NuoriDaavid kirjoitti:Tavarassakin yhden tuotetun mikroprosessorin arvo on paljon kahvakuulaa isompi, vaikka rautaa ja energiaa kuuluukin paljon vähemmän.
Nojaa, en uskaltaisi äkkiseltään olla samaa mieltä kun otetaan huomioon että yhden mikroprosessorisukupolven vuoksi rakennetaan useiden miljardien hintaisia tuotantolaitoksia joilla ne mikroprosessorit tuotetaan, ja jotka joudutaan käytännössä uusimaan täydellisesti heti kun puolijohteen viivanleveysprosessi taas seuraavaksi sukupolveksi kutistuu.
Väitän kyllä, että yhtä tuotettua mikroprosessoria kohti ympäristön kuormitus on vähäisempää, kuin yhtä tuotettua kahvakuulaa kohti.
Sivuhuomautuksena, että esim. teräksen valmistus on kehittynyt koko ajan kohti ympäristöystävällisempiä menetelmiä.
1711 valmistettu kahvakuula kuormitti ympäristöä monin verroin verrattuna 2011 tuotettuun kahvakuulaan. Mutta silti vuonna 2011 tuotettu yksittäinen mikroprosessori kuormittaa ympäristöä vielä vähemmän.
Eli vaikka tuotannon arvo ja määrä kasvaa, ympäristön kuormituksen ei tarvitse kasvaa.
There are several ways to predict what the temperature trends of the next century will be like. ... That’s simply to remember what’s happened before, and assume it will happen again.
Here I’ve plotted the 400 years following each minimum in the record that leads to a sustained sharp rise. There were 10 of them; the first five are plotted in cyan and the more recent 5 in blue. You can see that in the latter part of the Holocene the traces settle down from the wilder swings of the earlier period. Even so, every curve, even the early ones, seems to have an inflection — at least a change in slope — somewhere between 200 and 250 years after the minimum.
The hatched black line is the average of the 5 recent (blue) spikes. The red dots are the uptick at the end of GISP2 and HadSST, spliced at 1850. Note that ALL the minima dates are from GISP2.
Prediction of the 21st century is left to the reader as an exercise.
^ Mutulla mennään, mutta kuvittelisin yhden prosessorin vaativan huomattavasti enemmän maanmöyrimista tonneissa kuin kahvakuulan, niissä käytetyt metallit ei kuitenkaan kasva ihan joka puussa.
Prosessorin elinikä on myös aika lyhyt verrattuna kahvakuulaan eli kun otetaan kuormitukseen mukaan aika niin kahvakuulan kuormitus on aika mitätön. Prosessoreita ei käsittääkseni vielä kierrätetä?
NuoriDaavid kirjoitti:Tavarassakin yhden tuotetun mikroprosessorin arvo on paljon kahvakuulaa isompi, vaikka rautaa ja energiaa kuuluukin paljon vähemmän.
Nojaa, en uskaltaisi äkkiseltään olla samaa mieltä kun otetaan huomioon että yhden mikroprosessorisukupolven vuoksi rakennetaan useiden miljardien hintaisia tuotantolaitoksia joilla ne mikroprosessorit tuotetaan, ja jotka joudutaan käytännössä uusimaan täydellisesti heti kun puolijohteen viivanleveysprosessi taas seuraavaksi sukupolveksi kutistuu.
Väitän kyllä, että yhtä tuotettua mikroprosessoria kohti ympäristön kuormitus on vähäisempää, kuin yhtä tuotettua kahvakuulaa kohti.
Sivuhuomautuksena, että esim. teräksen valmistus on kehittynyt koko ajan kohti ympäristöystävällisempiä menetelmiä.
1711 valmistettu kahvakuula kuormitti ympäristöä monin verroin verrattuna 2011 tuotettuun kahvakuulaan. Mutta silti vuonna 2011 tuotettu yksittäinen mikroprosessori kuormittaa ympäristöä vielä vähemmän.
Eli vaikka tuotannon arvo ja määrä kasvaa, ympäristön kuormituksen ei tarvitse kasvaa.
Mutta onhan rahankäytöllä ainakin jonkinlainen korrelaatio sen suhteen millaisia määriä resursseja sillä hankitaan. Puhdas rauta maksaa noin 10snt/kg. Jos kahvakuulan valmistaminen vaatii valmistajalta 1 euron edestä materiaalikustannuksia ja hieman muita resursseja, on vaikea kuvitella että valmistajalta 100 euron edestä resursseja vaativa prosessori olisi ympäristön kannalta kokonaisvaikutukseltaan hirveästi kevyempi, vaikka se sitten myytäisiin ulos 300 eurolla.
Se on toinen juttu mistä kaikesta se 100 euroa yhteensä sitten koostuu, mutta resurssejahan sillä pääosin tavalla tai toisella ostetaan, eikös? Voiko tuosta kamalasti paljon muuta laskea ulos kuin kenties työnvoiman liksojen osuuden? Kaikki muut hintaan ostetut resurssivaatimukset johtavat käytännössä aina tavalla tai toisella, suorasti tai epäsuorasti energiaan/saastuttamiseen/teollisuuteen.
Manaaja kirjoitti:
Nojaa, en uskaltaisi äkkiseltään olla samaa mieltä kun otetaan huomioon että yhden mikroprosessorisukupolven vuoksi rakennetaan useiden miljardien hintaisia tuotantolaitoksia joilla ne mikroprosessorit tuotetaan, ja jotka joudutaan käytännössä uusimaan täydellisesti heti kun puolijohteen viivanleveysprosessi taas seuraavaksi sukupolveksi kutistuu.
Väitän kyllä, että yhtä tuotettua mikroprosessoria kohti ympäristön kuormitus on vähäisempää, kuin yhtä tuotettua kahvakuulaa kohti.
Sivuhuomautuksena, että esim. teräksen valmistus on kehittynyt koko ajan kohti ympäristöystävällisempiä menetelmiä.
1711 valmistettu kahvakuula kuormitti ympäristöä monin verroin verrattuna 2011 tuotettuun kahvakuulaan. Mutta silti vuonna 2011 tuotettu yksittäinen mikroprosessori kuormittaa ympäristöä vielä vähemmän.
Eli vaikka tuotannon arvo ja määrä kasvaa, ympäristön kuormituksen ei tarvitse kasvaa.
Mutta onhan rahankäytöllä ainakin jonkinlainen korrelaatio sen suhteen millaisia määriä resursseja sillä hankitaan. Puhdas rauta maksaa noin 10snt/kg. Jos kahvakuulan valmistaminen vaatii valmistajalta 1 euron edestä materiaalikustannuksia ja hieman muita resursseja, on vaikea kuvitella että valmistajalta 100 euron edestä resursseja vaativa prosessori olisi ympäristön kannalta kokonaisvaikutukseltaan hirveästi kevyempi, vaikka se sitten myytäisiin ulos 300 eurolla.
Se on toinen juttu mistä kaikesta se 100 euroa yhteensä sitten koostuu, mutta resurssejahan sillä pääosin tavalla tai toisella ostetaan, eikös? Voiko tuosta kamalasti paljon muuta laskea ulos kuin kenties työnvoiman liksojen osuuden? Kaikki muut hintaan ostetut resurssivaatimukset johtavat käytännössä aina tavalla tai toisella, suorasti tai epäsuorasti energiaan/saastuttamiseen/teollisuuteen.
Joo-o. Mutta luulen, että prosessorin hinnasta palkkojen osuus on aika iso. Kait. Mutta varmaankin tehtaiden osuus hinnasta on isompi.
Mutta alunperin esimerkkini kahvakuula vs. mikroprosessori oli varsin tymä.
Yritän uudelleen: vaikka nykyaikainen mikroprosessori on teholtaan valtavan paljon 70-luvun mikroprosessoria tehokkaampi, ei yksittäisen mikroprosessorin tuotanto 2011 tod. näk. kuormita luontoa sen enempää kuin 1970-luvullakaan. Tosin niitä kyllä tehdään paljon enemmän kuin 1970-luvulla. Hmph maalaan itseni nurkkaan taas.
Yritän vielä kerran: teollisuuden saastepäästöt länsimaissa ovat paljon pienemmät kuin muutama vuosikymmen sitten.
Manaaja kirjoitti:
Nojaa, en uskaltaisi äkkiseltään olla samaa mieltä kun otetaan huomioon että yhden mikroprosessorisukupolven vuoksi rakennetaan useiden miljardien hintaisia tuotantolaitoksia joilla ne mikroprosessorit tuotetaan, ja jotka joudutaan käytännössä uusimaan täydellisesti heti kun puolijohteen viivanleveysprosessi taas seuraavaksi sukupolveksi kutistuu.
Väitän kyllä, että yhtä tuotettua mikroprosessoria kohti ympäristön kuormitus on vähäisempää, kuin yhtä tuotettua kahvakuulaa kohti.
Sivuhuomautuksena, että esim. teräksen valmistus on kehittynyt koko ajan kohti ympäristöystävällisempiä menetelmiä.
1711 valmistettu kahvakuula kuormitti ympäristöä monin verroin verrattuna 2011 tuotettuun kahvakuulaan. Mutta silti vuonna 2011 tuotettu yksittäinen mikroprosessori kuormittaa ympäristöä vielä vähemmän.
Eli vaikka tuotannon arvo ja määrä kasvaa, ympäristön kuormituksen ei tarvitse kasvaa.
Mutta onhan rahankäytöllä ainakin jonkinlainen korrelaatio sen suhteen millaisia määriä resursseja sillä hankitaan. Puhdas rauta maksaa noin 10snt/kg. Jos kahvakuulan valmistaminen vaatii valmistajalta 1 euron edestä materiaalikustannuksia ja hieman muita resursseja, on vaikea kuvitella että valmistajalta 100 euron edestä resursseja vaativa prosessori olisi ympäristön kannalta kokonaisvaikutukseltaan hirveästi kevyempi, vaikka se sitten myytäisiin ulos 300 eurolla.
Se on toinen juttu mistä kaikesta se 100 euroa yhteensä sitten koostuu, mutta resurssejahan sillä pääosin tavalla tai toisella ostetaan, eikös? Voiko tuosta kamalasti paljon muuta laskea ulos kuin kenties työnvoiman liksojen osuuden? Kaikki muut hintaan ostetut resurssivaatimukset johtavat käytännössä aina tavalla tai toisella, suorasti tai epäsuorasti energiaan/saastuttamiseen/teollisuuteen.
Kahvakuulaa ei tarvitse suunnitella tuhansien insinöörien voimin ja kahvakuula on niin matalan tason teknologiaa, että sen valmistamiseen tarvittava osaaminen ja investointi ovat niin alhaisia, että sen valmistaminen. Prosessorin hinta ei tule valmistuskustannuksista (materiaaleista) vaan investoinneista sen ja sen tuotantolinjan suunnitteluun. Kovaa tiedettä vaativa tuotekehittely on kallista.
Rautamalmin sulattaminen on yksi energiaintensiivimisimmistä teollisuusprosesseista. Ei kahvakuulan hinta heijastele ympäristöystävällisyyttä resurssivaatimusten puolesta vaan tarvittavan ihmistyön hintaa per kappale. Valmistusmateriaalien hinta ei mitenkään peilaa lopputuotteen hintaan. Prosessorissa piikiekon hinta liene promilleluokkaa, kun taas kahvakuulaan tarvittavan raaka-aineen hinta lasketaan varmasti prosenteissa.
Bluntly kirjoitti:Hiukan alkoi mieli päräyttää itsekkin yläjyrsin käyntiin kun tämän selasi.
Juu, vessaremontti odottaa, kuhan saatais vain tekijä.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
NuoriDaavid kirjoitti:Loukkaannuin naisten puolesta.
Voi jeesus sun kanssas, ukko. Nyt raavit sen miehisen itsetuntosi rippeet jostain akkas tohvelinpohjasta ja edes yrität.
Mikään ei ole niin paha kuin feministi - paitsi "mies" joka leikkii feministiä. Kyllä ne akat loukkaantuu tuosta tekstistä ihan itse, sinun ei tarvitse.
Ei tuo ihan terävintä Hynystä ollut, "Rakkaudella..." -kirjoituskokoelmassa oli terävämpääkin havainnointia. Hymyilytti silti. Ja kyllä, menen Ruisrokissa telttaan kuuntelemaan Kottareiden metelöintiä ja laulan kännissä mukana.
RP kirjoitti:Jos olet lukenut Hynysen tekstejä enemmän niin tietänet vastauksen. Tässä perheessä on kaksi Hynysen fanittajaa; äitee ja tytsä <3
Enpä ole lukenut. On varmaan parempiakin, siis hänellä, toivottavasti.
Oli kyllä niin yliampuva karikatyyri mega-bitchista että varmaan ollut hauskempaa kirjoittaa tuota kuin mun lukea.
Mutta toi äijä olis se jota käy sääliksi jos nyt jompaa kumpaa pitäs sääliä, tuommoisia taitaa oikeasti olla kohtuu paljon olemassa.
Kait tässä on kohta otettava huumorikortti käyttöön.
Mutta joo. En mä nyt ole tässä mitään kantelua oikeuskanslerille tekemässä. Totean vain, että ko. juttu nyt ei ollut mitenkään kauhean hyvin kirjoitettu ja kissasta lehmäksi vitsin vääntäminen kokonaisen kolumnin verran ei nyt ole kovin vaativa suoritus.
Onko Hynynen kirjoittanut vastaavaa esim. suomirokkareista? Siinä olisi munaa ja rohkeutta.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
NuoriDaavid kirjoitti:
Onko Hynynen kirjoittanut vastaavaa esim. suomirokkareista? Siinä olisi munaa ja rohkeutta.
Onhan se kirjoitellut jos mitä elämänsä aikana. Yhdessä kirjoituksessaan jopa toteaa, kun funtsii tyttärensä tulevia sulhasehdokkaita, että jos tuo jonkun rasvalettisen rokkarin näytille niin siinä on jo haulikon paikka, pahin mahdollinen vaihtoehto. Mun mielestä Hynysellä on aika maistuva itseironia, ja pidän kirjoistustavastaan. Se on mitä on, ja yleensä aiheuttaa reaktion. Olen huomannunna.
Ja olen sovinisti, koska mielestäni tuo kirjoitus ei ole ihan hirveän satua.
NuoriDaavid kirjoitti:Yritän vielä kerran: teollisuuden saastepäästöt länsimaissa ovat paljon pienemmät kuin muutama vuosikymmen sitten.
Iso osa tuosta johtuu vain tuotannon siirtymisestä aasiaan. Meidän pitäisi laskea päästömme sen mukaan mitä kulutamme, ei sen mukaan mitä tuotamme. Jos euroopan päästöihin lisättäisiin tänne roudatun kiinalaisen kaman päästöt, niin kuva ei olisi niin ruusuinen.
NuoriDaavid kirjoitti:Yritän vielä kerran: teollisuuden saastepäästöt länsimaissa ovat paljon pienemmät kuin muutama vuosikymmen sitten.
Iso osa tuosta johtuu vain tuotannon siirtymisestä aasiaan. Meidän pitäisi laskea päästömme sen mukaan mitä kulutamme, ei sen mukaan mitä tuotamme. Jos euroopan päästöihin lisättäisiin tänne roudatun kiinalaisen kaman päästöt, niin kuva ei olisi niin ruusuinen.
Ei kuitenkaan läheskään kaikki. Päästöt alkoivat alentua jo viimeistään 1960-luvulla.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
