Muuten ok vertailu, mutta pikaisesti silmäillen siinä ei otettu huomioon, että AGC käytti core memoryä, joka on huomattavasti kestävempää säteilyä vastaan kuin nykyinen non radiation hardened. Eli voi olla, että vaikka USB-C laturin teho merenpinnan tasolla voi ylittää ne, ne eivät välttämättä kestäisi matkaa kuuhun ja takaisin.
Avaruus- ja sotilassovelluksissa käytetään säteilyn kestävää elektroniikkaa
Jos katsoo puhtaasi suorituskyky speksejä, niin ne ovat varmaan jostain 90-luvulta. Silti hinta 200 000 /siru.
Re: Päivän nörttilinkki
Lähetetty: 05.08.2020 6:10
Kirjoittaja nokkaelain
James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.08.2020 8:50
Muuten ok vertailu, mutta pikaisesti silmäillen siinä ei otettu huomioon, että AGC käytti core memoryä, joka on huomattavasti kestävempää säteilyä vastaan kuin nykyinen non radiation hardened.
Uskottavan kuuloista, mutta mitä on core memory. CPU:n sisäistä?
Muistin käytön vertailua sanottiinkin tuossa naiviksi. Jompi kumpi meistä on kirjoittanut työkseen ARM-assemblyä
Re: Päivän nörttilinkki
Lähetetty: 05.08.2020 7:07
Kirjoittaja nokkaelain
sivustahuutaja kirjoitti: ↑04.08.2020 9:17
^ Haluan lentää marsiin raketilla, jossa on Windows, Intelin prossu ja Tiedon palvelumuotoilema softa.
Näistä Intelin prossu voisi olla ihan asiaa. Lentokoneissa käytetään 8086 - 386 -prosuja.
Palvelumuotoilusta tuli mieleen, että yksi kaverini (graafinen suunnittelija yms.) oli varsin hyvin pärjäävä yrittäjä, mutta lähti pimeälle puolelle isoon firmaan palvelumuotoilijaksi viime vuonna.
James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.08.2020 8:50
Muuten ok vertailu, mutta pikaisesti silmäillen siinä ei otettu huomioon, että AGC käytti core memoryä, joka on huomattavasti kestävempää säteilyä vastaan kuin nykyinen non radiation hardened.
Uskottavan kuuloista, mutta mitä on core memory.
Pieniä metallirenkaita, joiden magnetisointiin muisti perustuu. Kuvan renkaiden etäisyys toisistaan on n 1mm.
Tämän etu satelliitti-internetiin on, että kännykän käyttäjän ei tarvitse tietää tästä mitään. Edes kännyn ei tarvitse. Kännyn näkökulmasta taivaalla oleva tukiasema on aivan tavallinen tukiasema ja käyttäjän ei tarvitse tietää muuta kuin että yhteys toimii.
Edit: palloja on Afrikan päällä monessakin paikkaa, mutta Keniassa olevat ovat operationaalisia.
Re: Päivän nörttilinkki
Lähetetty: 11.08.2020 19:24
Kirjoittaja Bhven
Chromen Stylebot lisäosa on törkeän hyvä. Helppo piilottaa turhia osioita sivuilta, kuten vaikka verkkouutisten pääuutisia-osio.
Noissahan ei ole liikkuvia osia. Mutta jos siihen mennään, niin pienissä koneissa on se ongelma, että teho muuttuu kuutiossa, mutta kitka neliössä. Eli kun mennään koossa alaspäin, teho putoaa nopeammin kuin kitka. Lopulta tullaan tilanteeseen, jossa sisäinen kitka estää toiminnan.
Mutta evoluutio on tuon jotenkin ratkaissut.
Re: Päivän nörttilinkki
Lähetetty: 07.11.2020 0:01
Kirjoittaja nokkaelain
James Potkukelkka kirjoitti: ↑06.11.2020 8:48
Noissahan ei ole liikkuvia osia. Mutta jos siihen mennään, niin pienissä koneissa on se ongelma, että teho muuttuu kuutiossa, mutta kitka neliössä. Eli kun mennään koossa alaspäin, teho putoaa nopeammin kuin kitka. Lopulta tullaan tilanteeseen, jossa sisäinen kitka estää toiminnan.
Mutta evoluutio on tuon jotenkin ratkaissut.
Kun mennään tarpeeksi pieneen, tuskin mekaanisia koneita kannattaa ajatella. Tässähän oli juuri uutinen, että suprajohtavuus oli (taas) saatu toimimaan n. huoneenlämmössä. Ei sitäkään uutisoitu laajemmin, koska viime vuosina on tullut useita vastaavia väitteitä. Käsittääkseni tämä oli kuitenkin suunnilee kansikuvajuttu lokakuun Naturessa.
James Potkukelkka kirjoitti: ↑06.11.2020 8:48
Noissahan ei ole liikkuvia osia. Mutta jos siihen mennään, niin pienissä koneissa on se ongelma, että teho muuttuu kuutiossa, mutta kitka neliössä. Eli kun mennään koossa alaspäin, teho putoaa nopeammin kuin kitka. Lopulta tullaan tilanteeseen, jossa sisäinen kitka estää toiminnan.
Mutta evoluutio on tuon jotenkin ratkaissut.
Kun mennään tarpeeksi pieneen, tuskin mekaanisia koneita kannattaa ajatella. Tässähän oli juuri uutinen, että suprajohtavuus oli (taas) saatu toimimaan n. huoneenlämmössä. Ei sitäkään uutisoitu laajemmin, koska viime vuosina on tullut useita vastaavia väitteitä. Käsittääkseni tämä oli kuitenkin suunnilee kansikuvajuttu lokakuun Naturessa.
Tuo huoneenlämmössä toimiminenhan saatiin äärimmäisessä paineessa vasta. Jos muistan oikein, niin kahden timanttikärjen väliin puristettuna.
Re: Päivän nörttilinkki
Lähetetty: 10.12.2020 11:03
Kirjoittaja James Potkukelkka
Räjähdysten ystäville
Space X:n protyyppiraketti tekee hienon ilmajarrutuksen (laskeutuu tarkoituksella vatsallaan), mutta räjähtää liian kovan laskeutumisen takia.