Kitinä

PerttiMakimaa kirjoitti: Valaiskaa jos olen väärässä, mutta ymmärtääkseni syy pörssikurssien heiluntaan koron noustessa on, että jos pelkistä korkopapereista saa ilman mitään riskiä parempaa tuottoa niin tuottovaatimukset osakkeille nousevat vielä reilusti sen yläpuolelle. Ja jos riittävän suuri määrä ihmisiä ei usko tähän kohonneeseen tuottoon he vaihtavat osakkeensa joukkovelkakirjoihin tjsp. Ja tästä seuraa helposti lumipalloefekti.
.

Korkopaperien tarjoama tuotto on osakkaiden tarjoamaa tuottoa vähäriskisempää. Jos vähäriskisemmän sijoituskohteen tuotto-odotus paranee, niin se laskee osakekursseja, koska osakkeilta korkeariskisempänä sijoituskohteena vaaditaan parempaa tuottoa.

Lisäksi korot yleensä nousevat silloin, kun inflaation odotetaan nousevan. Inflaatio on osakkeille myrkkyä, koska yhtiöiden tulevien tuottojen arvo diskontataan nykyarvoon ja korkotason noustessa tulevien tuottojen nykyarvo laskee.

Camilla kirjoitti:Ei vaikuta. Tulevassa asuntolainassa on kiinteä korko ja rahastotkin on noita lyhytkorkoisia.

Lyhyiden rahastojen tuotto paranee, eli kyllä vaikuttaa.

NuoriDaavid kirjoitti:

Camilla kirjoitti:Ei vaikuta. Tulevassa asuntolainassa on kiinteä korko ja rahastotkin on noita lyhytkorkoisia.

Lyhyiden rahastojen tuotto paranee, eli kyllä vaikuttaa.

Häh? Kun korot nousevat niin korkorahastojen arvo laskee.

Asuntolainaa tarvitsi ottaa niin kovin vähän, ettei merkitystä vaikka otin kaiken markkinakorkoisena. Kiinteäkorkoisen lainan korko oli niin korkealla ettei olla vieläkään lähellä sitä, lisäksi sitä ei voi lyhentää vapaasti. Niin joo ei se sinänsäkään vaikuta koska tasaeriä (+ekstraa jos on jää liikenevää rahaa) maksan joka tapauksessa, laina-aika pitenee pahimmassa tapauksessa.

Mieluummin näin kuin että maksaisin saman summan samasta kämpästä vuokrana.

PerttiMakimaa kirjoitti:Ei kai sitä pitäisi olla huolissaan tästä velanottobuumista, mutta kun historia on näyttänyt etteivät ihmiset mitään koskaan opi.

Uudet ihmiset toistavat herkästi esi-isiensä mokat.

Eräs tytteli ihmetteli tuossa joskus miksen samantien ostanut jotain tosi isoa asuntoa, lainaahan se vain on vaikka yksin sitä pois makselenkin. En jaksanut selittää vaan työnsin hänet alas parvekkeelta. Miksi ostaa isompaa kuin oikeasti tarvitsee? Ei se koko vaan se miten sitä käyttää.

elco kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

Camilla kirjoitti:Ei vaikuta. Tulevassa asuntolainassa on kiinteä korko ja rahastotkin on noita lyhytkorkoisia.

Lyhyiden rahastojen tuotto paranee, eli kyllä vaikuttaa.

Häh? Kun korot nousevat niin korkorahastojen arvo laskee.

Täytyy tunnustaa, että korkorahastoihin en ole erityisesti perehtynynyt, mutta eikö ole niin, että lyhyiden rahastojen tuotto seuraa varsin tarkasti 3kk:n euriboria?

Toki pitkän koron rahastojen tuotto alenee koron noustessa.

Ps. täällä http://funds.nordea.com/fin/services/fu ... m=mkor_eur

ollaan samaa mieltä. Eli lyhyen koron rahaston tuotto hetkeksi notkahtaa korkojen noustessa, mutta muutamaa kuukautta pidemmällä aikavälillä korkojen nousu nostaa lyhyeiden rahastojen tuottoa, koska se on oleellisesti sama kuin 3kk:n euribor. Lyhyen korkojen rahastojen paperien jäljellä oleva juoksuaika eli duraatio on vain muutamia kuukausia.

Esimerkiksi tuon salkun duraation on 3-6kk eli siinä ajassa paperit kiertävät uusiksi.

Ei kiinnosta. Pankista lähettävät lappuja, joiden mukaan maksellaan sitten kun keretään.

Pohdin seuraavaa. Varmasti nämä korko/lainanottokriittiset, kuten minä, perustavat ajatuksensa 80-90 -lukujen taiteeseen.

Aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_199 ... _alun_lama

Tätä eteenpäin linkittämällä ja googlettamalla pääsee pankkikriisin kautta sekä googlettamalla vaikka mihin kiinnostavaan.

Pankkikriisin viimeiset laukaukset:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sundqvist-jupakka


Varmasti taas myönteiset perustavat argumenttinsä siihen, että Suomen poliitikot eivät enää päätä koroista ja valuutan arvosta. Eikä Neuvostoliittoa enää ole.

Itse näen positiivisimpana argumenttina lainanottajan kannalta sen, että korot pysyvät alhaalla koska suuret EU-maat ovat todella huonossa jamassa. Ei olisi mahdotonta, että korot alkaisivat laskea taas vuoden kahden syklillä. Nythän peruskorkoa on nostettu lähinnä siksi, että seurattaisiin toisen suuren talousalueen, Yhdysvaltojen, korkomuutoksia. Ilmeisesti nämä koronnostot uhkaavat tukkia Saksan, Italian ja parin muun euromaan talouden.

Toinen hyvä puoli on, että asuntojen pystysuora hinnannousu alkaa päättyä ja kenties hulluimmat pyynnöt järkiintyvät kun tavara ei mene kaupaksi.

Eli täydellisessä maailmassa koronnosto toimii kuten haluttiin. Talouden epäkohdat korjaantuvat hallitulla tavalla. Saapa nähdä.

Asuntolainan maksuerä kasvanee hiukan. Katsotaan seuraavana korontarkistuspäivänä kuinka paljon.
Viidessä kuukaudessa 12kk euribor on noussut 0,4 %-yksikköä (Suomen Pankin tilastosivulta). Korkokatto hiukan hillitsee, mutta en jaksa uskoa kovin hillittömään koron nousuun. (ikäänkuin se jollain tavallla olisi riippuvainen mun uskomisesta)

elco kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

Camilla kirjoitti:Ei vaikuta. Tulevassa asuntolainassa on kiinteä korko ja rahastotkin on noita lyhytkorkoisia.

Lyhyiden rahastojen tuotto paranee, eli kyllä vaikuttaa.

Häh? Kun korot nousevat niin korkorahastojen arvo laskee.

Jotenkin ajattelin et tässä haettiin niitä negatiivisia vaikutuksia. Rahastoissa kiinni oleva omaisuus on mun kohdalla niin pientä ettei vaikutusta juuri ole.

PerttiMakimaa kirjoitti:Pohdin seuraavaa. Varmasti nämä korko/lainanottokriittiset, kuten minä, perustavat ajatuksensa 80-90 -lukujen taiteeseen.

Aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_199 ... _alun_lama

Tätä eteenpäin linkittämällä ja googlettamalla pääsee pankkikriisin kautta sekä googlettamalla vaikka mihin kiinnostavaan.

Pankkikriisin viimeiset laukaukset:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sundqvist-jupakka


Varmasti taas myönteiset perustavat argumenttinsä siihen, että Suomen poliitikot eivät enää päätä koroista ja valuutan arvosta. Eikä Neuvostoliittoa enää ole.

Itse näen positiivisimpana argumenttina lainanottajan kannalta sen, että korot pysyvät alhaalla koska suuret EU-maat ovat todella huonossa jamassa. Ei olisi mahdotonta, että korot alkaisivat laskea taas vuoden kahden syklillä. Nythän peruskorkoa on nostettu lähinnä siksi, että seurattaisiin toisen suuren talousalueen, Yhdysvaltojen, korkomuutoksia. Ilmeisesti nämä koronnostot uhkaavat tukkia Saksan, Italian ja parin muun euromaan talouden.

Toinen hyvä puoli on, että asuntojen pystysuora hinnannousu alkaa päättyä ja kenties hulluimmat pyynnöt järkiintyvät kun tavara ei mene kaupaksi.

Eli täydellisessä maailmassa koronnosto toimii kuten haluttiin. Talouden epäkohdat korjaantuvat hallitulla tavalla. Saapa nähdä.

En usko, että suomessa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa palataan 1990-luvun alkuun, jolloin asuntolainojen korot olivat jopa 13%

http://66.249.93.104/search?q=cache:ltP ... clnk&cd=10

Korkotasoa nosti kait tuolloin se, että markkinat eivät luottaneet markkaan. Nykyään kun olemme eu-alueella, niin tuollaista ongelmaa ei ole.

PerttiMakimaa kirjoitti:Viimeisin ns. "asuntolainakoron" eli 12kk euriborin noteeraus on 3,636%. Vastaava korko oli viime vuoden kesällä reilut 2%.

Kulutusluotoissa suosittu 3kk euribor on 3,267% verrattuna tuohon n. 2% tasoon viime kesänä.

11.9. 3kk euribor 3,306%. 12kk 3,730%.

Suunta vaikuttaa selvältä.

Siis tuo 0,1% vaikuttaa 200 000 euron lainassa 30 vuoden maksuajalla seuraavasti. 978:sta eurosta 989 euroon. Eli 13 euroa lisää joka kuukausi kolmenkymmenen vuoden ajan (360 kertaa 13 euroa). Ja tämä on todella pieni muutos...

http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=1024823

Voisiko jutussa oleva pitää tosiaan paikkansa?

"Osuuspankkikeskuksen suhdanne-ennuste kertoo, että kun suuret asuntolainat rajoittavat rahankäyttöä, sitä kompensoidaan kulutusluotoilla. Kulutusluottokanta kasvaa pankin mukaan 10 prosentin vuosivauhtia."

Huhhuijaa! Eli kun on otettu liian iso laina eikä rahaa jää kulutukseen otetaan kulutusluottoa, että saadaan uudet autot pihaan ja lituskaa telkkaria olohuoneeseen.

Vaikuttaako? No, asuntolainan korko oli n. 2,7%; tästä lähtien n. 4,3%. Eli korkomenoihin, joiden osuuden kaikista menoista nyt tietää, lisäystä n. 50%. Jipii.

urpiainen kirjoitti:Vaikuttaako? No, asuntolainan korko oli n. 2,7%; tästä lähtien n. 4,3%. Eli korkomenoihin, joiden osuuden kaikista menoista nyt tietää, lisäystä n. 50%. Jipii.

Toivottavasti maltoit pitää lainan määrän järkevänä.

Laskeskelua lainalaskurilla ajatelman tueksi.

Laina-aika 15v. Lyhennystapa tasaerä.
Lainanmäärä 2,7% 4,3% erotus
50 000 338,12/kk 377,41/kk 39,39E
100 000 676,24/kk 754,81/kk 78,57E
150 000 1014,37/kk 1132,22/kk 117,85E
200 000 1509,62/kk 1352,49/kk 157,13E

Ehkä neljänkympin puute ei pahemmin nousevissa palkoissa tunnu, mutta isommilla lainoilla se alkaa tuntua. Ja pitää muistaa, että esimerkissä se 39,39E maksetaan 15X12 kertaa, eli 180 kertaa (=7090,20E).

4,3% ei ole historiallisesti erityisen korkea lainankorko.

PerttiMakimaa kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:korkomenoihin, joiden osuuden kaikista menoista nyt tietää, lisäystä n. 50%. Jipii.

Toivottavasti maltoit pitää lainan määrän järkevänä.

Juu. Olen kyllä varautunut korkeampaankin korkotasoon, eli ei tämä venettä kaada. Tästä huolimatta ärsyyntymiskäyrä nousee kyllä aika lailla kun ajattelee, miten ison osuuden entiseen verrattuna maksan nyt kuukausittain pankille enkä itselleni. Saati sitten pitkällä aikavälillä.

PerttiMakimaa kirjoitti: Laskeskelua lainalaskurilla ajatelman tueksi.

Laina-aika 15v. Lyhennystapa tasaerä.
Lainanmäärä 2,7% 4,3% erotus
50 000 338,12/kk 377,41/kk 39,39E
100 000 676,24/kk 754,81/kk 78,57E
150 000 1014,37/kk 1132,22/kk 117,85E
200 000 1509,62/kk 1352,49/kk 157,13E

Ehkä neljänkympin puute ei pahemmin nousevissa palkoissa tunnu, mutta isommilla lainoilla se alkaa tuntua. Ja pitää muistaa, että esimerkissä se 39,39E maksetaan 15X12 kertaa, eli 180 kertaa (=7090,20E).

Pitää taas muistuttaa, että korot ovat verovähennyskelpoisia, joten korokulutkin nousevat 28 % tuota vähemmän tai 30 % jos on kyseessä ensiasunto. Lisäksi pitää toki huomioida korkovähennysten katto, joka taitaa tänä vuonna olla 1400 euroa (yhteislainassa tuplat), eli jos lainaa on paljon, voi koron nousu vaikutus olla täysmääräinen.

Niin ja tietenkin lainan määrä pienenee koko ajan ja siten maksettavan koron määrä.

Chap kirjoitti:

PerttiMakimaa kirjoitti: Laskeskelua lainalaskurilla ajatelman tueksi.

Laina-aika 15v. Lyhennystapa tasaerä.
Lainanmäärä 2,7% 4,3% erotus
50 000 338,12/kk 377,41/kk 39,39E
100 000 676,24/kk 754,81/kk 78,57E
150 000 1014,37/kk 1132,22/kk 117,85E
200 000 1509,62/kk 1352,49/kk 157,13E

Ehkä neljänkympin puute ei pahemmin nousevissa palkoissa tunnu, mutta isommilla lainoilla se alkaa tuntua. Ja pitää muistaa, että esimerkissä se 39,39E maksetaan 15X12 kertaa, eli 180 kertaa (=7090,20E).

Pitää taas muistuttaa, että korot ovat verovähennyskelpoisia, joten korokulutkin nousevat 28 % tuota vähemmän tai 30 % jos on kyseessä ensiasunto. Lisäksi pitää toki huomioida korkovähennysten katto, joka taitaa tänä vuonna olla 1400 euroa (yhteislainassa tuplat), eli jos lainaa on paljon, voi koron nousu vaikutus olla täysmääräinen.

Niin ja tietenkin lainan määrä pienenee koko ajan ja siten maksettavan koron määrä.

Verovähennys, totta.

Mutta muuten nuo ylläolevat luvut on laskettu pankin lainalaskurilla ja siinä näkyy lainaerän (ennakoitu) muutos koko laina-ajalta. Kun valittu maksutapa on tasaerä. Erän koko voi muuttua ainoastaan korkotason (ja/tai korkomarginaalin) muuttuessa.

En jaksanut katsoa miten tämä vaikuttaisi annuiteettilainoihin.

Kappas. Korkotason nousu olisi vaikuttanut tuloihini positiivisesti - jos kasvutililläni vain olisi rahaa marraskuusta eteenpäin. Vaan eipä oo, kun siihen mennessä olen jo tuhlannut ne rahat autoon. Täydellisen paska ajoitus.

Ei vaikuta pahemmin. Meillä laina on kiinteällä korolla.

Onko kukaan muuten pohtinut mitä tapahtuu jos aikoinaan muualta kasvukeskuksiin muuttaneet keski-ikäiset keksivät seuraavan jutun?

Eli, he ovat ehkä jo maksaneet kaupunkiasuntonsa Helsingissä. Nyt he voisivat pistää asuntonsa myyntiin, tienata perheasunnosta jotain 3-400 000 euroa ja hankkia 100-150 000 eurolla ison omakotitalon entiseltä kotiseudultaan - muuttotappioalueelta. Tai jos pärjäävät vähemmällä niin kivoja osakehuoneistoja hinnat alkaen 35 000 euroa.

Ja siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle erotuksella. Tämän tehdäkseen ei tarvitse nykyhinnoilla olla edes lainat täysin maksettu. Tällä tavallahan voi aikaistaa eläkkeellejäämistä jopa kymmenellä vuodella.

Ovat juurtuneet uudelle kotiseudulleen, sanotte Te? Ehkä jonkin verran, mutta kyllä jos vapaa-aikaa on vuositolkulla ja ekstraa tilillä niin voihan sitä vaikka hemmotella itseään hotelliöillä ja kaupunkilomilla. Ja jos tämä yleistyy voivathan kaverisi muuttaa perässä.

PerttiMakimaa kirjoitti:Onko kukaan muuten pohtinut...

Tietysti. He myyvät ylihintaiset asuntonsa meidän sukupolvellemme, joka ostaa ne mukisematta 60 vuoden asuntolainalla. Hinnat tietty kääntyvät laskuun, koska pienemmät sukupolvet ja perheet eivät enää ylläpidä kysyntää kuten ennen. Lopputulos on, että meidän sukupolvellamme on rutosti lainaa ja asunto, jonka hinta trendinomaisesti laskee. Onneksi olkoon, siis!

Ja muuten. Miksi muuttaa Perähikiälle, kun voi lähteä Italiaan? Ruokakin on taatusti parempaa.

Vadim kirjoitti:Ja muuten. Miksi muuttaa Perähikiälle, kun voi lähteä Italiaan? Ruokakin on taatusti parempaa.

Aina vaan paranee.

Ranskastakin saa kivan Chatöön jo noilla rahoilla ja jää vielä kivasti elämiseen. Tai Unkarista.

Minun on ainakin vaikea keksiä yhtäkään syytä miksi keski-ikäiset jäisivät tänne raatamaan näillä veroilla. Tyhmyys?

Eläkkeelle asti kun sitkuttelevat niin eikös ne sitten saa maksettua minne tahansa EU-alueelle.

PerttiMakimaa kirjoitti: Minun on ainakin vaikea keksiä yhtäkään syytä miksi keski-ikäiset jäisivät tänne raatamaan näillä veroilla. Tyhmyys?

Eläkkeelle asti kun sitkuttelevat niin eikös ne sitten saa maksettua minne tahansa EU-alueelle.

No mitä helvettiä täällä sitten vielä teet? Sanoista tekoihin ja menolippu taskuun sitten vaan, jos se noin helppoa on.

Jos se on jo noin helppoa muuttaa maasta nyt niin mitenköhän helppoa se on sitten kun olet dynaaminen eläkeläinen?

PerttiMakimaa kirjoitti:Onko kukaan muuten pohtinut mitä tapahtuu jos aikoinaan muualta kasvukeskuksiin muuttaneet keski-ikäiset keksivät seuraavan jutun?

Toivottavasti et kuvitellut keksineesi ihka uuden idean. Onhan noita Epsanjan valoon eläkepäiviään viettämään lähteneitä vanhuksia nähty jo vaikka kuinka kauan. Eikö yleensäkin kannata eläkkeen kynnyksellä muuttaa kaikki irtain (asunnot, metsät, osakesalkut jne.) rahaksi, ja mällätä se viimeistä roposta myöten jäljelläolevien elinvuosien aikana? Niin minä ainakin tekisin. Miksi edes ostaa siinä tilanteessa uutta asuntoa mistään? Miksei muuttaa vuokralle elämänsä loppuajaksi?

Jälkeläiset eivät välttämättä tykkää jos heidän tuleva perintönsä "tuhlataan" pois tuolla tavoin, mutta väliäkös sillä. Olen ennenkin sanonut kannattavani ajatusta että aikuiset ihmiset hankkivat elantonsa itse, eivät yhteiskuntaa kuppaamalla tai isoa perintöä odottamalla.