Sankarillisesti aloitin internetvirheiden korjaamisen heti aamusta. Hesarin uutisen alkuperäisessä otsikossa sanottii, että "Aulin" säästöt hupenivat neljännekseen pankkiiriliikkeen sijoitusneuvojen seurauksena. Otsikossa ei kuitenkaan oltu otettu huomioon tekohampaisiin ja kuulolaitteeseen kulunutta summaa. Sitähän ei voi pitää pankkiiriliikkeen sijoitusneuvojen kustannuksena. Meilasin luonnollisesti ennen vuoteesta nousemistani jutun toiselle kirjoittajalle asiasta ja nyt otsikko onkin korjattu.
Otsikon oli tod. näk. tehnyt eri henkilö kuin jutun kirjoittajat - käytäntö, joka usein johtaa virheisiin.
Edit: virhe on siirretty kuvatekstiin "Helsingissä asuvan 80-vuotiaan Aulin säästöistä on hävinnyt viiden viime vuoden aikana kolme neljäsosaa"
teknisesti tietysti totta, että säästöistä on hävinnyt n 3/4, mutta eihän sitä hitto soikoon voi pankkiiriliikettä syyttää tekohampaiden ja kuulolaitteen ostamisesta.
Täytyy laittaa uutta meiliä
Edit2, laitoin
"Hei!
Meilasin sinulle aiemmin tänään ansiokkaan Auli-jutun otsikon virheestä ja se onkin korjattu, kiitos siitä. Valitettavasti sama virhe on nyt siirretty kuvatekstiin. Edelleenkään tekohampaisiin ja kuulolaitteeseen kulunutta summa ei voi laskea pankkiiriliikkeen sijoitustappioihin
Tiedän, että jutun otsikon ja kuvatekstin on todennäköisesti tehnyt joku muu henkilö kuin jutun toimittaja, mutta em. epätarkkuuden heikentävät muuten ansiokkaan jutun tarkkuutta.
^ Suomi on aika syrjäinen eurooppaan nähden. Kaukana asiakkaista ja silleen, Toinen juttu voi olla se, että se kirkkain huippuosaaminen jää ohueksi, vaikka keskimäärin ollaan kustannustehokkaita.
^Mutta eivät kai kaikki asiantuntijatehtävät vaadi aivan huippuosaamista? Itse lisensiaaattina pidän itseäni asiantuntijana, mutta en usko, että harrastan mitään huippuosaamista, vaan teen hyvin bulkkia. Eikö vastaavaa ole kaikilla aloilla?
Se on selvä, että aivan huippuosaamispooli Suomessa alalla kuin alalla on pakostakin vähäinen eikä tänne voi siirtää toimintaa, joka vaatisi satoja maailmanluokan osaajia (noh.. Noksun aikaan täällä oli varmaankin sellaista osaamista kännyköissä, mutta eiköhän se ole jo hiipunut).
^ Miksi siirtää pääkonttori jonnekin jontkaan vain sen takia, että bulkkiasiantuntijat ovat halpoja? Samalla vaivalla ne bulkkihommat automatisoi tai ulkoistaa.
Ylipäätään pääkonttorin siirtely tuntuu olevan varsin harvinaista. Jos johonkin osaamiseen tai markkinaan pitää päästä käsiksi, niin onhan sitä kevyempiäkin tapoja kuin pääkonttorin siirto.
^Ei ollut tarkoitus pääkonttoria siirtää, vaan tutkimus- ja tuotekehitysyksiköitä. Esim. Intelillä on n 500 koodaajaa Suomessa, mutta se lienee kooltaan poikkekeuksellisen iso ja Meegon peruja.
Palkka on vain yksi tekijä. Sivukulut ovat isot, lomat pitkät, työaika lyhyt ja työelämän normit joustavia kuin rautakanki. Samoin kaikenlaisen toiminnan aloittaminen vaatii Suomessa lehmän hermoja.
James Potkukelkka kirjoitti: ↑19.04.2017 18:17
^Ei ollut tarkoitus pääkonttoria siirtää, vaan tutkimus- ja tuotekehitysyksiköitä. Esim. Intelillä on n 500 koodaajaa Suomessa, mutta se lienee kooltaan poikkekeuksellisen iso ja Meegon peruja.
Jos tuotekehityksen pääsee sijoittamaan jotenkin tyhjältä pöydältä, niin vakiosuositukset ovat joko lähelle asiakkaita tai joskus lähelle tuotantoa. Jontkaan sijoittaminen ei ole houkuttelevaa. Siinä helposti unohtuu asiakas ja iterointi tuotannon kanssa vähenee.
Ehkä tänne eniten kannattaisi sijoittaa jotain vahvasti teknovetoista kehitystä ja tuotantoa, jossa tuotannon työvoiman osuus kustannuksista olisi pieni. En kyllö tuollaisenkaan siirtämiseen usko.
Korkeamman osaamisen himmien siirtäminen on sikavaikeaa. Bulkkikehitys taas menee halvempiin maihin.
James Potkukelkka kirjoitti: ↑19.04.2017 18:17
^Ei ollut tarkoitus pääkonttoria siirtää, vaan tutkimus- ja tuotekehitysyksiköitä. Esim. Intelillä on n 500 koodaajaa Suomessa, mutta se lienee kooltaan poikkekeuksellisen iso ja Meegon peruja.
Onhan noita joitakin Ouluun tullut, mutta tosiaan lähinnä Nokian raunioille. Ei noiden siirtäminen oikein helposti tapahdu kun täällä pitäisi olla juuri siirrettävän alan osaamista ja vapaita työntekijöitä - yritysosto tai tosiaan lopetetun toiminnan raunioille tuleminen lienevät ainoat toimivat tavat.
Suomalaisilla on piintynyt käsitys, että täällä on jotenkin poikkeuksellisen kovatasoisia insinöörejä. Tokihan on totta, että suomalainen insinööri on parempi kuin suomalainen johtaja tai myyntimies, mutta oma käsitykseni on, että suomalaiset ovat laiskoja (vähän työtunteja vuodessa), kaipaavat paljon johtajuutta (matala hierarkia ja kyky soveltaa kyllä, mutta ilman johtajuutta moraali menee ja jengi kriisiytyy), kriisiytymisalttiita (kts edellä), kommunikaatiorajoitteisia, prosessiriippuvaisia ja kokonaisvaltaisesti hankalaa sakkia, jota on vaikea ymmärtää niin käsittellisesti kuin kielellisesti (ml englanti).
Eli en usko, että Suomi on mikään onnela. Hyvän johdon alla tietty on mahdollisuuksia onnistua, mutta kyllä operaation pystyttäminen tänne on kovan työn takana.
Masturbation is for the poor.
-Atticus Fetch, Californication
^ ei mene jakeluun? Eihän sipilä ole mitenkään potkinut metallimiehiä? Ja vaikka olisikin potkinut, niin miksi paskantaa oman työpaikan nurkkiin? Eikö metallimiehet voi hypätä joukolla vapaapäivänä lauantaina junaan ja tulla osoittamaan mieltä sipilän portaille?
elco kirjoitti: ↑19.04.2017 19:59
Suomalaisilla on piintynyt käsitys, että täällä on jotenkin poikkeuksellisen kovatasoisia insinöörejä.
Linkittämäni juttu ei väittänyt, että suomalaiset insinöörit tai muut vastaavat olisivat jotenkin poikkeuksellisen kovatasoisia, vaan eurooppalaisittain tai pohjoisamerikkalaisittain halpoja.
Average Joe, Medelsvensson ja Matti Meikäläinen insinööreistä Matti tekee työnsä halvimmalla.
Toki sitten Kovács János Unkarista on halvempi ja Rajwinder Kaur Intiasta halvin.
Aika suuri osa suomalaisista kyllä vastailee sähköposteihin tai puhelimeen myös vapaalla. Lisäksi ne henkilöt, joille saikkua kirjoitan työuupumuksen takia ovat monesti kyllä siinä kunnossta, että eivät töihin pysty.
Mielenkiintoista kyllä, jos työuupumussaikutusta ei jenkeissä esiinny. En ole tutustunut asiaan, onko oikeasti tosiaan näin.
^Kiitos. Kuittinen tuntuu puhuvan aika lailla huuhaata molemmassa pääväitteessään; että suomalaiset eivät vastaisi puhelimeen vapaalla ja että jenkeissä ei olisi työuupumusta.
Toki voi olla, että jenkeissä ei olla palkallisella sairaslomalla työuupumuksen takia, mutta ei se itse vaivaa poista.
Aika tavallinen työuupumiskeissi on sellainen, että henkilö ei pysty vastaanotolle tullessa tekemään enää muuta kuin tuijottamaan monitoria. On varma asia, että kyseisestä henkilöstä on työnantajalle työpaikalla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Annapurnalle kiipeäminen on kyllä kovien miesten laji. 200 yrittänyt, 60 kuollut. Onko muuta extremesuoritusta, johon liittyy 30 prosentin kuolleisuus?
