensimmäinen ehdotus www:ksi 3/1989. Tässä vaiheessa hän ei ollut vielä keksinyt ko. termiä, vaan www:tä kuvaa sana "mesh".

Seuraava ehdotus 11/1990, jossa termi www esiintyy.

Berners-Lee kirjoitti maailman ensimmäisen selaimen ja pystytti maailman ensimmäisen www-palvelimen sekä laati maailman ensimmäisen web-sivun.

CERNin ulkopuolelle Berners-Lee julkisti WWW:n 6.8.1991 Usenetissa

On hämmästyttävää, miten WWW kymmenessä vuodessa nousi yhden miehen ideasta jokaisen kotiin.

Aiheesta lisää

http://en.wikipedia.org/wiki/History_of ... d_Wide_Web
NuoriDaavid

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

6.8.1991 Berners Lee julkisti WWW:n CERN:n ulkopuolelle Usenetissä (linkki ed. viestissä) ja 3 vuotta myöhemmin se oli jo kaikkien huulilla.

Uskomattoman nopea kehitys.

Hesarin uutisarkisto 1990-1994 hakusanalla "internet" on mahtavan nostalginen

Kerrotaan mm. aiemmin tuntemattomasta tyypistä nimeltä Linus Torvalds ja siitä, että internetissä on nähty ensimmäiset mainokset, mikä on raivostuttanut käyttäjiä :D

Ohessa yksi HS:n juttu. Tässä ei kumma kyllä vielä puhuta WWW:stä, vaan vanhemmista Gopherista ja WAIS:sta.

HS - - 23.4.1994 - 5772 merkkiä - 1. painos

Miljoonat ihmiset tapaavat suuressa tietoverkossa Internet on sähköinen olohuone

Maailmanlaajuinen korkeakoulujen tietoverkko Internet on muutamassa vuodessa kasvanut räjähdysmäisiin mittoihin. Se on muuttunut akateemisesta keskustelu- ja julkaisukanavasta tavallisten ihmisten sähköiseksi olohuoneeksi.

Internetin käyttäjät pelaavat roolipelejä, keskustelevat kellon ympäri, liikkuvat eri yhteyksissä valenimillä ja vaihtavat tietoa.

"Netin" kasvu on niin valvomatonta, että amerikkalainen tiedelehti Scientific American puhuu uudesta Villistä Lännestä. Tietoverkon luoma sähköinen tila edustaa kartoittamatonta rajaseutua, jossa taistelevat keskenään uudisasukkaat kuten hakkerit, krakkerit ja ylläpitäjät.

Internetin hallitsematon kasvu perustuu sen rakenteeseen. Tietoverkko kehitettiin 1960-70-lukujen taitteessa. Tavoitteena oli rakentaa sellainen viestien välitysjärjestelmä, jota ei haittaisi ydinisku. Niinpä verkko osaa reitittää ja ohittaa yksittäisiä, rikkoutuneita solmukoneita. Informaatio välittyy perille eri reittejä tiettyjen vakioreittien sijaan.

Yhdysvalloissa erotettiin Arpanet-verkosta sotilaalliset osat Milnet-verkoksi 1983. Jäljelle jääneestä osasta syntyi korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille avoin Internet, jota Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö ryhtyi tukemaan 1984.

1990-luvun taitteessa Internetissä yleistyivät sekä kaupallisten yritysten solmukoneet että yritykset, jotka tarjoavat kaikille kansalaisille käyttöoikeutta. Suomessa on nykyään useita verkon palveluita välittäviä yksityisiä yrityksiä.

Osasyynä Internetin kasvuun on sen teknisten rajapintojen eli kytkentätapojen avoimuus. Siihen voidaan liittää erityyppisiä verkkoja sekä keskuskoneita. Tämä juontaa juurensa tiedeyhteisön tavasta julkistaa avoimesti tutkimusten tuloksia.

Pääsyynä kotikäyttäjien innostukseen on se, ettei palveluista vielä veloiteta erikseen. Kuluja tulee vain solmukoneen käyttömaksusta sekä puhelimen käytöstä.

Internetistä voi esimerkiksi kopioida kirjoja ja tulostaa ne kotonaan tai korkeakoulussa. Verkon kirjahanke Gutenberg pyrkii saamaan verkkoon 10000 länsimaisen historian keskeisintä klassikkoa vuoteen 2001 mennessä. Teoksia on siirretty tähän mennessä sata kappaletta.

Verkosta saa myös kaupallisia kirjoja kuten Bruce Sterlingin hakkerikulttuuria käsittelevä teos The Hacker Crackdown tai The Big Dummy, joka opastaa Internetin saloihin helppotajuisesti. Kirja ilmestyy paperisena vasta kesällä 1994.

Amerikkalaiset puhelinyhtiöt ja muut palvelujen tarjoajat oivalsivat viime vuonna Internetin taloudelliset mahdollisuudet. Viestienvaihto perustuu vielä pääosin tekstiin, mutta tulevaisuudessa verkossa välittyisi tosiaikaisesti liikkuvaa kuvaa ja puhetta.

Verkkovälitteinen viihdeteollisuus siis yleistyy. Siinä ennustellaan liikkuvan miljardeja dollareita jo ennen vuosituhannen vaihdetta.

Niinpä telealan yritykset yrittävät rahastaa aluksi solmukoneiden käyttöoikeuksia, mutta myöhemmin saamaan kaupallista jalansijaa tarjoamalla maksullisia palveluita. Tämä tuhoaisi Internetin nykyisen kehityksen, joka perustuu kaikkia käyttäjiä hyödyttävään vapaaehtoisuuteen.

Internetin avulla yksittäinen käyttäjä löytää samanhenkisiä tuttuja ympäri maailmaa, vaikkapa biotekniikan tutkijoita, StarTrek-sarjan faneja, ydinfyysikkoja, nukkekotien harrastajia, semiootikkoja, koripalloilijoita, teologeja ja pakanoita.

Kirjailija-toimittaja Howard Rheingold toteaa kirjassaan Virtual Community, että tietoverkkoihin on syntynyt virtuaalisia yhteisöjä, joiden jäsenet viettävät aikaa toistensa kanssa. Vanhemmille sukupolville tuttu Marshall McLuhanin globaali mediakylä on toteutunut.

Virtuaaliyhteisö ei kokoonnu fyysiseen paikkaan, mutta sen olemassaolo on todellista ja tosiaikaista. Sen jäsenet tapaavat tilassa, jonka jokainen näkee tietokoneensa kuvaruudulta.

Rheingold näkee, että virtuaaliyhteisö vaikuttaa paljon sosiaaliseen kulttuuriimme. Aiemmin ihmiset ensin tapasivat ja sitten tuumivat, pitävätkö toisistaan. Uuden viestintäteknologian välityksellä ihmiset ensin ystävystyvät ja vasta sitten tapaavat, jos tapaavat fyysisesti koskaan.

Viestinnän lisäksi Internet tarjoaa maailman suurimman data-arkiston. Samalla se todentaa tietotulvan käsitteen. Jo yhdenkin sähköisen lehden tilaamalla käyttäjä voi viikossa saada tuhatkin viestiä sähköpostilaatikkoonsa päivittäin - eikä sen eteen tarvitse tehdä yhtään mitään.

Internetin käyttäjät ovat kehitelleet erilaisia tiedonhaun järjestelmiä kuten Gopher ja WAIS. Niillä tietotulva käännetään ympäri: verkolle annetaan hakusanat ja se etsii itsenäisesti solmukoneet, jotka sisältävät haluttua informaatiota. Uusimmat sovellukset osaavat jopa karkeasti pisteyttää etsintäkohteet käyttäjän halujen mukaan.

Kehitys on koko ajan suuntautumassa henkilökohtaiseen, räätälöityyn tiedonsaantiin, jossa käyttäjälle näkymättömät ohjelmat sääntelevät datavirtaa hänen määrittelynsä mukaan. Tämäntapainen viestintä asettaa tulevaisuudessa paineita joukkoviestimille, jossa kaikki tilaajat saavat saman informaation periaatteessa samaan aikaan.

Nykyisessä muodossaan Internet toimii ainutlaatuisena globaalina viestintälaboratoriona. Miljoonat tutkijat, opiskelijat ja hakkerit ohjelmoivat ja etsivät tauotta uusia tapoja hallita tietoa.

TAPIO VANHATALO


Tässä muutama kuukausi myöhemmin. Tässä jo WWW mainitaan ja Mosaic-selain. Onko kukaan kitinäläinen muuten Mosaicia käyttänyt? Itse en ole.


HS - Sunnuntai - 21.8.1994 - 9904 merkkiä - 1. painos

PUDASJÄRVELTÄ TEXASIIN YHÄ USEAMPI TARTTUU TIETO- VERKKOON
Maailmanlaajuinen tietoverkko Internet on kasvanut kudelmaksi, jossa miljoonat ihmiset tapaavat toisiaan maasta, ajasta ja paikasta riippumatta.


Tietoverkossa ei haise, maistu eikä tunnu. Silti sähköavaruus voi olla inhimillinen paikka, jonka eri osissa puhutaan samanaikaisesti koirankasvatuksesta, tähtitieteestä ja Ruandan verilöylystä.

Verkossa kukaan ei huomaa, jos on ruma tai änkyttää. Siellä pitää osata vain lukea ja kirjoittaa, mieluusti myös englanniksi.

Parhaiten maailmanverkko Internetissä pärjäävät fiksut verbaalikot, mutta muillekin on tilaa. Verkon palveluita voi käyttää osallistumatta itse mihinkään, mutta verkossa ujonkin on helppo tervehtiä tuntematonta.

1960-luvun lopulla yliopistojen käyttöön Yhdysvalloissa kehitelty Internet on laajentunut parin viime vuoden aikana myös maallikoiden käyttöön. Se ei ole enää pelkkä tutkijoiden kohtauspaikka tai friikkien tieteismaailma. Siitä on tullut arkinen olotila, jossa voi keskustella vaikka kukkien kasvatuksesta.

Internet ulottuu yli 60 maahan, mutta kukaan ei tiedä kuinka moni sitä käyttää. Arviot vaihtelevat parista miljoonasta kolmeenkymmeneen miljoonaan, ja käyttäjämäärä näyttää tuplaantuvan vuosittain. Suomalaisia verkossa on kymmenistätuhansista satoihintuhansiin.

Verkon kasvua ovat vauhdittaneet entistä älykkäämmät tietokoneohjelmat. Käyttäjän on tähän asti pitänyt rämpiä tekstimassassa ja hallita kymmeniä erilaisia komentoja. Tuoreen WWW eli Word Wide Web -palvelun ja Mosaic-ohjelman ansiosta Internetissä kulkevat dokumentit ovat siististi taitettuja ja kuvitettuja. Niihin voi liittyä myös ääntä ja videokuvaa.

Monimuotoisen nettikudelman kauneus on käyttäjien mukaan sen anarkistisessa ytimessä. Internetiä ei ohjata keskusjohtoisesti, vaan käyttäjät kutovat siitä näköistään. Tieto on siellä vapaasti kopioitavissa ja siirrettävissä: juankoskelainen opiskelija voi hakea itselleen Yhdysvaltojen kongressin kirjastosta tekstejä muutamassa minuutissa tai katsella puolen tunnin välein satelliittikuvaa maapallosta.

Kenellä tahansa käyttäjällä on oikeus puhua ja perustaa keskusteluryhmiä. Ketään ei voi sensuroida helposti, vaikka Netissä käydäänkin hurjia sanasotia.

"Sensuuri on Internetin kannalta häiriö, jonka ohi reititetään", tietoverkkoyrityksessä työskentelevä Johan Helsingius sanoo.

Hän on perustanut verkkoon ilmaispalvelun, jonka avulla ihmiset voivat kommunikoida anonyymeina. Palvelulla on jo yli sata- tuhatta käyttäjää.

"Esimerkiksi islamilaismiehet ovat keskustelleet suomalaiskoneeni välityksellä seksuaaliongelmistaan."

Nettiä on vaikea saada yksittäisten maiden lakien piiriin: Kanadassa julkisuudelta täysin sensuroitua oikeudenkäyntiä puitiin Netissä omassa keskusteluryhmässään.

"Internet tuntuu tällä hetkellä olevan yksi maailman ihmeistä", Mikael Böök sanoo. Hän johtaa Informaatio-osuuskunta Katto-Menyn käynnistämää Kaapelisolmu-projektia. Se tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuden käyttää ilmaista, WWW-palvelulla varustettua Internetiä Helsingin kaupungin Kaapeli-kirjastossa. Palvelu laajenee mahdollisesti myös muihin Suomen kirjastoihin.

Nettiä on verrattu merkittävyydeltään kirjapainotaidon keksimiseen. Böökin mielestä on hienoa, että tiedon vastaanottajista on tullut verkossa myös tiedon tuottajia. "Se merkitsee mahdollisuutta rakentaa julkisuus uudelleen."

Asiantuntijakulttuurien ja tiedotusvälineiden rooli heikentyy, kun toimijat eivät enää kuulu perinteisiin maailmaa muuttaviin voimiin. Kun Moskovassa yritettiin vallankaappausta 1991, ensimmäiset merkit näkyivät verkossa jo tunteja ennen tiedotusvälineitä.

Böökin mielestä etenkin kirjaston pitää pystyä tarjoamaan kansalaisille tiedon suojaverkko, kun tietoa liikkuu yhä enemmän myös digitaalisessa muodossa.

"Kirjasto ei saa jäädä tiedon museoksi", Kaapelisolmun tekninen asiantuntija Jyrki Kuoppala sanoo. Hän kertoo kauniin esimerkin Seattlen kodittomista, jotka käyttivät kirjaston Internet-yhteyttä kertoakseen kaupungin poliitikoille surkeasta tilanteestaan.

Netti voi ehkä lisätä kansalaisten ja poliitikkojen suoraa yhteydenpitoa, mutta Helsingius näkee Netin merkityksen päinvastaisesti: perinteiset vallanpitäjät ja tiedon tuottajat voi verkossa kokonaan ohittaa. "Mutta huonot viestijät jäävät myös yhä enemmän näkymättömiin, koska oletetaan, että kukin viestii omat tarpeensa sujuvasti", Internet-konsultti Anssi Porttikivi muistuttaa.

Suunnittelija Heikki Korpinen uskoo silti teledemokratiaan ja verkkovalistukseen. "Jos edessäsi on vain näyttöruudun vilkkuva kursori etkä tiedä minne mennä, Internet ei ole mitään. Sen varrella pitää olla oma koti, josta käsin voi pitää yhteyttä päättäjiin ja ystäviin."

Korpinen on ollut mukana käynnistämässä opetusministeriön ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran rahoittamaa, koululaisille suunnattua Freenet-Finlandia, joka on yhdestä keskuksesta ohjattu tietoverkko. Sen kautta voi käyttää myös joitakin Internetin palveluja.

Kaupallisen TeleSampo-palveluverkon välityksellä toimiva Freenet on saanut vuoden sisällä 15000 käyttäjää. Se sisältää mm. sähköisen kirjaston ja tarjoaa suuren määrän Euroopan yhdentymistä käsittelevää materiaalia. Tulevaisuudessa sinne aiotaan koota yhä enemmän ympäristöön liittyvää tietoa.

"Aitojen" internetiläisten mielestä kansalliset verkkoprojektit eivät ole tärkeitä. Ne ovat heistä keskusohjattuja valistusprojekteja, joissa sedät ja tädit päättävät, mistä lasten pitäisi olla kiinnostuneita.

Kuka tahansa voi Internetin kautta seurata reaaliaikaista videokuvaa Cambridgessa sijaitsevan tietojenkäsittelylaitoksen kahvinkeittimestä. Helsingiuksen mielestä triviaali idea on loistava.

"Kuva tietoverkossa vasta etsii omaa ilmaisumuotoaan. Pähkähullua kokeilua tarvitaan, jotta verkossa irtaudutaan vanhojen medioiden tavoista järjestää kokemuksia", hän sanoo.

Telen viestintätutkijan Marja-Liisa Viherän mielestä verkot eivät ole uhka tulevaisuudelle, jos "tavalliset" ihmiset osaavat ottaa ne haltuunsa. Hän kritisoi tietokonemaailman tekniikkalähtöisyyttä. Insinöörien hallitsema maailma on yksiulotteinen: mitä enemmän verkkoihin tulee humanisteja, perheenäitejä ja keski-ikäisiä naisia, sen parempi.

"Vapaa keskustelu on uhka vain keskitetylle vallalle. Arjen tulo koneisiin olisi pelastus."

Kukaan ei tiedä varmasti, millaiseksi verkko kehittyy, mutta sen paisuminen johtaa todennäköisesti kaupallistumiseen.

"Internetiä pidetään liian hyvänä rahasampona, jotta se voitaisiin jättää tutkijoille, hakkereille ja avarakatseisille kotikäyttäjille. Sitä paitsi yritykset rahoittavat julkisen rahoituksen ohella jo Netin reittiliikenteestä niin suuren osan, että on perusteltua antaa niiden myös hyödyntää sitä", tietokirjailija Kari Hintikka kirjoittaa.

USA:ssa presidentti Bill Clintonin hallinto aikoo sijoittaa yli 200 miljardia dollaria NII-projektiin (National Information Infrastucture), joka tarjoaisi mahdollisimman monelle amerikkalaiselle mahdollisuuden kytkeytyä verkkoihin. "Tiedon valtatien" avulla ajatellaan saatavan yhteys satoihin miljooniin kuluttajiin.

Internetissä tarjotaan jo nyt kaupallisia palveluja, ja toistaiseksi yritykset ovat osanneet tarjota tuotteitaan hienovaraisesti, netiketin mukaisesti.

Netissä on jo pitkään voinut käydä kukkakaupassa, ja tietokonevalmistaja Silicon Graphics on jakanut tietoa laitteistaan ja vastaillut kuluttajien kysymyksiin. Sanfranciscolainen miesten alusasufirma on jopa pyytänyt mainoskampanjaansa varten asiakkaitaan kertomaan kokemuksiaan alusvatteiden käytöstä.

"Verkko on elänyt oravannahkavaiheessa siten, että sen käyttäjät ovat tarjonneet sinne vastavuoroisesti tietoa ja älykkäitä mielipiteitä, mutta se vaihe alkaa olla ohi", Helsingius sanoo.

Nettiin viime vuosina liittyneet tietoverkkoalan suuryritykset kuten American Online tai Compuserve ovat tehneet paljon rahaa myymällä oikeuksia Internetiin antamatta mitään takaisin.

Helsingius ennustaa, että Internetissä otetaan jo vuoden sisällä käyttöön elektroninen raha, jolloin verkon palveluista voi alkaa laskuttaa pieniä summia.

Tulevaisuuden freelance-toimittaja ei ehkä tarjoakaan tekstiään paikalliseen lehteen vaan asettaa sen Nettiin toivoen, että kolme miljoonaa ihmistä kävisi lukemassa sen kymmenen pennin maksusta.

Helsingiuksen kauhukuvassa Internetin käyttö puolestaan surkastuu kymmenen markkaa kilotavulta maksavaksi läähätysvideoksi.

Kirjoituksessa on käytetty lähteinä mm. Paavo Ahosen ja Jukka Kolarin Internet-opasta (Gummerus 1994), Kari Hintikan tänä syksynä julkaistavaa kirjaa Internetistä ja tietojenkäsittelyä opiskelevan Anssi Porttikiven Internet-aiheisia artikkeleita. Ne löytyvät verkosta osoitteella: http:/ /www.cs.helsinki.fi/-porttiki.

Lauantaina Helsingissä avattu kansainvälinen elektronisen taiteen symposium ISEA jatkuu 25:nteen elokuuta saakka. Symposiumissa esitellään myös Internetiä.

Kaapelisolmu, jossa Internetiä voi käyttää ilmaiseksi sijaitsee Kaapelitehtaan kirjastossa. Samassa paikassa järjestetään Internet-ilta 29. syyskuuta. Kymmenistä tuhansista pikkuverkoista koostuvaa verkkojen verkkoa ei ohjata yhdestä keskuksesta, vaan sitä kutovat tietokoneiden käyttäjät itse. Verkossa liikkuva informaatio on useimmiten ilmaista ja kaikkien kopioitavissa. Internet elää nyt murrosta. Sen käyttäjämäärä tuplaantuu vuosittain entistä helpompien tietokoneohjelmien ansiosta; se myös kaupallistuu, koska verkon kautta yritykset saavat yhteyden kymmeniin miljooniin kuluttajiin.


Itse kuulin Internetistä ensimmäisen kerran juuri näiden HS:n 1994 juttujen myötä.
NuoriDaavid

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Vanhojen sanomalehtien katsaus jatkuu. Tuolloin kirjoitettiin vielä William Gates, ei Bill Gates.


HS - Talous - 18.10.1992 - 3516 merkkiä - 1. painos

Microsoft ei voi estää rahantuloa Yhtiön markkina-arvo yli sata miljardia
Microsoft on yritys, joka ei voi estää rahantuloa.

Microsoftin valmistamista mikrotietokoneiden käyttöjärjestelmistä eli "perusohjelmista" Ms-dosista ja Windowsista on tullut niin suosittuja, että varsinaisia sovellusohjelmia tekevien yritysten on tehtävä niiden kanssa toimivia tuotteita. Mitä enemmän kaupan on hyviä sovellusohjelmia, sitä enemmän myydään myös Ms-dosia ja Windowsia.

"Borland ja Lotus ovat kilpailijoitamme, mutta ne ovat myös parhaita tukijoitamme, koska ne tekevät sovellusohjelmia Windowsille", Microsoftin hallituksen puheenjohtaja William Gates sanoo.

Suurin osa maailman mikrotietokoneista toimii Microsoftin ohjelmilla. Seitsemäntoista vuotta sitten perustetun yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 1,8 miljardia dollaria eli 8,3 miljardia markkaa. Liikevaihto kasvaa vuosittain kymmeniä prosentteja.

Rajusta kasvusta huolimatta Microsoft on erittäin voitollinen. Se palkkaa kymmeniä uusia työntekijöitä joka viikko.

Microsoftin osakkeiden kurssien perusteella laskettu markkina-arvo on yli sata miljardia markkaa. William Gates ei näe mitään outoa siinä, että markkina-arvo on muhkeampi kuin suurimman amerikkalaisen teollisuusyrityksen eli General Motorsin.

"Jos vakavasti olet sitä mieltä, että siinä on jotain ongelmia, voit ostaa GM:n osakkeita ja myydä Microsoftin osakkeita ja tienata miljardeja dollareita. Markkinat ovat kaikkien mielipiteiden tulos. On oltava varovainen, jos aikoo olla niitä viisaampi."

Microsoftia on joskus syytetty muiden keksimien ideoiden varastamisesta. Apple on haastanut Microsoftin oikeuteen, koska Windows on sen mielestä kopioitu Macintoshista.

Gates ei syytöksistä pidä: "Me olemme tehneet enemmän innovatiivista työtä kuin kukaan muu. Me emme ole koskaan hyötyneet kilpailijoidemme tekemästä tutkimuksesta. Olemme hyödyntäneet paljon yliopistoissa tehtyä työtä. Niissä tehdään suurin osa hyvästä tutkimustyöstä."

"Olemme paremmassa

asemassa kuin muut"

Vaikka Microsoftin historia on pelkkää menestystarinaa, sillä on edessään suuria haasteita. Gatesin mukaan pahimmat uhat ovat selvät: "Pulmia syntyy, jos meistä tulee hitaasti reagoiva yhtiö, joka ei huomaa ajoissa suuria muutoksia teknologiassa. Ongelmia tulee myös, jos emme enää pysty palkkaamaan älykkäitä ja energisiä ihmisiä."

Yhtiön suurin uhka ja mahdollisuus on syntymässä oleva digitaalinen maailma, jossa kaikki elektroniikka - tietokoneet, televisiot, puhelimet - on digitaalista ja pystyy toimimaan "yhteistyössä".

"Microsoft on vain ohjelmistoyritys, me tarvitsemme yhteistyötä laitevalmistajien kanssa. Olemme onnistuneet hyvin yhteistyössä Intelin, Applen, IBM:n ja Dellin kanssa", Gates sanoo.

"Nyt meidän on ryhdyttävä yhteistyöhön kirjankustantajien, elokuvayhtiöiden ja tv-yhtiöiden kanssa. Meidän on oltava entistäkin luovempia, koska digitaalisen maailman rakentamiseen osallistuvat sellaiset yritykset kuin Sony, Matsushita, Nintendo ja AT&T."

"Teemme paljon huippututkimusta ja seuraamme uusia teknologioita. Kenelläkään ei ole taattua asemaa, mutta me olemme paremmassa asemassa kuin kukaan muu", hän uskoo.

Micrografx-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Paul Grayson ennusti viime vuonna The New York Times -lehdessä hurjaa tulevaisuudenkuvaa, jos Gatesin strategiat onnistuvat: "Hänestä tulisi ihmiskunnan historian rikkain ja vaikutusvaltaisin ihminen."
NuoriDaavid

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Nokialla ei aina mennyt hyvin.

HS - Talous - 30.10.1990 - 3276 merkkiä - 1. painos

Nokian kohtalo isomman kädessä
Hannu Sokala

SUOMEN TEOLLISUUDEN LIPPULAIVA on elämänsä tiukimmassa paikassa.

Nokia kasvoi viime vuosikymmenellä holtittomasti. Se kuvitteli voivansa olla suuri eurooppalainen tekijä sekä televisioissa että tietokoneissa. Laajentuminen on epäonnistunut: tietokoneet ja televisiot tuottavat tappiota, ja lähitulevaisuudessa vaikeudet syvenevät. Nokia on liian pieni menestyäkseen Euroopan laajuisena televisio- ja tietokoneyhtiönä. Se tarvitsee isomman apua.

Suurin osa Nokian tietokoneista myydään Suomessa ja Ruotsissa. Nyt molemmat maat vajoavat taantumaan, mikä vähentää tietokoneiden myyntiä. Televisiot ja tietokoneet ovat puolet koko Nokia-yhtymästä ja televisioissa Nokia on vahvempi kuin tietokoneissa.

VAIKKA NOKIAN SAKSASTA ostamat televisiotehtaat ovat tuottaneet rajuja tappioita, ne saattavat olla kortti, joka vielä pelastaa yhtiön.

Todellinen onnenpotku olisi, jos jokin japanilainen elektroniikkajätti kiinnostuisi Nokian televisiotehtaista niin paljon, että se huolisi myös tämän tietokoneet. Japanilaiset pyrkivät ostamaan eurooppalaisia yrityksiä varmistaakseen asemansa yhdentyvän Euroopan markkinoilla. Nokian tietokonetuotanto ja myyntiverkko ovat niin pieniä, että yksinään ne eivät kiinnosta ketään.

Nokian ei ehkä tarvitse luopua televisioistaan ja tietokoneistaan kokonaan, vaan se voisi jäädä niihin osakkaaksi. Mahdollisia ostajia ovat esimerkiksi japanilaiset NEC tai Matsushita. Asiantuntijat ovat usein naittaneet Nokiaa yhteen jonkun toisen eurooppalaisen tietokoneyhtiön kanssa. Kaikki eurooppalaiset ovat kuitenkin vaikeuksissa, eikä kahden kuran yhdistämisestä synny muuta kuin lisää kuraa.

Jos tietokoneiden ja televisioiden myyminen ei onnistu, Nokian toinen mahdollisuus on liittoutuminen jonkin ison komponenttivalmistajan kanssa, kuten toimitusjohtaja Kaarlo Isokallio on maalaillut. On kuitenkin vaikea nähdä, miksi yksikään merkittävä komponenttitoimittaja sitoisi itsensä Nokiaan. Nokia taas on niin suuri komponenttien ostaja, ettei senkään kannata sitoa käsiään.

NOKIA ON SIITÄ HARVINAINEN suomalaisyritys, että se ei kuulu kummankaan suuren liikepankin leiriin. Nokia on vahvistanut itsenäisyyttään taitavasti käyttämällä hyväkseen Kansallis-Osake-Pankin KOP:n ja Suomen Yhdyspankin SYP:n loputonta valtataistelua.

Nyt liikepankkien kärsivällisyys on loppunut. Pankit ovat pääsemässä sopuun siitä, että ne ottavat Nokian tiukemmin valvontaansa. KOP ja SYP -leirit omistavat yhdessä yli puolet Nokian äänivallasta. Sen lisäksi pankit ovat Nokian suuria rahoittajia ja tärkeimpiä asiakkaita.

Pääjohtaja Simo Vuorilehto on Nokian vahva mies pitkälti sen takia, että hän on SYP:n entisen pääjohtajan Mika Tiivolan suojatti. Vuorilehdon asema yhtiössä alkaa horjua, jos Tiivola pian jättää Nokian hallituksen puheenjohtajan tehtävät.

Tiivolan yhteys Nokian johtoon ei kuitenkaan katkea Vuorilehtoon, jonka seuraajaksi valittu Kaarlo Isokallio on naimisissa Tiivolan tyttären kanssa.

NegaDuck

Re: Päivän nörttilinkki

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

NegaDuck kirjoitti:Pelifanien riemuksi(?), Max Payne -leffa tosiaankin on tulossa. Päähenkilön osassa hieman yllättävästi ysäriräppäri Mark "Marky Mark" Wahlberg.
Mark Wahlberg haastattelussa, aiheena Max Payne ja vähän muutakin jutskaa:
http://youtube.com/watch?v=iurUk3UGiio
Vastaa Viestiin