hermine kirjoitti: Esim. suomalaisten sisäsiittoisuudesta on todiste se, että täällä laktoosi-intoleranssia esiintyy suhteellisen vähän kun muun maailman väestöstä suurin osa kärsii siitä.
Suomessa on vähän laktoosi-intoleranssia sen takia, että täällä on niin pimeää.
Muualla maailmassa ihmiset näkevät enemmän aurinkoa, mikä lisää heidän aktiivisen d-vitamiininsa pitoisuutta. D-vitamiini lisää kalsiumin imeytymistä suolistosta, eli he eivät tarvitse ravinnossaan niin paljoa kalsiumia.
Täällä ei aurinkoa näy, eli suomalaisten d-vitamiinipitoisuudet ovat alhaisia. Se häiritsee kalsiumin imeytymistä, jonka takia sitä pitää olla paljon ravinnossa. Sen takia ihmiset, jotka eivät ole paljoa maitoa halunneet juoda ovat karsiutuneet täältä.
edit: lainaus Duodecimistä:
"...
Laktaasin aktiivisuuden säilyminen on yleisintä pohjoisen valkoisessa
väestössä; ruotsalaisista aktiivisuus säilyy 99 %:lla ja suomalaisista 83
%:lla (Jussila ym. 1970). Osuus pienenee Euroopassa kohti Välimerta, ja se
on Etelä-Italiassa 33 %. Aasialaisissa väestöissä laktaasin aktiivisuus ei
säily, ja afrikkalaisissa väestöissä käy samoin joitakin karjaa kasvattavia
heimoja lukuun ottamatta. Näyttää siltä, että laktaasientsyymin pysyvyys
liittyy karjanshoitoon. Laktaasientsyymin pysyvyys antaa niukoissa oloissa
eläville lisääntymisedun, koska maito on arvokas kalsiumin, energian ja
nesteen lähde (Simoons 1978). Pohjoisen alueen heikko auringonvalo
vähentää alueen ihmisten kykyä muodostaa D-vitamiinia ja huonontaa
kalsiumin hyväksikäyttöä. Laktaasientsyymin pysyvyys periytyy vallitsevana
ominaisuutena (Sahi ym. 1973)."