Kitinä

Joku, muistaakseni Mark Twain, sanoi että menestyäkseen elämässä tarvitsee olla vain röyhkeä ja tietämätön. Tämä tuli mieleeni kun luin joku aika sitten huippukokki/yrittäjä Henrik Poulsenin kuvausta siitä, miten hän oli ohittanut työnhaussa 20-vuotiaana nelikymppisen kilpailijan vastaamalla "miksi meidän pitäisi antaa tämä työ sulle"-kysymykseen: "Mä näytän samalta kuin toinen tyyppi vasta 20 vuoden päästä."

Miten usein menestyjät ovat oikeasti kyvykkäämpiä ihmisiä jollain mitta-asteikolla ja miten suuri osuus silkalla röyhkeydellä on pitkälle pääsemisessä? Vaikea uskoa, että esimerkiksi George Bush olisi maailman mahtavin mies kyvykkyytensä ansiosta. Päinvastoin kuin yleensä sanotaan, en kuitenkaan usko, että Bush on tyhmä. Hänen täytyy olla sosiaalisesti älykäs eli röyhkeä pärjätäkseen asemassaan.

Miten nk. tavallinen ihminen menestyy esim. työnhaussa? Olen itsekin saanut muutaman työpaikan olemalla vain hyvin itseluottavainen, vaikka joku toinen hakija olisikin saattanut olla minua kyvykkäämpi juuri siihen tehtävään. Ja kääntäen: Joku työpaikka on saattanut mennä sivu suun, koska haastattelutilanteessa olen ollut liian rehellinen. Luulen että työpaikan saaminen on samanlainen prosessi kuin naisen valloittaminen: Pitää vain psyykata toista sopivalla tavalla, niin että saa oman tahtonsa lävitse tai kuten lontooksi sanottaisiin: impose your will on the other.

Kerro oma menestystarinasi.

Mun on pakko sanoa tähän: minä en perkele koskaan menesty! Siitäs sain!

Mielenkiintoinen asia.

Lyhyesti näkemykseni mukaan:

-Päämäärätietoisuudella
-Sinnikkyydellä

Huippuälykäs tai -koulutettu ei tarvitse olla, kunhan on oikea asenne.

Olen tainnut ennenkin referoida mutta, erään monikansallisen yhtiön tutkimuksen mukaan, ainakin yrityselämässä, merkittävin tekijä on hyvät ihmissuhdetaidot.

Kyllä tuntuu, että tyhmyydellä ja röyhkeydellä pääsee pitkälle. Joskus sivustaseuraajana korvaan särähtää sanat ja mieleen tulee, onko tuo niin tyhmä, ettei tajua, ettei sillä ole mitään mahiksia. Tietenkin se tyhmä onnistuu. Pitäisi kai vaan olla tarpeeksi tyhmä ollakseen röyhkeä, tai rohkea, ei pyytämättä saa mitään.

Tilanne-/peli- silma ehka vaikuttaa enemman kuin royhkeys asioihin, pitaa tietaa milloin ja miten tuo omat ominaisuudet esille ja milloin kannattaa vaistaa. Aivan rehellinen ei valttamatta kannata kykyjensa kanssa olla mikali extratyolla tai muilla avuilla voi kompensoida lyhyessa ajassa puutteen siten etta ko puutetta ei huomata.

Silloin kun on oikea aika niin royhkeys on avuksi mutta silloinkin ainakin itse toimin mieluummin siten etta se ei nayta suoranaisen royhkealta toiminalta (ehka minusta tulisi hyva diplomaatti). Kukanhan ei halua tehda sellaisen ihmisen kanssa toita joka talloo muiden paalle avoimesti, tai no ainakin silloin asettaa itsensa alttiiksi selkaanpuukotukselle. Sensijaan jos pelaa kortit oikein niin saa tukea muilta.

Talla perusteella royhkea saa ja pitaakin olla ja jopa asiasta tietamatonkin menee jonkin aikaa lapi mutta sosiaalisesti tietamaton ei saa olla.

Siten tietysti jos on rahaa tai muuten vaikutusvaltaa niin voi olla suoraviivaisempi toimissaan koska tukea voi myos "ostaa".

Geetzu kirjoitti:Mun on pakko sanoa tähän: minä en perkele koskaan menesty! Siitäs sain!

Kannattaa kuunnella tuossa mielentilassa aina Faith No Moren RV-kappale

http://www.lyricsfreak.com/f/faith+no+m ... 52581.html

Naisten suhteen olen ollut huomaavinani, että mitä määrätietoisempi mies on, sitä varmemmin nainen lankeaa loveen. Tämä siis täysin riippumatta siitä, onko mies kunnon mies vai lopultakin sika. Vaikutelmani mukaan hyvin moni nainen haluaa sittenkin tulla "valloitetuksi" eli tavallaan miehen dominoimaksi. Toki täytyy ottaa huomioon se, että mies saattaa myös oikeasti olla kinnostunut naisesta ja siksi yritteliäs. Monesti kuitenkin lienee kyse vain miehen valloitus- ja pillunhalusta, jonka nainen virheellisesti tulkitsee kiinnostuneisuudeksi naisen persoonasta? On outoa nähdä miten järkevä ja älykäs nainen innostuu röyhkeästä sikamiehestä. Entä minkä takia moni nainen antaisi fantasiassaan lovea univormuun sonnustautuneelle miehelle tai jopa pamppua heiluttelevalle mellakkapoliisille? Vallan esille tuominen, röyhkeys ja aggressiivisuus tarpeen tullen - teitä naisen sydämeen? Tai siis ainakin housuihin....

Lolita kirjoitti: Pitäisi kai vaan olla tarpeeksi tyhmä ollakseen röyhkeä, tai rohkea, ei pyytämättä saa mitään.

Tuosta tuli mieleeni tv-sarja Dallasin Jock Ewingin sanat pojalleen Bobbylle: True power is not given, it is taken! Mikä muuten taitaa olla jostain mafia-leffasta lainattua, olisiko Kummisedästä...

Tuntuu, että täällä Suomessa pitää vain olla joku Jari Sarasvuon kaltainen imponoiva tyhjänpuhuja tienatakseen hyvin. Sillä jätkällä ei ole todellakaan mitään sanottavaa, mutta sen luennoista maksetaan himmeitä summia. Röyhkeyden malliesimerkki. Ja sitten joku Jorma Ollila, jolla toisaalta on jonkin verran kykyä talousosaamisessa, saa puhua täyttä paskaa siitä miten rikkaiden verotus on moraalisesti väärin, kun samaan aikaan maassa on enemmän leipäjonoja kuin koskaan. Kun on tarpeeksi röyhkeä voi puhua ja tehdä melkein mitä vaan?

Toisaalta ei pelkkä röyhkeyskään riitä. Täytyy myös oikeesti osata. Muuten on falski, ja lattia pettää ennen pitkää jalkain alta.

Molemmat ovat kyllä tarpeen. Vaikka olisit aivan stnan hyvä jossain, ei kukaan edes tiedä sitä ellet vähän leiki mölyapinaa.

Lepikkorapu kirjoitti:[

Tuntuu, että täällä Suomessa pitää vain olla joku Jari Sarasvuon kaltainen imponoiva tyhjänpuhuja tienatakseen hyvin. Sillä jätkällä ei ole todellakaan mitään sanottavaa, mutta sen luennoista maksetaan himmeitä summia. Röyhkeyden malliesimerkki.

Noin minäkin alunperin suhtauduin Sarasvuohon. Sitten eräs kovasti pätevänä ja tervejärkisenä arvostamani ystäväni meni trainershouseen töihin. Hän oli toiminut menestyvän pörssiyhtiön johtajana joten aivan turhasta tyypistä ei ole kyse. Hän kertoi paljon kiinnostavia juttuja ja kävin parissa tilaisuudessa joissa s puhui.

Ryhdyin sen takia suhtautumaan avoimemmeni Sarasvuon toimintaan ja olen muuttanut mieleni.

Mielestäni on syytä kuunnella kaveria, joka paitsi on hankkinut itselleen omaisuuden, on luonut suuren määrän työpaikkoja.

Talouselämän tutkimuksen mukaan hänen firmansa on arvostetuin koulutusyritys maassamme.

Ketä mielestäsi pitäisi kuunnella, poliitikkoja ? sinua ?

No, tähän sanoisin, että vähän riippuu.

BrianW kirjoitti:

Lepikkorapu kirjoitti:[

Tuntuu, että täällä Suomessa pitää vain olla joku Jari Sarasvuon kaltainen imponoiva tyhjänpuhuja tienatakseen hyvin. Sillä jätkällä ei ole todellakaan mitään sanottavaa, mutta sen luennoista maksetaan himmeitä summia. Röyhkeyden malliesimerkki.

Noin minäkin alunperin suhtauduin Sarasvuohon. Sitten eräs kovasti pätevänä ja tervejärkisenä arvostamani ystäväni meni trainershouseen töihin. Hän oli toiminut menestyvän pörssiyhtiön johtajana joten aivan turhasta tyypistä ei ole kyse. Hän kertoi paljon kiinnostavia juttuja ja kävin parissa tilaisuudessa joissa s puhui.

Ryhdyin sen takia suhtautumaan avoimemmeni Sarasvuon toimintaan ja olen muuttanut mieleni.

Mielestäni on syytä kuunnella kaveria, joka paitsi on hankkinut itselleen omaisuuden, on luonut suuren määrän työpaikkoja.

Talouselämän tutkimuksen mukaan hänen firmansa on arvostetuin koulutusyritys maassamme.

Ketä mielestäsi pitäisi kuunnella, poliitikkoja ? sinua ?

En ole käynyt Sarasvuon tilaisuuksissa, mutta aina kun olen kuullut hänen puhuvan esim. televisiossa, olen todennut että jätkällä ei ole mitään sanottavaa. Mm. Jari Sarasvuon arvot ovat aivan tavallisen ihmisen arvoja: Hän arvostaa omaa terveyttään ja perhettään. Paneelikeskustelussa psykohistorioitsija Juha Siltalan kanssa sivistyneisyystasojen ero kävi kiusallisen selväksi kaikille muille paitsi Sarasvuolle itselleen. Sarasvuon kirjasta Sisäinen sankari on myös sanottu, että se käy hyvin vessapaperin korvikkeesta. Mutta myönnän, että en ole perehtynyt syvällisesti Sarasvuon ajattelumaailmaan. Voi olla, että hän on väärinymmärretty nero. Tai ehkä hänellä on keskimääräistä parempi pelisilmä markkinaraoille ja hän jaksaa sinnikkäästi hyödyntää tilaisuudet myydä "tuotettaan." En siis pidä Jari Sarasvuota tyhmänä niin kuin en pidä George Bushiakaan idioottina.

Itse olen huomannut et pitää olla joku koukku millä saa vallan jota muu ei ole huomannut ja näin myös Stalin pääsi valtaa kun pikku hiljaa keräsi itselleen vastuutöitä mitä muut eivät halunneet tehdä sen jälkeen kaikki tanssi sen pillin mukaan. Muutenkin Stalin oli hieno mies, hän ymmärsi täysin mitä ihmiset ovat ja kohteli heitä sen mukaan, kerta mitähän nyt auttavalle luonteelleen mahtoi. Hitler taas oli opportunisti jolla meni palikat kohdalleen tuurilla ja oli tarpeeksi aggressiivinen ottaakseen vallan, tosin hänellä kävi huononpi tuuri sodassa kuin Stalinilla. Nyky päivänä asiat on samanlailla ihmiset uskovat monikultuurin tuovat jotain hyödykettä kerta mediassa näin sanotaan ja muuten ajattelevat ovat tyhmiä hihihih, kovimmat vielä suu vaahdossa puolustavat islamia rauhauskontona vaikka herra sukuun syntynyt ville 3vkin näkee etteivät ole. Mao ymmärsi tämän täydellisesti ja porukka tappoi toisiaan pelkästään siittä syystä kuka palvoi maoa parhaiten kuten nykyjään mutiaisille keksitään koko ajan tekosyitä miksi tekevät koko ajan mitä tekevät Suurin osa ihmisistä on täyttä vammaista biojätettä jota pitää karsia jauhelihaksi kerran 20 vuodessa.