Kitinä

mustaenkeli kirjoitti:ja sitte noi kaks muuta kaveria, joitten nimiä yksinkertasesti en tiedä, mutta ehkä parin päivän sisään kirjaston kirjat paljastavat mulle henkilöllisyytensä...

Bliss kirjoitti:Mä paiskasin kaikki kasvit pois meiltä. Enää on tuo yksi palmu, joka lähtee roskiin jos ei kenellekään kelpaa.

ninnithequeen kirjoitti:

Bliss kirjoitti:Mä paiskasin kaikki kasvit pois meiltä. Enää on tuo yksi palmu, joka lähtee roskiin jos ei kenellekään kelpaa.

Bliss kirjoitti:Saa tulla noutamaan! Ruukkuineen 140 cm korkea, painaa parikymmentä kiloa....

par-sky kirjoitti: sillä ei ole käytännössä ollenkaan juuria. pitäisikö sillä olla?

ninnithequeen kirjoitti:

Bliss kirjoitti:Saa tulla noutamaan! Ruukkuineen 140 cm korkea, painaa parikymmentä kiloa....

No mepä tullaan tässä joku päivä

Lolita kirjoitti:Kissat paiskoi mun viimeistä viherkasvia ja mulle kasvoi patti otsaan. Kuvaan kukan kotona ja lahjoitan pois. Se on semmonen kun Patzillä, semmonen iso ja komea, missä on lehtiä ja piikkejä, mutta mun sellainen ei ole kovin iso ja komea.

Xiberia kirjoitti:...

ak kirjoitti:

Xiberia kirjoitti:...

Mahdutko sä ite sinne sekaan vielä? ;)

brona kirjoitti:pelargonia, jonka varmaan pelastan taas talveksi sisälle.

Lolita kirjoitti:Se on semmonen kun Patzillä, semmonen iso ja komea, missä on lehtiä ja piikkejä, mutta mun sellainen ei ole kovin iso ja komea.

SikaMika kirjoitti:Mä luen tän topicin aina väärin, miellän sen joka kerta kahvikeskusteluksi. Tämä johtuu varmaan siitä kahvihuoneilmiöstä...

Kukkia kylpyhuoneeseen?


Yli 60 prosentin ilmankosteuteen ei kannata sisätiloissa pyrkiä, sillä se voi saada tapetit ja huonekalut homehtumaan. Vain kosteudelta eristetyssä viherhuoneessa voi kunnolla nauttia leudosta ja pehmeästä ilmasta.
Toinen paikka korkean ilmankosteuden kasveille on kylpyhuone, jossa on ikkuna tai kasvivalaisin. Sinne kannattaa sijoittaa neidonhiussaniaisia tai nukkumatteja. Ne pitävät ilman raikkaana.
Ilmanraikastimien sijaan huoneissa voi käyttää raikkaantuoksuisia kasveja, kuten laventelia tai tuoksupelargoneja. Niistä haihtuvat eteeriset öljyt estävät myös haitallisten mikrobien kasvua.
Makuuhuoneessa, joka jo hyvän unenkin takia kannattaa pitää viileänä, viihtyvät kasvit, jotka pystyvät ottamaan hiilidioksidia ja tuottamaan happea myös öisin. Sellaisia ovat anopinkieli, lehtikaktukset, ananaskasvit ja orkideat.
Puolilämpimään eteiseen tai kuistille sopivat todella viileässä viihtyvät kasvit: muratti, pienoishavut ja myrtti.



HUONEKASVIT
Hyvää ilmaa kasvien avulla
Kukkapöydän asukkaat puhdistavat sisäilmaa ihmistä ärsyttävistä aineista







Tiesittekö, että rakennusmateriaaleista, maaleista, tapeteista ja sisustuskankaista vapautuu huoneilmaan monia haitallisia kemikaaleja: formaldehydiä, asetonia ja bentseeniä?
Kostuneista materiaaleista voi myös levitä homeiden ja sädesienten erittämiä myrkkyjä ja itiöitä. Tupakointikin lisää ilman epäpuhtauksia, ja tuuletus tuo mukanaan pakokaasuja ja pölyä.

Huonekasvitkin kärsivät huonosta ilmasta, mutta toisin kuin ihmiset ne pystyvät käsittelemään haitallisia aineita. Siksi työpöydän tai oleskelupaikan tuntumaan sijoitettu kasvi puhdistaa ja raikastaa lähiympäristön ilmaa.
Vihreä kasvillisuus rauhoittaa. Verenpaine laskee, mieliala kohoaa ja stressi vähenee.
Kasvit myös haihduttavat vettä. Se nostaa ilmankosteutta, eivätkä hiukset ja keinokuituvaatteet enää ritise sähköisinä pakkaskausienkaan aikana.

Nasan eli Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallituksen tutkimuksissa on seurattu useita kymmeniä tavallisia huonekasveja ja vertailtu niiden ilmanpuhdistuskykyä.
Esimerkiksi sulkasaniaiset, palmut ja kultaköynnökset osoittautuivat tehokkaiksi. Tutkimuksen varsinainen tulos on kuitenkin se, että kaikki kasvit kykenevät puhdistamaan ilman epäpuhtauksia, jos ne voivat hyvin.
Kasvit pystyvät hajottamaan haitallisia yhdisteitä. Varsinaisen työn tekevät kuitenkin kasvien juuristossa elävät mikrobit.
Mikrobit saavat sokereita ja muuta ravintoa kasvien juurista. Vastalahjaksi ne auttavat kasvia hankkimaan ravinteita kasvualustasta ja huolehtivat samalla kasvuympäristön turvallisuudesta.

Ruukun kunto on siis tärkeä. Huoneilma kiertää tehokkaimmin juurien kautta, jos kasvualusta on kuohkea.
Hyvä neuvo mullanvaihtajalle onkin: iso ruukku ja ylimääräinen kourallinen kevytsoraa mullan joukkoon!
Vesiviljelyalusta, jossa ruukun pohjalla on vesisäiliö ja juurien tukena pelkkää kevytsoraa, toimii ilmanpuhdistuksen kannalta vielä multaakin paremmin.

Ilmaa puhdistavat tehokkaimmin tuuheat kasvit, jotka kasvavat nopeasti. Ilman parhaita kostuttajia ovat ohutlehtiset, kosteassa mullassa kasvavat lajit.
Talviaikaan huoneilma on hyvin kuivaa. Kun pakkasilma lämpenee sisällä, se käy entistäkin kuivemmaksi.
Alle 40 prosentin suhteellinen kosteus tuntuu ihon ja limakalvojen kuivumisena ja vaatteiden sähköistymisenä ja voi pahentaa astmaa. Flunssaviruksetkin tarttuvat herkemmin ärtyneille limakalvoille.
Kun kasvit istutetaan ryhmiksi ja kookkaisiin ruukkuihin, niiden haihduttama kosteus nostaa myös ympäristön kosteutta.
Suihkuttelu sumupullolla sekä kostealla hiekalla tai kevytsoralla täytetyt laakeat vadit auttavat myös. Kasviryhmän vieressä tuntuu helpolta hengittää.

Kasvit käyttävät ilmassa olevaa hiilidioksidia ja vapauttavat happea tehokkaimmin silloin, kun kasvilla on sopivasti valoa, vettä, ravinteita ja lämpöä.
Myös ilmanpuhdistus käy parhaiten hyvässä valossa.
Huonoissa oloissa ja pimeässä kasvi käyttää vararavintoaan. Silloin kasvikin tuottaa hiilidioksidia ja voi lisätä ilman tunkkaisuutta.
Suomen talvipäivä on niin lyhyt, että lisävalosta on hyötyä varsinkin aurinkoisen paikan kasveille. Lähelle kasveja sijoitettu loisteputkivalaisin saisi olla päällä 10–12 tuntia vuorokaudessa.
Hehkulamput eivät sovi kasvien valaisemiseen. Nykyaikaiset energiansäästölamput antavat miellyttävän väristä valoa, ja ne ovat tarpeeksi viileitä kasvivaloiksi.

Huonekasveista voi olla harmiakin: osa ihmisistä saa niistä allergisia oireita.
Siitepölyallergikot reagoivat varsin yleisesti päivänkakkaramaisiin kukkiin, joissa on runsaasti hienojakoista siitepölyä. Krysanteemit, gerberat ja marketat aiheuttavat melko usein hankaluuksia.
Useimmin herkistävä huonekasvi lienee kuitenkin suosittu limoviikuna. Sen maitiaisneste haihtuu lehtien läpi ja pölisee ilmaan.
Toisetkin viikunat ja fiikukset voivat aiheuttaa nuhaa, silmien vuotamista ja muita oireita. Jukka ja traakkipuut saattavat nekin aiheuttaa reaktioita allergikoille.
Tyräkin ja vehkojen maitiaisneste taas on ihoa ärsyttävää ja myrkyllistä.
On siis paras pitää hansikkaat kädessä esimerkiksi joulutähteä tai kirjovehkaa hoidettaessa, vaikka taipumusta allergiseen ihottumaan ei olisikaan.

Suuhunkaan kasveja ei pidä tunkea, sillä monet ärsyttävät ruuansulatuskanavaa tai ovat suorastaan myrkyllisiä.
Pikkulapset ja kotieläimet onkin syytä pitää erossa kukkaikkunasta. Esimerkiksi huonekoison punaiset marjat houkuttelevat maisteluikäisiä lapsia kovasti.
Komea isosädekaisla on vaaraton, mutta se ei tahdo säilyä hengissä taloudessa, jossa on kissa.
Kaislan lehdet kun ovat juuri sopivan karkeita puhdistamaan kissan mahalaukkua karvatupoista.
Rea Peltola
Helsingin Sanomat


Kasvit ilmanraikastajana

Vaikka huonekasvit saattavat aiheuttaa allergisia oireita, ne myös lievittävät niitä puhdistamalla hengitysilmaa. Yhteyttäessään ne sitovat päivällä hiilidioksidia ja vapauttavat yöllä happea. Arviolta noin kymmenen huonekasvia raikastaa huoneilman silmiä, nenää ja kurkkua ärsyttävästä, yleisimmästä sisäilmamyrkystä formaldehydistä. Seuraavat kasvit poistavat sitä tehokkaimmin:
Kaarisulkasaniainen
Ksysanteemi
Gerbera
Pikkutaateli
Supputraakkipuu
Kaislapalmu
Sulkasaniainen
Kumiviikuna
Muratti
Limoviikuna
Lähde: B. C. Wolverton:
Raikas vihreä koti,
Gummerus.