hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viikonpäiväketjut, turhat provot, puzznuzzailu ja "tärkeät" gallupit
-Superior-
Kitisijä
Viestit: 1234
Liittynyt: 07.04.2006 0:01

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja -Superior- »

PetriFB kirjoitti:Ihmisen kuoltua ei hän voi itseään puolustaa Jumalan edessä ja sen jokainen ihminen joutuu kerran kohtamaan eli Jumalan ja oman tekonsa täällä maan päällä ...
Jos Jumala on loppupeleissä itse vastuussa jokaisen teoista - vrt. "yksilö ei voi kuoltuaan puolustaa itseään" - mitä syytä on silloin kenelläkään olla velvoittavassa uskossa elinaikanaan? Henkilökohtaisilta arvokäsityksiltä ja moraalilta kun katoaa kaikki merkitys siinä vaiheessa, kun niistä on viime kädessä vastuussa ulkopuolinen taho. Toisin sanoen, millainen Jumala voi vaatia ketään olemaan uskossa, kun kyseessä on loppujen lopuksi miltä kantilta hyvänsä katsottuna orjuuttava ja manipuloiva pakkosadismi?
Viimeksi muokannut -Superior-, 04.09.2006 22:41. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

-Superior- kirjoitti:
PetriFB kirjoitti:Ihmisen kuoltua ei hän voi itseään puolustaa Jumalan edessä ja sen jokainen ihminen joutuu kerran kohtamaan eli Jumalan ja oman tekonsa täällä maan päällä ...
Jos Jumala on viime kädessä itse vastuussa jokaisen teoista - vrt. "yksilö ei voi kuoltuaan puolustaa itseään" - mitä syytä on silloin kenelläkään olla velvoittavassa uskossa elinaikanaan? Henkilökohtaisilta arvokäsityksiltä ja moraalilta katoaa kaikki merkitys siinä vaiheessa, kun niistä ovat viime kädessä vastuussa ulkopuolinen taho. Toisin sanoen, millainen Jumala voi vaatia ketään olemaan uskossa, kun kyseessä on loppujen lopuksi miltä kantilta hyvänsä katsottuna orjuuttava ja manipuloiva pakkosadismi?
Ei Jumala pakota ketään uskomaan se on vapaaehtoista ......usko Jumalaan on vapaaehtoista ja se on aivan fantastinen suhde, siis ihmisen ja Jumalan välillä ....
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
imbesiili

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja imbesiili »

segma kirjoitti:Minua ihmetyttää, miksi nimenomaan tämä pääasiassa biologian saran teoria on niin iso saatana uskiksille. Miksei samantien kiistää relativistista fysiikkaa tai kemiallisten reaktioiden tapahtumista? Onhan nekin samalla tapaa kiistämässä uskontoa (mm. Raamatun ihmeteot).
Tostahan ne löytyy

http://en.wikipedia.org/wiki/Creation_science
-Superior-
Kitisijä
Viestit: 1234
Liittynyt: 07.04.2006 0:01

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja -Superior- »

PetriFB kirjoitti:Ei Jumala pakota ketään uskomaan se on vapaaehtoista ......usko Jumalaan on vapaaehtoista ja se on aivan fantastinen suhde, siis ihmisen ja Jumalan välillä ....
Jos uskomatta jättäminen tuomitaan, ei uskominenkaan ole vapaaehtoista.
nokkaelain

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja nokkaelain »

Gattaca kirjoitti:
PetriFB kirjoitti:Iivainaisen tekstit ovat kiusallisia evouskoville ......
IIvanaisen tekstit on kumottu jo niin monta kertaa, joten tiede ja järki on kiusallista fundisuskoville. Katsoisit nyt sen edellisen evoluutioketjusi kunnolla.
Ei ilmeisesti hyödytä ottaa konkreettisiakaan esimerkkejä... PFB on innokkaasti kopioinut tänne tekstejä fossiilliväärennöksistä. Tuossa pätkässä taas käytettiin "väärän ikäisestä" kerrostumasta löydettyä Calaveras-kalloa vasta-argumenttina täysin välittämättä, että sekin on osoitettu huijaukseksi. Iivanainen antaa ymmärtää, että "todisteet" on tarkoitushakuisesti tutkimatta hylätty. Ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa: tuossakin tapauksessa oli tutkittu.

Muitakin Iivanaisen sepustuksen väitteitä on kommentoitu tuolla: http://www.talkorigins.org/faqs/homs/

Vaikea on muuten kuvitella, mikä kelpaisi noille "välimuodoksi" tai kehityksen eri haaraksi, kun esim. Neandertalilainen todetaan nykyihmiseksi (vähättelemällä todellisia eroja) ja kaikki liian erilaiset ovat vain apinoita.

Jutun lopussa on täysin naurettava perusteeton yleistys: siitä, että nykyihmisellä kielen on havaittu jossain tapauksessa yksinkertaistuvan, päätellään että se on kielen kehityksen luonnollinen suunta. Ei tarvitse olla mikään asiantuntija nähdäkseen, missä mentiin metsään, mutta ehkä Iivanaisen kannattaisi tutustua sellaiseen aiheeseen kuin induktio.

PFB:ltä voisi taas kerran kysyä, että onko hänelle väliä kopioimiensa tekstit oikeasti perusteltuja, vai ajaako "hyvä" tarkoitus sen ohi. Kun mihinkään kritiikkiin ei näemmä tarvitse reagoida.
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

nokkaelain kirjoitti:
Gattaca kirjoitti:
PetriFB kirjoitti:Iivainaisen tekstit ovat kiusallisia evouskoville ......
IIvanaisen tekstit on kumottu jo niin monta kertaa, joten tiede ja järki on kiusallista fundisuskoville. Katsoisit nyt sen edellisen evoluutioketjusi kunnolla.
Ei ilmeisesti hyödytä ottaa konkreettisiakaan esimerkkejä... PFB on innokkaasti kopioinut tänne tekstejä fossiilliväärennöksistä. Tuossa pätkässä taas käytettiin "väärän ikäisestä" kerrostumasta löydettyä Calaveras-kalloa vasta-argumenttina täysin välittämättä, että sekin on osoitettu huijaukseksi. Iivanainen antaa ymmärtää, että "todisteet" on tarkoitushakuisesti tutkimatta hylätty. Ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa: tuossakin tapauksessa oli tutkittu.

Muitakin Iivanaisen sepustuksen väitteitä on kommentoitu tuolla: http://www.talkorigins.org/faqs/homs/

Vaikea on muuten kuvitella, mikä kelpaisi noille "välimuodoksi" tai kehityksen eri haaraksi, kun esim. Neandertalilainen todetaan nykyihmiseksi (vähättelemällä todellisia eroja) ja kaikki liian erilaiset ovat vain apinoita.

Jutun lopussa on täysin naurettava perusteeton yleistys: siitä, että nykyihmisellä kielen on havaittu jossain tapauksessa yksinkertaistuvan, päätellään että se on kielen kehityksen luonnollinen suunta. Ei tarvitse olla mikään asiantuntija nähdäkseen, missä mentiin metsään, mutta ehkä Iivanaisen kannattaisi tutustua sellaiseen aiheeseen kuin induktio.

PFB:ltä voisi taas kerran kysyä, että onko hänelle väliä kopioimiensa tekstit oikeasti perusteltuja, vai ajaako "hyvä" tarkoitus sen ohi. Kun mihinkään kritiikkiin ei näemmä tarvitse reagoida.
Eri puolilla maailmaa käynnissä olevaan kehitysopin tieteellisyyteen liittyvään kiistaan saatiin todellinen uutispommi marraskuussa 1999. Kansainvälisesti laajalevikkinen lehti, National Geographic 1, julkaisi 10 sivuisen, värikkäästi kuvitetun artikkelin, jonka mukaan puuttuva rengas dinosauruksen ja linnun välille on vihdoin löytynyt.

National Geographic-lehden marraskuun uutispommi tuli kuin tilauksesta tukemaan kehitysopin kannattajien ahdinkotilaa. Kehitysopin opettamiseen liittyvät kiistat tulisivat nyt saamaan uuden käänteen. Puuttuvan renkaan löytyminen tulisi edelleen takaamaan kehitysopin opettamisen tieteellisenä totuutena kaikissa kouluissa. Lähes 150 vuoden etsiminen ja uurastus vihdoin palkittaisiin. Lehden otsikot ovat suoraa puhetta: "Se on puuttuva rengas maaeläin dinosauruksen ja lentokykyisten lintujen välille. Alkeellisen linnun eturaajat ja dinosaurus-liskon häntä - tämä eläin, joka löydettiin Kiinasta, Liaoningin maakunnasta, on todellinen puuttuva rengas monimuotoiseen sarjaan, joka kytkee dinosaurukset lintuihin".

Tiukasti pienessä piirissä pidetty liskolinnun todistusaineisto alkoi yllättävän nopeasti säröillä. Asiantuntijat huomasivat, että fossiilissa oli jotain outoa. Jotkut tiedotusvälineet, kuten USA Today, epäili julkisesti löydön aitoutta. Siksi museon oli annettava se puolueettomaan tutkintaan. Yllätys ei ollut suuri, kun todettiin, että fossiili oli taitavasti tehty väärennös. Liskolinnulla oli linnun yläosa ja liskon häntä. Molemmat olivat kuitenkin eri löytöjä. Ne oli pätevästi liitetty yhteen. National Geographic-lehti tunnusti väärennöksen maaliskuussa 2000 "Forum"-kirjeenvaihtopalstalla 90 sanan kirjeessä3, jonka kirjoitti Xu Xing, tutkija, joka alunperin oli vastuussa löydön alkuperästä.

Näin on aikaisemminkin käynyt. Kehitysoppia tukeva aineisto markkinoidaan valtavalla voimalla. Kun se paljastuu väärennökseksi, ei siitä kerrota lainkaan tai se tuodaan siten julki, että mahdollisimman harvat tämän kumotun tiedon havaitsevat. Näin valhe jää tavallisen kansalaisen keskuudessa elämään totuutena. Pääasia on saavutettu. Kehitysopin kannattajat ovat saaneet lisää voimaa ja vaikutusvaltaa - omalla tavallaan hankittuna. Historia toistaa tässäkin asiassa itseään.

http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/09.htm

Että silleen ......
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

Darwin itse uskoi, että maakerrostumista tullaan löytämään todisteita siitä, että eläin ja kasvilajit ovat kehittyneet alemmasta muodosta aina vain ylemmäksi. Oletus vaati ehdottomasti, että fossiiliaineistossa on runsaasti lajista toiseen siirtymisen edellyttämiä välimuotoja. Darwin ilmoitti, että jos näitä välimuotoja ei löydy, on hänen kehitysteoriansa todettava vääräksi. Vaikka tiedeyhteisöihin pystyttiin luomaan vahva usko kehitysopin pätevyyteen, eivät yli 100 vuoden aikana suoritetut etsinnät tuoneet toivottua tulosta - päin vastoin. Tutkijat joutuivat toteamaan, että kerroksissa, joissa piti esiintyä vain alkeellista elämää, löytyy kaikki nykyään tunnetut eläinlajit - ei lainkaan välimuotoja. New Scientist-lehti kirjoitti v. 1985 1 : "...useimmat fossiilit ilmestyvät äkkiä kerrostumiin, pysyvät siellä muuttumattomina joitakin miljoonia vuosia ja häviävät sen jälkeen samalla tavalla". Tunnettu kehitysbiologi Stephen J. Gould tuo esille "Cambrisen räjähdyksen". Tällä hän kuvaa elämää sisältävästä alimmasta maakerroksesta löytyneitä, valmiita eläinlajeja - koko lajien kirjoa elinvoimaisena ja nykyistä rikkaampana. Tämän elämää kuhisevan kerroksen alta ei löydy mitään todistetta elämästä, ja sen yläpuolella olevissa kerroksissa lajien määrä on vähentynyt. On syntynyt kehityksen puu, jonka juuret sojottavat ylös ja monipuolinen eliöstö on alimpana.

Kun tunnetulta ihmisen kehityslinjaa tutkineelta Richard Leakeyltä tivattiin Walter Cronkiten Universe-ohjelmassa tietoja ihmisen kehityslinjasta, joutui hän tunnustamaan: "Jos hän tekisi ihmisen kehityspuun, tekisi hän vain kysymysmerkin." Vastaavasti tri W.R. Fix ilmoitti tutkimustensa tuloksena, että ihmisen ja apinan yhteinen tausta on vain mielikuvitusta. 2

Amerikkalainen kemisti F. Doolittle esitti 4 DNA-tutkimustensa tuloksena, että solujen rakennusaineiden perusteella tehty kehityspuu ei muistuta puuta vaan tippaleipää.

Tutkimusten edetessä tutkijat ovat päässeet perille myös solujen sisäisistä rakenteista ja niiden toimintaperiaatteista. 1990-luvun lopussa kansainvälisesti tunnettu solututkija Michael J. Behe todisti kirjassaan 5 sen, että solun monimutkainen rakenne ja sen suurta teollisuuslaitosta muistuttava toiminta energian talteenotto- ja käyttöjärjestelmineen sekä eri aineiden kuljetusmenetelmät, eivät ole voineet syntyä sattumanvaraisesti ja vähitellen. Erilaisten solujen muodostuminen ja niiden tuottamat vaikutus- ja rakenneaineet ovat selviä todisteita siitä, että kaiken takana täytyy olla äärettömän korkea älykkyys.

Vähitellen myös eri puolilla maailmaan kehitysopin opetuksesta vastaaville kouluviranomaisille ja lasten vanhemmille on paljastunut, että ns. tieteelliset todisteet kehitysopin pätevyydestä puuttuvat. Kehityspuut ovatkin kuin satuja taivaaseen yltävästä herneenvarresta. Viime vuosien aikana USA:n eri osavaltioissa käydyissä kiivaissa keskusteluissa kehitysopin kannattajat ovat voineet vain inttää, että heihin tulee luottaa vaikka todisteita makroevoluutiosta (lajin kehittyminen toiseksi heimoksi) ei ole olemassa. Siihen, miksi kehitysopin tukemiseksi on jatkuvasti turvauduttu puolitotuuksiin, peittelyihin ja vakaviin petoksiin, he eivät halua ottaa julkisesti kantaa. Yhä selvemmäksi on käynyt, että lähes 150 vuoden ajan kehitysoppia on todisteltu vain mielikuvitukseen perustuvia tarinoita kertomalla. Lähtökohtana on ollut voimakas usko, että kehitysoppiteoria on totta eikä sen mielettömyyttä saa edes tutkia. Tutkijoiden tehtävänä on ollut vain keksiä erilaisia taustakertomuksia siitä, miten kehitys on mahdollisesti tapahtunut. Näin on syntynyt tarinakokoelmia, jotka voittavat mielikuvitusrikkaudessaan sadut ja joita vakavanaamaiset tiedemiehet kilvan keksivät ja kertoilevat toisilleen.

http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/08.htm
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

Ilta-Sanomissa 19. elokuuta 2000 tunnettu biologian oppikirjojen kirjoittaja, prof. Anto Leikola kertoo, että ottaessaan ensimmäisen kerran v. 1966 Haeckelin piirrossarjan biologian oppikirjoihin, hän tiesi,että niitä oli muutettu kehitysopin tukemiseksi: "Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että kuvassa esiteltyjen lajien alkiot todella muistuttavat toisiaan huomattavasti ja minusta vertailu on hyvä tapa opettaa asioita." Tämän lausunnon perusteella voimme vetää monia johtopäätöksiä kehitysopin opettamiseen käytetyn aineiston tieteellisyydestä ja kirjan tekijöiden moraalista.

Elokuun 1. päivänä 2000 julkistettiin Suomeksi Saksan kielestä käännetty tiede/oppikirja Evoluutio - kriittinen analyysi (ISBN 951-98558-0-7). Sen tekijöinä ovat olleet kymmenet tunnetut tiedemiehet ja tutkijat Saksassa ja Suomessa. Aineistoa on kerätty ja tutkimustyötä kirjaa varten on tehty yli 15 vuoden ajan. Kirjan yli 320 sivulla ja yli 400 kuvalla tuodaan esille paljon sellaista, mikä kumoaa kehitysopilliset uskomukset ja oppikirjoissa esitetyt "kehitysoppia tukevat tieteelliset tosiasiat".

Eliöiden yksilökehitystä Evoluutio - kriittinen analyysi -kirjassa käsitellään yli 20 sivun verran (luvussa Embryologia ja polveutumishistoria). Ihmissikiön kehitys kuvataan vaiheittain. Kehitysopin tukemiseksi koulukirjoihin ja ns. "tieteisteoksiin" tuodut, kehitysoppia tukevat piirrossarjat ja väittämät kuten kiduskaaret, häntä, uimaräpylät (evät), korvalihakset, sikiön karvoitus, ruskuaispussi jne. tuodaan totuudenmukaisesti esille ja niiden merkitys selitetään pätevien tutkimusten pohjalta. Luvun johtopäätöksissä on mm. toteamus: "Ihmisestä ei tule ihminen vaan hän on ihminen hedelmöitymisestä alkaen. Hän ei kehity ihmiseksi, vaan ihmisenä". Kirjassa kiinnitetään huomiota myös biogeneettisen perussäännön ja abortin väliseen suhteeseen. "Ihmisen alkionkehitykseen liittyvät havainnot koskettavat evoluutionäkemyksen lisäksi myös erityisellä tavalla syntymättömän elämän tappamista. Vaikka oppikirjojen kirjoittajien ja biologian opettajien tarkoitus ei lienekään antaa sellaista käsitystä, voi muunneltukin biogeneettinen perussääntö synnyttää oppilaissa sen käsityksen, että ihminen ei varsinkaan ontogeneesin (yksilönkehityksen) alkuvaiheessa ole vielä oikea ihminen. Esimerkiksi Moore (1990, s 101) kirjoittaa siirtymisestä alkiovaiheesta sikiövaiheeseen":...se luonnehtii sitä tosiasiaa, että alkion ruumis nyt muuttuu erilaistumattomasta solumassasta ihmisolennoksi". Kun ajattelemme, että Saksassa tapetaan vuosittain kohdussa noin 300 000 lasta ja Suomessa yli 10 000, täytyy yksilöllisyyden säilymisen lakia korostaa erityisen painokkaasti".

http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/12.htm
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
Flipperix

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja Flipperix »

Mua Petri huolestuttaa, miten sun lapset mahtaa pärjätä biologian tunneilla. Opetatko sä niille kotona tollaista shittiä vai annatko lasten tehdä itse omat päätelmänsä siitä mikä on oikein, etteivät nolaa itseään höpisemällä bilsanmaikalle, että eikun Aatami ja Eeva, ei mikään evoluutio?
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

Tiede 2000-lehdessä (8/2000) kerrottiin, että 140 metriä Mustanmeren pinnan alapuolelta on löytynyt muinainen rantaviiva. 90 metrin syvyydessä havaittiin mm. 11 m pitkä ja 4 m leveä rakennus, lankkuja, hirsiä keramiikkaruukkuja ja kaksi hylkyä. Kirjoituksen mukaan Mustanmeren alueella oli ollut 7500 vuotta sitten asutusta, jonka jättiläistulva Bosporin salmen kohdalla olleen maakannaksen murtuessa äkillisesti tuhosi. "Arkeologipiireissä keskustellaan siitä, olisiko 7500 vuoden takainen tulva Raamatun vedenpaisumuskertomuksen taustalla. Kertomusta pidetään pelkkänä legendana, mutta useimmat legendat kumpuavat jostakin tositapahtumasta. Katastrofaalinen tulva olisi hyvinkin voinut säilyä ihmisten mielissä Vanhan testamentin kokoamiseen saakka".

Kirkko & kaupunki -lehdessä (23/2001) Salla Korpela kirjoittaa mm. "insinööri" Henry Morriksesta, joka päätteli, että koska luomiskertomuksen täytyi olla totta, sille oli myös löydettävissä tieteellisiä todisteita joten hän alkoi kerätä niitä ja julkaisi vuonna 1961 kirjan nimeltä The Genesis Flood (Vedenpaisumus). Morris päätteli, mm., että Amerikan mahtava Grand Canyon olisi syntynyt Nooan arkin rakentamiseen johtaneissa tulvissa. Salla Korpelan mielestä nämä "teoriat kuulostivat tieteellisiltä, mutta olivat täysin hatusta vedettyjä... Kreationismin (Raamatun luomiskertomuksen/toim.lis.) todisteleminen kirjaimellisesti paikkaansa pitäväksi ei palvele uskonkaan asiaa, koska se saa Jumalan näyttämään lähinnä taikurilta."

Yhteistä kirjoituksille on Raamatun ilmoittaman vedenpaisumuksen merkityksen mitätöinti sekä pitkien kehitysaikojen totenapitäminen. Näille uskomuksille taustan antavat nykyisen luonnontieteellisen (ateistisen) maailmankuvan luojat: (maakerrosten kehittyminen) Charles Lyell (1797-1875) ja (elämän kehittyminen) Charles Darwin (1809-82).

Yhteensovitetut tarinat tukevat toisiaan

Ihmisen ja apinan yhteisen kantamuodon etsijänä tunnetuksi tullut Richard E. Leakey kirjoittaa Darwinin kehitysoppiteoksen esipuheessa:1 "Jo lähtiessään maailmanympärimatkalleen 1831 Darwin tiesi, että ne geologiset ilmiöt, joita hän tulisi havaitsemaan, eivät sopisi siihen 6000 vuoden aikatauluun, jonka Raamatun kirjaimellisesta tulkinnasta oli saatu. Charles Lyellin Principles of Geology, "Geologian perusteet", tuli Darwinille erityisen merkitseväksi... Lyell oli asettanut tehtäväkseen selittää maapallon historian vain sellaisten tekijöiden avulla, jotka olivat yhä vaikuttamassa ... oli ilmeistä, että Lyellin selitys edellytti todella pitkiä ajanjaksoja. Lyellin teoksen selitysvoima teki Darwiniin suuren vaikutuksen. Se näytti osoittavan, että aika ei ollut mikään ongelma."

Tri Henry Morris toteaa2 , että Lyellin maapinnan hitaan kerrostumisen teoria on hyväksytty päteväksi geologian taustafilosofiaksi kaikissa keskeisissä tiedettä opettavissa keskuksissa. Tämä johtuu mm. siitä, että Lyellin opetuslapsi, Charles Darwin rakensi orgaanisen evoluutioteoriansa Lyellin näkemysten varaan. Tämän hän itse tunnustaa kirjassaan 3 : "Riippumatta siitä, että äärimmäisen lukuisten renkaiden fossiilisia jäännöksiä ei ole tavattu, voidaan huomauttaa, että aika ei ole riittänyt niin suureen orgaaniseen muuttumiseen, kun kaikki muutokset ovat tapahtuneet hitaasti. Minun on tuskin mahdollista muistuttaa lukijaa, joka itse ei ole geologi, niistä tosiseikoista, jotka saavat ihmismielen niin heikosti tajuamaan ajan kulkua. Ken pystyy lukemaan Sir Charles Lyellin suurenmoisen teoksen geologian perusteista, jota historioitsijat vielä kerran sanovat luonnontieteessä vallankumouksen aiheuttaneeksi kirjaksi, ja silti kiistämään menneiden ajanjaksojen valtavan laajuuden, hän voi saman tien sulkea tämänkin kirjan... "

Toisaalla Darwin kirjoitti tutkijoiden epäuskosta pitkien aikojen merkitykseen elämän ja maapinnan kehittymisen perustana 4 ."Usko lajien muuttumattomuuteen oli melkein väistämätön niin kauan kuin maapallon historian uskottiin kestäneen vain vähän aikaa... tärkein syy luonnolliseen haluttomuuteen myöntää yhden lajin synnyttäneen toista, erillistä lajia on meidän hitautemme hyväksyä suuria muutoksia, jos emme voi nähdä niiden askeleita. Vaikeus on sama , jonka niin monet geologit tunsivat Lyellin ensimmäistä kertaa väittäessä, että pitkät sisämaan kukkuloiden ketjut olivat muodostuneet ja suuret laaksot kovertuneet sellaisten voimien vaikutuksesta, joiden näemme yhä toimivan. Ajatus ei voi käsittää edes miljoonan vuoden täyttä merkitystä, eikä se voi yhteen laskien tajuta miltei rajattoman monien sukupolvien kuluessa kasautuneiden lukuisten pienten muutosten koko vaikutusta."

Mielikuvitustarinat on ollut pakko hylätä

Suuri ihmettelyn aihe vakavasti työhönsä suhtautuneiden tutkijoiden piirissä on ollut se, että kerrostuneiden maalajien iän määrittelyissä Lyellin mielikuvitukseen perustuvia ajatuksia pidetään edelleen virallisesti pätevinä. Yleisesti tiedetään, että mm. radioaktiivisuuteen liittyvät ikämääritykset ovat suosiossa, koska niitä käyttäen saadaan aikaan ikäarviointeja, jotka saavat Lyellin ja Darwinin oppien vaatimat pitkät ajat näyttämään tieteellisesti oikeilta.

Hitaan kerrostumisen teoria perustuu hitaaseen kulumiseen ja kulumistuotteen "rauhalliseen kerrostumiseen". Darwin kirjoittaa Lyelliä tukien: "... ihmisten pitäisi tutkia päällekkäisten kerrosten valtavia pinoja ja sitten katsella liejua kuljettavia purosia, jotta hän ymmärtäisi jotakin menneen ajan pituudesta."

Nykyaikaisin mittaus- ja tutkimusmenetelmin on pystytty osoittamaan, että kerrostuneet maalajit ovat yleensä syntyneet nopeasti, suurten maankuorta muuttaneiden tapahtumien seurauksena. Vesimassojen voima maan pintakerrosten irrotuksessa, irronneiden massojen kuljetuksessa ja kerrostumien muodostumisessa on aina ollut merkittävä. Hyvänä esimerkkinä tästä on mm. St. Helens-tulivuoren purkaus (1980) ja sen jälkeiset maavyöryt (1982), jotka saivat aikaan muutamassa päivässä Colorado-kanjonin tapaisen maiseman.6

Vesimassojen vaikutusta kerrostumien syntyyn tutkitaan nyt eri puolilla maailmaa. Virginian Polytech Instituutinssa professorina toimineen, tri Henry Morriksen alkamaa tutkimustyötä ovat jatkaneet mm. tri Steven A. Austin5 ja tutkija Guy Berthault7, joka kysymykseen (vapaasti käännettynä): "Voiko 800 km pitkä ja 500 m korkea Tonto Group Grand Canyonin alueella muodostua viikossa eikä 70 miljoonassa vuodessa?" vastaa: "Varmasti, kuten voivat muutkin geologiset kerrostumat, kun niihin vaikuttavat riittävän voimakkaasti muokkaavat vesivirtaukset".

Lyellin hitaan kertymisen teoriaa ei voida hylätä ilman, että kehitysopilta viedään pohja. Sanoohan Darwin itse, että sen, joka ei hyväksy Lyellin näkemystä pitkistä ajoista on hylättävä myös hänen kehitysopillinen näkemyksensä.

http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/21.htm


Näissä linkissä on pähkinää evouskoville .....
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

Flipperix kirjoitti:Mua Petri huolestuttaa, miten sun lapset mahtaa pärjätä biologian tunneilla. Opetatko sä niille kotona tollaista shittiä vai annatko lasten tehdä itse omat päätelmänsä siitä mikä on oikein, etteivät nolaa itseään höpisemällä bilsanmaikalle, että eikun Aatami ja Eeva, ei mikään evoluutio?
Mun lapset tietää, etteivät apinat ole heidän esi-isiään ...hihiii

Senkin he tietävät, että sattuma ei synnytä älyllistä elämää...
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
Flipperix

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja Flipperix »

PetriFB kirjoitti:Mun lapset tietää, etteivät apinat ole heidän esi-isiään ...hihiii
Olenkin aina ollut sitä mieltä, että uskovaisten pahin virhe oli laskeutua puusta maahan.
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

Onko väärien tietojen antaminen tieteellisessä todistelussa sallittua silloin, kun ne esitetään "yhteisen edun nimissä"?

Monissa kehitysoppia puoltavissa artikkeleissa ja väittelyissä on viitattu Rickhard Dawkinsin julkaisuihin, joista ehkä kuuluisin on Tieteen huiput -kirjasarjaan kuuluva "Viesti miljardien vuosien takaa". Kirjassa, joka julkaistiin v. 1994, väitetään mm., ettei elävä organismi eroa elottomasta materiaalista ja että biologia on vuoden 1953 jälkeen muuttunut digitaalisen tiedon tutkimiseksi.

Dawkinsin pääväittämä on, että kaikki on kehittynyt vaiheittain pitkien aikojen kuluessa. Välimuotojen puuttuminen fossiilikerrostumista ei häntä häiritse. Hänen mukaansa: "Asteittaiseen kehitykseen kuuluvien välimuotojen hahmottaminen on joskus vaikeaa. Siihen tarvitaan kekseliäisyyttä. Jos välimuodot eivät valkene, syynä on kekseliäisyyden puute eikä suinkaan se, että välimuodot puuttuisivat. Ne ovat joskus olleet olemassa".

Runsaasti tilaa kirjassaan Dawkins on käyttänyt selostaessaan, miten silmä on kehittynyt luonnonvalinnan kautta. Todistelu perustuu on ruotsalaisten tutkijoiden Dan Nilssonin ja Susanne Pelgerin laatimaan tietokoneohjelmaan ja siihen, miten tämän ohjelman avulla voitiin todistaa toimivan silmän vaiheittainen syntyminen kehitysopin mukaan hyvin lyhyessä ajassa. Tulosten pohjalta Dawkins pitää todistettuna sitä, että "silmä on kehittynyt erilaisille selkärangattomille omia aikojaan 40 - 60 kertaa."

Dawkinsin mukaan fossiilistosta puuttuvien välivaiheiden tilalle on keksittävä järkevän tuntuisia vaihtoehtoja. Keksittyjen "välivaiheiden järkevyys riittää horjuttamaan epäilyjä, vaikka välivaiheiden sarja ei kaikilta osin pitäisikään paikkaansa. Sama pätee kaikkiin muihinkin kirjassa esitettyihin esimerkkeihin, mm.linssillä varustettuun silmään" (s 95).

Kirjan tullessa julkisuuteen v. 1994, silmän kehittymiseen liittyvä tietokoneohjelma tuli tunnetuksi mm. Nature-lehden kautta.

Kysymyksessä olisi ollut hyvin merkittävä tietokoneohjelma, jos sellainen olisi laadittu. Tutkijoille todennäköisesti selvisi nopeasti, että mainittua ohjelmaa ei ollut olemassa ja että todisteet silmän kehittymisestä vaiheittain olivat vain Dawkinsin mielikuvitusta.

Vaikka kysymyksessä oli tahallinen ja laaja-alainen lukijoiden huijaus, pysyi tiedemaailma kutenkin vaiti. Miksi? Hyväksytäänkö tieteentekijöiden piirissä väärennökset ja valehtelu, kun ne julkistetaan tietyssä tarkoituksessa?

Onko vääryys vahvemman oikeutta?

Kehitysopin levittämisessä kaikki keinot ovat olleet sallittuja. Tämä voidaan havaita, kun otamme muutamia esimerkkejä sen historiasta:

1) Kehitysopin kannalta ehkä järkyttävin tapahtuma sattui muutamia vuosia Charles Darwinin kirjan "Lajien synty" julkaisun jälkeen. Ranskalainen tiedemies Louis Pasteur (1822-95) pystyi tieteellisin kokein todistamaan, että elämä ei synnykään aineesta itsestään vaan vain elämä tuottaa elämää. Tämä oli kehitysoppiin uskovien kannalta peräti haitallinen väite, sillä olihan C. Darwin itse ehdottanut elämän syntypaikaksi lämpimiä lammikoita.1 Eipä siis ihme, että hiukan yli kuukauden kuluttua Pasteurin tutkimusten julkitulon (v. 1864) jälkeen Ranskan lounaisosasta löydettiin meteori, jossa väitettiin olleen jälkiä elämästä. Avaruudesta tulleella elämällä haluttiin kumota Pasteurin tieteelliset havainnot. Vuonna 1871 tiedeyhteisö julkisti virallisesti hyväksyvänsä meteorin antaman todisteen, että elämä on tullut maapallolle avaruudesta.2 Vasta paljon myöhemmin tutkijat pääsivät tutkimaan ko. meteoria. Tutkimusten tulos oli, että ns. elämän jäljet olivat rautasulfiitin jättämiä kidejälkiä - eivät todisteita elämästä.3 Tätä kehitysopin kannalta haitallista tutkimustulosta ei välitetty yleisön tietoon.

2) Pari vuotta Pasteurin tutkimusten julkaisun jälkeen (v.1866) saksalainen kehitysopin esitaistelijana tunnetuksi tullut Ernst Haeckel ilmoitti, että maapallolla elämä saa alkunsa alkulimasta, jolle annettiin nimeksi monera. Jo vuonna 1868 tämän aineen löysi toinen Darwinin tunnettu tukija, englantilainen Thomas Huxley. Alkulima, jota löytyi valtamerien pohjasta, sai tieteelliseksi nimekseen Bathybius haeckelii. Monera-alkulima piirrettiin oppi- ja tiedekirjojen lajien kehityspuun juureen osoittamaan mistä elämä sai alkunsa. Todellisuudessa alkulima oli kipsin ja alkoholin seos, jolla elämän kanssa ei ollut mitään tekemistä. Kehitysopin kannattajien tarkoituksena oli alkulima-ideaa käyttäen vahvistaa omia näkemyksiään ja heikentää ihmisten uskoa Pasteurin kokeiden tuloksiin.

3) Ernst Haeckelin v. 1866 piirtämät ja julkaisemat sikiökuvat - joilla pyrittiin todistamaan, että kaikki eläimet toistavat sikiökehityksen aikana lajien kehityksen mukaiset välivaiheensa - ovat edelleen käytössä lähes kaikissa nykyisissä biologian oppikirjoissa. Tarkoituksena on kuvin havainnollistaa, että esim. ihmissikiö toistaa lajin varhaiset kehitysvaiheet4 ja siksi ne muistuttaisivat alkuvaiheessa kalojen tai matelijoiden alkioita. Haeckelin piirrokset todistavat edelleen kehitysopin puolesta, vaikka hänet tuomittiin piirrosväärennöksistään muutamia vuosia niiden julkaisemisen jälkeen ja vaikka jo v. 1874 Wilhelm His osoitti, että piirroksilla annetaan virheellinen kuva sikiön kehityksestä. Stephen Jay Gould vertaa Haeckelin väärennöksiä akateemiseen murhaan. Niin räikeästä ihmisten harhaanjohtamisesta on kysymys.

4) Kehitysopin kannalta suuri kysymys on, miten synnytetään uusia vaihtoehtoja, jotta kehitysopin mukainen luonnonvalinta voisi toimia. Ratkaisun toi v. 1904 Hugo de Vries, joka ilmoitti, että mutaatioiden kautta syntyy uusia lajeja. Vaikka Edward Jeffrey jo samana vuonna ilmoitti, että mutaatioiden kautta syntyy vain haitallisia muotoja - ei uusia lajeja - otettiin Vriesin havainnot kehitysoppia tukevana tieteellisenä totuutena vastaan sekä Yhdysvalloissa että myöhemmin Euroopassa. Vuosikymmenien aikana tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että Jeffrey oli oikeassa. Mutaatioiden kautta ei ole koskaan pystytty luomaan mitään uutta. Kuitenkin mutaatiot ovat edelleen mm. koulujen oppikirjoissa esimerkkinä ainoana luovana voimana, joka vie lajien kehittymistä eteenpäin.

5) Neuvostoliittolainen tutkija A. I. Oparin ilmoitti v. 1920, että elämän sattumanvarainen synty alkumaapallolla oli mahdollista, koska alkuilmakehä ei silloin sisältänyt happea ja oli muutenkin erilainen kuin nykyään. 1950-luvun alussa Stanley Miller jäljitteli koeputkistoissaan Oparinin ilmoittamia olosuhteita ja tuotti vesihöyryn, metaanin, ammoniakin ja typen seoksesta kuumentaen ja sähköpurkausten avulla seoksen, jossa oli mm. joitakin aminohappoja. Koska proteiinit koostuvat aminohapoista, pidettiin Millerin koetta todistuksena elämän synnystä alkuilmakehän aikaisissa olosuhteissa.

Nämä kokeessa syntyneet aminohapot eivät kelvanneet valkuaisaineiden rakennusaineiksi ja oletettua alkuilmakehää ei tutkimusten mukaan ole koskaan ollut. Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut siihen, että Millerin koetta edelleen pidetään mm. oppikirjoissa todisteena elämän sattumanvaraiselle itsestään syntymiselle.

6) Ihmisen kehitykseen ja apinamaiseen alkuperään liittyviä todisteita on esitelty tässä kirjoitussarjassa runsaasti. Otamme vain lyhyen yhteenvedon:

*

v. 1893 hollantilainen Eugene Dubois kokosi Erns Haeckelin ohjeiden mukaan kahden vuoden aikana löytämistään ihmisen ja apinan luista alkuihmisen, Jaavan ihminen. Myöhemmin Dubois ilmoitti, että kysymyksessä oli väärennös. Kuitenkin mainittu Jaavan ihminen on edelleen yhtenä todisteena ihmisen ja apinan sukulaisuudesta,
*

v. 1912 löydettiin Englannista pääkallon osia, joista muodostettiin Piltdownin ihminen. Tämä löytö oli vahva todiste kehitysopin puolesta 40 vuotta. Vuonna 1953 kallon saivat käsiinsä tutkijat, jotka totesivat, että kysymyksessä oli räikeä väärennös.
*

v. 1921 merkittiin kaksi ihmisen alkuperää todistavaa löytöä: Pekinginihminen (apinoiden kalloja) ja Homo Rhodensis, jonka kallossa oli ammuksen sisäänmeno- ja ulostuloaukko.
*

v. 1922 julkistettiin Nebraskan alkuihmisen muoto ja elintavat kansainvälisen tiedotuskampanjan avulla. Nebraskan ihmisen hammasta, joka oli ainoa todiste alkuihmisen olemassaolosta, käytettiin mm. kuuluisassa "Apinaoikeudenkäynnisssä " v. 1925. Sillä todistettiin, että ihminen on kehittynyt miljoonien vuosien aikana eikä ollut luomisen tulos, kuten vastapuoli väitti. Kolme vuotta myöhemmin paljastui, että hammas kuului sialle, jonka eläviä edustajia löytyi Paraguaysta.

7) Varsieväkala, jonka piti olla kuollut sukupuuttoon 150 miljoonaa vuotta sitten,on tuttu elävänä eri puolilla maapalloa.Tämä syvän meren kala ei kävele pohjassa vaan ui ja toimii normaalin kalan tavoin. Sen evien luusto ei tukeudu selkärankaan eivätkä ne poikkea anatomisesti raajojen suuntaan eivätkä voi kannattaa kalan painoa. Koska se elää n. 200 m:n syvyydessä, se ei voi kuolematta tulla rantahietikolle ryömimään. Koulukirjoissa väitetään, että "varsieväkalojen parilliset evät muuttuivat vähitellen sellaisiksi, että niillä pystyi liikkumaan myös maalla. Näin kehittyivät sammakkoeläimet".5 Prof. Björn Kurtén kirjoittaa: "Devonikauden keskivaiheilla löydetyt ryömintäjäljet osoittavat, että varsieväkalat todellakin nousivat maan pinnalle"6

8) V. 1979 tri J. H. Ostrom keksi tarinan siitä, miten lisko kehittyi linnuksi. Välimuotona oli mm siipiään "kärpäslätkinä" käyttävän liskolinnun muoto.7 Tämä ajatus hyväksyttiin tiede- ja oppikirjoihin todisteeksi kehitysvaiheista. Myöhemmin Ostrom joutui tunnustamaan, että kaikki oli vain mielikuvituksen tuotetta.

Syksyllä 1999 National Geographic julkaisi 10 sivun pituisessa, hienosti kuvitetussa artikkelissaan sensaatiolöydön, jolla lehden mukaan voidaan varmuudella todistaa, että liskot ovat kehittyneet linnuksi. Todistefossiilia kävi ihmettelemässä yli 100 000 uteliasta. Vuoden 2000 alussa fossiilitodiste todettiin hyvin tehdyksi väärennökseksi, jossa oli yhdistetty linnun yläosa ja liskon häntäosa. Lehti pakottetiin julkisesti perumaan väiteensä, jonka se teki yhden palstan lyhyellä kirjoituksella, joka oli sijoitettu lukijapalstalle.

Suomessa Tieteen Kuvalehti n:o 9/2000 julkaisi samat hienot kuvat todisteeksi liskon kehitysvaiheista linnuksi. Lukijalle ei lehdessä anneta sitä kuvaa, että kysymyksessä olisi vain mielikuvitukseen perustuvat oletukset.

9) V. 2000 tri Jonthan Wells julkaisi kirjan "Icons of Evolution", jossa hän aukottomasti osoittaa, että mm. seuraavilla koulukirjosta tutuilla väitteillä ei ole tieteellistä pohjaa: homologia, koivumittarin tarina, hevosen kehityslinja sekä Darwinin peippojen muuttuminen uusiksi lajeiksi. Tähän epätieteellisten väitteiden listaan voidaan lisätä vielä: kemiallinen evoluutio, valaan kehitysvaiheet, surkastumat, ja välimuotojen olemassaolo maakerrosten fossiilien joukossa sekä moninaiset kehityksen kulkua kuvaavat piirrokset.

Voivatko tutkijat jättää huomiotta ne tutkimustulokset, jotka eivät tue ennalta haluttua lopputulosta tai lisätä todistusaineistoon asioita, joilla ei ole rehellisen tieteen kanssa mitään tekemistä? Vai onko vilppi sallittua sillä ehdolla, että siitä ei jää kiinni?

http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/24.htm
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

Flipperix kirjoitti:
PetriFB kirjoitti:Mun lapset tietää, etteivät apinat ole heidän esi-isiään ...hihiii
Olenkin aina ollut sitä mieltä, että uskovaisten pahin virhe oli laskeutua puusta maahan.
Se oli se pahin virhe kun ihminen luuli polveutuneensa apinoista ja sitten sen perusteella ihminen laskeutui puusta maahan ......hihii

Kimmo Pälikkö:

Mielikuvitusta vai tiedettä?
kuva Devonikaudella kasvit valtasivat maan ja eläimet menivät perässä. nelijalkainen eläin syntyi sammakosta, joka tahtoi lammikosta toiseen nopeasti... Aidot nisäkkäät ilmestyivät n. 180 miljoonaa vuotta sitten... Muuan pitkäkuonoinen pikkunisäkäs (puupäästäistä muistuttava) siirtyi elämään puun oksille. Tästä oli kehityksen pakottamana seuraksena tartuntakädet. Puissa liikkuminen oli niin vaativaa, että myös kolmiulotteisen näköaistin oli vuoro kehittyä. Riippuminen aiheutti lisäksi sen, että vartalo suoristui ja alkoi tottua pystyasentoon. Kun nämä nisäkkäät - jotka olivat varhaisia esi-isiämme - lopettivat puissa kiipeilyn ja tulivat maanpinnalle takaisin ei niiden tarvinnut enää kehittää uusia kykyjä vaan jo tutut sopeutumismallit otettiin uudelleen käyttöön. Ihmisen evoluution kannalta käyntiä puussa on pidettävä tärkeänä juuri edellämainituista syistä. Otteet ovat ajatuksia apul.prof. Pentti Alhosen kirjoituksesta (US 13.2.79).Toinen tunnettu kehitysopin levittämisestä elantonsa saava on koulukirjojen kirjoittajanakin tunnettu dos.Anto Leikola.Hän kirjoittaa omasta uskomuksestaan Raamatun ja tieteen suhteesta mm.: "Onko tiede kumonnut uskonnon? Raamatun luomiskertomus sekä Aatamin ja Eevan olemassaolon historia perustuvat vain Mooseksen kirjan kirjoittajan mielikuvitukseen. Näiden asioiden todenperäisyyden on tiede jo tietysti selvittänyt." Kuinka luotettava ja pätevä on se tiede, joka kumoaa Raamatun luomiskertomuksen todenperäisyyden ja tuo ns. "tieteellisellä pätevyydellä" tilalle kehitysopin, joka kuvaa ihmisen ilmestymisen maailmaan tekstimme alun mukaisesti? Tämä "tiede" vastaa mm. kysymykseen kanan ja munan alkuperästä: "... Jos ryhdymme todella kysymään munasta ja kanasta, niin joudumme munasta kanaan ja kanasta munaan ajassa taaksepäin tuhat ja kaksituhatta miljoonaa vuotta, kunnes tulemme aikakauteen jolloin ongelma häviää, invarianssi ja teleonomia lähestyvät toisiaan kunnes ne näyttävät yhtyvän kuin kaksi rinnakkaista raidetta, jotka sulavat evoluution perspektiivissä yhteen..." Hyvin tieteellisen tuntuista tekstiä Anto Leikolan kirjasta mutta todellisuudessa vain kehitysopillista höpötystä, joka on tyypillistä sanan helinää todellisen tiedon puuttuessa.

Pitkä aika pelastaa

Kun tietoa ja näyttöä ei ole kehitysopin väitteiden tueksi, tukeudutaan suunnattoman pitkiin aikoihin. Lähtökohtana on idea, että miljoonien vuosien aikana on voinut tapahtua mitä tahansa mitä kehitysoppineiden mieleen juolahtaakin. Pitkiin aikoihin voidaan verhota myös se vaikea perintötieteen antama kehitysopin vastainen havainto, että perintöinformaatio (DNA) siirtyy muuttumattomana eliö- ja sukupolvesta toiseen. Ohjelma itsessään sisältää korjausmekanismit, jotka korjaavat sattuman aiheuttamat virheet ja jos virheitä jää (esim. syöpäkasvaimet) ne ohjelma pyrkii korjaamaan seuraavassa lisääntymisvaiheessa.

Pitkät ajanjaksot eliökunnan historiassa on uskomus, joka oli pakko tuoda 1800-luvulla tukemaan kehitysoppia.Silloin vielä kaikkien tiedemiesten piirissä perinteisenä käsityksenä oli, että maapallo on 6.000 vuoden ikäinen. Maan lyhyt ikä oli vaikea este evoluutioajatukselle ja sen poisraivaamiseksi Buffon julkaisi kirjan "Maan aikakaudet", jossa planeettamme iäksi arvioitiin 70.000 vuotta. V. 1829 kuollut J. B. Lamarck tajusi, että kehitys vaati paljon pidempiä aikoja. Hän sanoi: "Luonnolle aika ei merkitse mitään eikä tuota koskaan vaikeuksia. Sillä on aina aikaa käytettävissään, rajoittamattomana välineenä, jonka avulla se saa toimeksi niin suurimpia kuin pienempiäkin asioita." Lamarck puhuikin jo miljoonista vuosista.Nykyiset kehitysopin opettajat ovat kiitollisia 1800-luvulle, jonka "tärkeimpiä perintöjä on geologinen aikataulu", joka jakaa kehityksen maailmankausiin, joista vanhimmat yltävät 2,5 tuhanteen miljoonaan vuoteen taaksepäin. Tähän pelkkään mielikuvitukseen ja metrimittaan perustuva miljoonia vuosia käsittävä ikätaulukko on edelleen kehitysopin kannattajien tärkein tukipilari, johon kaikki kehityshistorialliset uskomukset perustuvat.

Ekologinen räjähdys

Jotta kehitysopin idea saataisiin tuntumaan vielä tieteellisemmältä kehitettiin ajatus ekologisista lokeroista, joilla oli kehitystä ohjaava vaikutus. Tekstimme alussa mainittu apul.prof. Alhonen kirjoittaa mm.: "Uusimmat tiedot hapen suuresta merkityksestä elämän varhaisten vaiheiden avaintekijänä oikeuttavat päättelemään, että aitokuorelliset organismit ilmaantuivat "räjähdysmäisesti" kambrikauden meriin n. 570 milj. vuotta sitten. Tällöin niille tarjoutui hyvät mahdollisuudet täyttää uudet käyttämättömät ekologiset lokerot."

Neuvostoliitossa kehitysopin viimeiseen lokeroon pyrittiin saamaan yli muiden kehittynyttä neuvostokansalaista.Tämän vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten vallinneen ateistisen uskonnon perustana oli aiemmin mainitun Lamarckin kehitysoppiin sisältyvä näkemys, jonka mukaan nyt luodut ja kehitetyt parannukset saatettiin myös geneettisesti siirtää tuleville sukupolville - seuraavaan lokeroon syntyisi muita pätevämpi ihminen.Saman tapaisia ajatuksia vietiin voimallisesti ja näkyvästi eteenpäin myös kansallissosialistisen Saksan tiedemiesten ja johtajien piirissä toisen maailmansodan aikoihin.

Aika on kehitysopissa avainsana, jonka varjolla voidaan väittää mitä tahansa tapahtuneen. Ei tarvita todisteita. Kunhan on vain luotettavan tuntuinen teoria, jolla voidaan tavallista kansaa johdattaa harhaan. Kehitysopin tarvitsemat miljoonat vuodet geologisine taulukkoineen ovat lähinnä 1800-luvun kehitysoppihuuman tulosta. Aikakausia on pidennetty ja kehitystä kuvaavia käyriä ja taulukoita on väritetty monipuolisemmin mutta edelleen kaikki perustuu mielikuvitukseen _ ei tieteellisesti päteviin mittauksiin.Ei maankuori eikä siinä olevat kivettymät kerro ikäänsä mittareille. Tämän tietävät kaikki ne, jotka vakavasti asiaan ovat paneutuneet eivätkä anna kehitysopillisten uskomusten muuttaa totuutta toiseksi.
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
segma

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja segma »

Huomaa, ettei Petri oikeasti tiedä tästä asiasta mitään vasta-argumentoidakseen järkeviä, vaan luottaa asiassa muiden kirjoituksiin. Ei edes siten, että lainaisi niistä pieniä pätkiä ja kommentoisi itse perään jotain aiheeseen liittyviä omia havaintojaan tai jotain muuta vastaavaa, vaan pasteaa pitkän tekstin jota tuskin kukaan (paitsi ehkä meidän iki-ihq aminohappokirjainpoikamiehemme) jaksaa lukea.

Oh well, puoltaa tuota toisaalla esittämääni saippuapalakäyttäytymistä ja sen syitä.
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja Ann »

"Jack raapusteli lehtiöönsä, ja minä kurkistin aina välillä ihaillen ja kehuskelin työn jälkeä. Silloin tällöin simpanssi katsoi minuun päin ja tuijotti epäuskoisena, että 'sanoitko todellakin sen mitä kuulin'."
Rotan aivot valtasivat pääni.
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

segma kirjoitti:Huomaa, ettei Petri oikeasti tiedä tästä asiasta mitään vasta-argumentoidakseen järkeviä, vaan luottaa asiassa muiden kirjoituksiin. Ei edes siten, että lainaisi niistä pieniä pätkiä ja kommentoisi itse perään jotain aiheeseen liittyviä omia havaintojaan tai jotain muuta vastaavaa, vaan pasteaa pitkän tekstin jota tuskin kukaan (paitsi ehkä meidän iki-ihq aminohappokirjainpoikamiehemme) jaksaa lukea.

Oh well, puoltaa tuota toisaalla esittämääni saippuapalakäyttäytymistä ja sen syitä.
Niin on hyvä sulkea silmänsä sillä tavoin ei näe totuutta ja voi sitten taas rehvastella satujen ja tarujen valtakunnassa

Minusta esim. Kimmo Pälikkö kertoo asiat niin hyvin ettei siinä enää tarvitse mitään sanoa:

Kimmo Pälikkö:

Mihin ateisti uskoo?
Koskaan ennen ei maailmankaikkeuden rakenteesta ja laajuudesta ole tiedetty niin paljon kuin nyt. Monipuolisten tietokoneiden ja mikroskooppien yhteensovellutusten välityksellä saadaan nyt tietoa aineen atomirakenteista ja solujen pienistä toimivista osista. Kaikkialla ihminen kohtaa ällistyttävän monimutkaisuuden mutta myös tarkan järjestyksen. Suunnattomalla täsmällisyydellä toimiva, erilaisten säteilyjen, voimakenttien ja kemiallisten reaktioiden maailma pitää yllä sitä kaikkea, minkä sisällä ja ympärillä me kasvamme ja elämme. Mitään ei ole jätetty sattuman varaan. Virheiden korjausmekanismit toimivat kaikessa elävässä. Ne takaavat, että tämä hetki ja tulevat ajat kopioivat alkuperäisiä ohjelmia, jotka luotiin toimiviksi luonnonlakien ja sisäänrakennettujen ohjelmien mukaan.

Kuitenkin maailma kulkee kohti kaaosta - termodynamiikan II lain mukaan. Alussa ollut täydellinen tasapaino ja järjestys vanhenee ja heikkenee jokaisen eletyn päivän aikana. Hitaasti mutta varmasti.

"Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti ja minun vanhurskauteni ei kukistu." Jes. 51:6.

Ateisti eli jumalankieltäjä tietää alussa mainitut asiat. Kuitenkin hän asettuu uskonsa varaan ja kieltää luonnonlakien toimivuuden ja sen, että kaiken olevaisen takana olisi luoja, kaikkivoipa Jumala. Ateistin mielestä mitään yliluonnollista ei ole olemassa. Hän haluaa löytää kaikkeen omaan järkeilyyn perustuvan "luonnollisen" selityksen. Mihin ateisti siis uskoo?

Ateisteilla on todella oma uskonelämänsä. Se perustuu siihen, että ihmistä korkeampaa, maailmankaikkeuden ja elämän luojaa ja ylläpitäjää ei ole olemassa. Ateisti ei voi sanoa tietävänsä, että Jumalaa ei ole olemassa. Silloin hän asettuisi kaiken tiedon yläpuolelle, kaikkitietävän asemaan. Jumalan kieltäminen onkin ateistin uskon, tahdon ja järkeilyn varassa.

Aineen synty

Ateisti uskoo, että aine on aina ollut olemassa tai että sitä syntyy itsestään jatkuvasti ilman luojan myötävaikutusta.

Ateisti uskoo, että kaikki alkuaineet ovat syntyneet itsestään yksinkertaisista heliumatomeista, joita syntyi alkuräjähdyksen tuloksena. Alkuaineiden kehittyminen yksinkertaisesta atomirakenteesta yhä monimutkaisemmiksi, ilman ohjausta ja määräämättömän suurta energiaa, on kuitenkin luonnonlakien vastaista ja todettu käytännössä mahdottomaksi.

Ateisti uskoo, että itsestään syntyneet aineet järjestyivät itsestään monimutkaisiksi rakenteiksi ja ohjelmointiketjuiksi muodostaen erilaisia kemiallisia reaktioita.

Jotkut näistä alkoivat - ateistin uskomuksen mukaan - monistaa itseään ja elää omaa erikoista elämäänsä hapettomassa ja kauttaaltaan ammoniakin myrkyttämässä, elämälle vieraassa ympäristössä. Ateisti uskoo kuitenkin, että elämä sai näin alkunsa - luonnonlakien ja nykytiedon vastaisesti.

Ateisti uskoo edelleen, että tästä itsestään syntyneestä elävästä rakenteesta alkoi kehittyä yhä monimutkaisempia eliömuotoja, jotka elintilasta taistellen kehittyivät tuhansien miljoonien vuosien saatossa aina ihmiseen asti. Tämä kaikki oli mahdollista myös vastoin luonnonlakeja, koska ateistin uskon mukaan kaikki on mahdollista, kun sattumalle annetaan vain riittävästi aikaa. Järkeä ja yliluonnollista ohjausta ei tähän siis tarvita.

Kohti järjestystä

Ateisti uskoo, että hienosäätöinen eliökunta ja sen monipuoliset ravintoketjut, jotka koostuvat miljoonista, toisistaan riippuvista eläinlajeista, ovat syntyneet "tapa tai tuhoudu"-ideologian mukaan. Hän uskoo myös, että luonnonlakien vastainen kehittyminen kaaoksesta käsittämättömän monimutkaisiksi järjestelmiksi, joita mm. aistien toiminta edellyttää, on ollut vain sattumaa.

Ateisti uskoo, että järjestys, symmetria, tasapainotilat ja energian eri muodot, kuten sähkömagneettinen energia, josta mm. valoaallot (värit) ovat osana, ilmestyivät itsestään.

kuvaAteisti tietää, että maankuoressa ei ole todisteita kehittymisen välimuodoista eikä hitaasta kehittymisestä. Hän tietää myös, että tuhansien vuosien ajan ihmisen harjoittama eläinjalostus on osoittanut, että eläimiä voi jalostaa vain lajin sisällä. Uusia lajeja ei ole pystytty luomaan. Päin vastoin. Lajeja kuolee jatkuvasti sukupuuttoon. Uusia ei ole tullut tilalle. Tästä kaikesta tiedosta huolimatta ateisti uskoo, että kaikki lajit ovat hitaan kehityksen tulosta: Linnut ovat kehittyneet matelijoista ja valaat koiran kaltaisista kahlaajista jne. Ateistin mukaan on järkevämpää uskoa näin tapahtuneen ilman todisteita kuin uskoa, että eläin- ja kasvilajit olisi luonut joku häntä viisaampi ja tietävämpi jumalolento.

Ateisti uskoo, että aistit (näkö, kuulo, haju, maku, tunto jne) ovat syntyneet hitaasti, sattumien ja mutaatioiden kautta ilman älyllistä ohjausta. Hänen uskonsa mukaan on ollut satojen miljoonien vuosien pituisia kausia, jolloin olemassaololle välttämättömät aistit eivät vielä toimineet. Kaikki tänä kautena elossa oleva säilyi hengissä sattumalta ilman aistien apua.

Ateisti uskoo, että maan pintakerrokset ovat syntyneet hitaan kulumisen ja kerrostumisen kautta vaikka fossiili-, kivihiili- ja öljyesiintymiä täynnä olevat kerrostuneet maalajit ovat selvänä näyttönä koko maailmaa kohdanneesta tulvasta, jonka äkkinäisyydestä ja voimasta kerrostumat sisältöineen ovat todistuksena.

Järjettömyydestä ihanne

Ateisti uskoo, että uskonnotkin ovat hitaan itsestään kehittyneen kulttuurievoluution tulosta. Kulttuurin luoma jumalakin olisi järjettömien sattumien, erilaisten mutaatioiden ja olemassaolon taistelun tulos. Ateistin usko perustuu luonnonlakien ja tieteellisten tosiasioiden kieltämiseen sekä järjettömyyteen. Ateisti ei ole löytänyt todisteita uskolleen, jonka mukaan hänen itsensä olemassaolo, järkensä ja tunteensa ovat järjettömyyden kautta syntyneet. Onko ateisti siis uskossaan järkevä, kuten itse väittää olevansa?

"Onhan kirjoitettu: 'Minä hävitän viisasten viisauden ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi'. Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?" 1 Kor. 1: 19-20

kuvaVai perustuuko ateistin usko tiedon vääristelyyn tai täydelliseen sokeuteen ja tietämättömyyteen siitä ilmoituksesta, jonka luonto itse antaa luojastaan?

"Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa." Room. 1:20

"Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle; tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle. Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt, hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" Job 12:7-10.
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
CandyMan

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja CandyMan »

Liekö tämä jo mainittu? Ne jotka ovat maksaneet TV-lupamaksunsa, voivat katsoa YLE TV1:ltä tänään klo 19:05 tämän dokumenttiohjelman:

Prisma: Evoluutio vai Jumala?

Miten on PetriFB, uskallatko katsoa?
AarneAnkka

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja AarneAnkka »

CandyMan kirjoitti:Miten on PetriFB, uskallatko katsoa?
Tuskin se hänen Uskoaan horjuttaa. Edes perustellut väitteet eivät ole perusteltuja jos ne eivät sovi hänen päähänsä vankilan kappelissa väkivalloin survottuun käsitykseen Jumalan Sanasta.
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

AarneAnkka kirjoitti:
CandyMan kirjoitti:Miten on PetriFB, uskallatko katsoa?
Tuskin se hänen Uskoaan horjuttaa. Edes perustellut väitteet eivät ole perusteltuja jos ne eivät sovi hänen päähänsä vankilan kappelissa väkivalloin survottuun käsitykseen Jumalan Sanasta.
En ole ollut koskaan vankina vankilassa, mutta olen kylläkin ollut vankilassa kertomassa vangeille Jeesuksesta Kristuksesta ...
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

CandyMan kirjoitti:Liekö tämä jo mainittu? Ne jotka ovat maksaneet TV-lupamaksunsa, voivat katsoa YLE TV1:ltä tänään klo 19:05 tämän dokumenttiohjelman:

Prisma: Evoluutio vai Jumala?

Miten on PetriFB, uskallatko katsoa?
Uskaltaisin, mutta meillä ei ole TV:tä ......
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
segma

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja segma »

PetriFB kirjoitti:Niin on hyvä sulkea silmänsä sillä tavoin ei näe totuutta ja voi sitten taas rehvastella satujen ja tarujen valtakunnassa
En kylläkään puhuisi mistään rehvastelusta. Minä elän kuten elän, minun ei tarvitse tuputtaa elämäntapaani, filosofioitani tai uskontojani kenellekään, toisin kuin (näemmä) esimerkiksi sinun.
PetriFB kirjoitti:Minusta esim. Kimmo Pälikkö kertoo asiat niin hyvin ettei siinä enää tarvitse mitään sanoa:
Mutta se, että et itse vaivaudu kommentoimaan omin sanoinesi, vaan surutta länttäät meidän silmillemme jonkin toisen sanoja, jotka sitten puhuvat, saa sinut vaikuttamaan paitsi ylimieliseltä, myös varsin rajoittuneelta tietämyksinesi. Ikäänkuin sika painaisi kärsällään nappia, josta paukahtaisi jonkun toisen laatima powerpoint -esitys aiheenaan hopealusikat.[/quote]
Kimmo Pälikkö (ei suinkaan PetriFB - ja tämä toisaalta tekee kommentoinnin vähän hyödyttömäksi, mutta nah, who cares?) kirjoitti: Mihin ateisti uskoo?

---

Ateisteilla on todella oma uskonelämänsä. Se perustuu siihen, että ihmistä korkeampaa, maailmankaikkeuden ja elämän luojaa ja ylläpitäjää ei ole olemassa. Ateisti ei voi sanoa tietävänsä, että Jumalaa ei ole olemassa. Silloin hän asettuisi kaiken tiedon yläpuolelle, kaikkitietävän asemaan. Jumalan kieltäminen onkin ateistin uskon, tahdon ja järkeilyn varassa.
Toisaalta taas uskovaisen Jumalan olemassaolokäsitys on yhtälailla uskon ja tahdon asia. En ymmärrä miksi tällaista pitää tuoda julki.

Ja oikeastaan koko tuolle lopulle litanjalle voisi vaatia perusteluja. Mutta en oikein usko että niitä sinulla olisi, tai että Kimmo Pälikkö tulisi niitä tänne meille kertomaan.
1108

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja 1108 »

Ja nyt Pete pomppas.

Kun et saatanan huorapukki tiedä hevonvittuakaan ateisteista niin voisitko ystävällisesti kietoa köyden runkkarikaulasi ympärille ja sukeltaa puusta.

Häh?

Usko nyt tämä: Olet sairas.
Et vain itse sitä tajua/tiedosta/hyväksy. Se että jollakin on erilainen eläänkatsomus ei tarkoita sitä että se ihminen tulee yrittää VÄKISIN "pelastaa". Kaltaisesi ihmisen levittämä propaganda on aivan perusteetonta ja ääliömäistä.

Vittuako sinä siitä saat? Seisokin? Orgasmin? Paskahalvauksen?

Ja täysin offtopic: Jos ne lapsien kuvat galleriassasi oli todellakin omiesi kuvia eikä keskitysleiriltä kuvia niin anna nyt saatana niille jotakin ruokaa. Huomaatko USKO ei korvaa ravintoa. Pyhällä hengellä EI ELÄ!!!

Olisi taas Karpolla asiaa sinukin taloosi.
Avatar
PetriFB
Kitisijä
Viestit: 1591
Liittynyt: 08.11.2005 15:37
Viesti:

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja PetriFB »

segma kirjoitti:
PetriFB kirjoitti:Niin on hyvä sulkea silmänsä sillä tavoin ei näe totuutta ja voi sitten taas rehvastella satujen ja tarujen valtakunnassa
En kylläkään puhuisi mistään rehvastelusta. Minä elän kuten elän, minun ei tarvitse tuputtaa elämäntapaani, filosofioitani tai uskontojani kenellekään, toisin kuin (näemmä) esimerkiksi sinun.
PetriFB kirjoitti:Minusta esim. Kimmo Pälikkö kertoo asiat niin hyvin ettei siinä enää tarvitse mitään sanoa:
Mutta se, että et itse vaivaudu kommentoimaan omin sanoinesi, vaan surutta länttäät meidän silmillemme jonkin toisen sanoja, jotka sitten puhuvat, saa sinut vaikuttamaan paitsi ylimieliseltä, myös varsin rajoittuneelta tietämyksinesi. Ikäänkuin sika painaisi kärsällään nappia, josta paukahtaisi jonkun toisen laatima powerpoint -esitys aiheenaan hopealusikat.
Kimmo Pälikkö (ei suinkaan PetriFB - ja tämä toisaalta tekee kommentoinnin vähän hyödyttömäksi, mutta nah, who cares?) kirjoitti: Mihin ateisti uskoo?

---

Ateisteilla on todella oma uskonelämänsä. Se perustuu siihen, että ihmistä korkeampaa, maailmankaikkeuden ja elämän luojaa ja ylläpitäjää ei ole olemassa. Ateisti ei voi sanoa tietävänsä, että Jumalaa ei ole olemassa. Silloin hän asettuisi kaiken tiedon yläpuolelle, kaikkitietävän asemaan. Jumalan kieltäminen onkin ateistin uskon, tahdon ja järkeilyn varassa.
Toisaalta taas uskovaisen Jumalan olemassaolokäsitys on yhtälailla uskon ja tahdon asia. En ymmärrä miksi tällaista pitää tuoda julki.

Ja oikeastaan koko tuolle lopulle litanjalle voisi vaatia perusteluja. Mutta en oikein usko että niitä sinulla olisi, tai että Kimmo Pälikkö tulisi niitä tänne meille kertomaan.[/quote]

En ole mikään evoluutio-ekspertti, mutta sen tiedän, että evoluutioteoria perustuu osittain harkittuun valheeseen, jonka mm. Pälikkö ansiokkaasti paljastaa .....

ajattele esim. sitä miten ilman älyä ja Luojaa voi syntyä äly, joka kykenee ajattelemaan ja luomaan tai kuinka voi ilman älyä syntyä näkevää silmää tai kuulevaa korvaa, jotka kumpainenkin ovat niin monimutkaisia, että niiden syntymä sattumalta evoluution tuloksena on mahdottomuus ...


Ei tarvita kuin hiukka rehellisyyttä ja tervettä maalaisjärkeä, niin asia paljastuu........
Elämä hymyilee Hänen kanssaan!
Bliss

Re: hmisen kehitys – onko sitä ollut?

Viesti Kirjoittaja Bliss »

[quote="PetriFB"][/quote]

Näköjään ihan sama mitä tolle sanoo...
Kaveri ikäänkuin laittaa sormet korviin ja aloittaa LAALAALAALAALAALAA...
Vastaa Viestiin