Kitinä

SingleMalt kirjoitti:

Hellu kirjoitti: Enkös juuri kirjoittanut että sellainen omaisuus jonka on itse hankkinut/perinyt/saanut on eri asia, eikä kuulu puolisolle mitenkään.

En oikein usko, että olisit eron tullessa enää tuota mieltä.

Siis anteeksi kuinka?

Jos mun ukko kuvittelee eron tullessa pitävänsä mun kesämökin, niin hohhoijaa. Saa se sinne penskan kanssa mennä, jos haluaa, mutta nimiinsä se ei sitä saa, ei nyt, ei tulevaisuudessa, eikä varsinkaan jos erotaan.

Eikä se sitä halua, vaikka paikkaa rakastaa. Liikaa Ninnin sukulaisia lähistöllä, eihän se sinne kehtais mennä

Geetzu kirjoitti:Kui? Eihän me tiedetä kummalla tuossa suhteessa omaisuutta jos kummallakaan?

Kun asenne on tämä:

Ei tulis mieleenkään ottaa sellasta äijää jolle ei oo itsestään selvää että kaikki on yhteistä.

Veikkaan että eron tullessa asenne on se, että vittu minähän vien tuolta kusipäältä kaiken mitä saan irti.

SingleMalt kirjoitti:Veikkaan että eron tullessa asenne on se, että vittu minähän vien tuolta kusipäältä kaiken mitä saan irti.

Perkele. Jätkä on oikeessa.

Ollaan oltu eroomassa ukon kanssa kaksi kertaa, ja oltu erossakin, vaikka samassa taloudessa asuttu (tämä mustanikeille jotka mainitsee asioista jotka eivät heille kuulu).
Kyllä sillon oli niin kiukku päällä, että sä et tota sohvaa ota MÄ olen sen ostanut. Tai pidä sä astianpesukone kun sen kerran oot mutsiltas saanut ja kaikkee muuta tyhmää...

Pitää vaan olla onnellinen siitä mitä on: iso, hieno koti, kaunis, terve lapsi, hieno, kiltti mies.

Mut mun Pikku-Nallea tai mökkiä se ei saa. Mut eipä me olla eroomassakaan, kuhan ny naimisiin päästään ensin

Lapsia ei ole (eikä tule), joten on helppoa maksaa kaikki suunnilleen puoliksi. Ainoa vakiintunut rahansiirto on, kun puoliso maksaa puolet vuokrasta tililleni ja minä vuokran. Muuten menoja tasataan katsomalla kumpi seuraavan yhteisen menoerän maksaa. Tietty suurpiirteisyys pitää olla, tietty.

Omat tilit, omat rahat. Kumpikin elättää täysin itsensä. Nainen tienaa bruttona merkittävästi vähemmän kuin minä nettona.

SingleMalt kirjoitti:Veikkaan että eron tullessa asenne on se, että vittu minähän vien tuolta kusipäältä kaiken mitä saan irti.

No emmä ny tiiä.. Itse ainakin ihan suosiolla jätin puolet talosta, kodinkoneet, huonekalut kaikki. Oli se sen verran säälittävä ja surullinen tapaus. En kehdannut lähtee semmoseen kamalaan ruljanssiin. Ehkä olen tyhymä. Mut siltä tuntui silloin. Ett ei passade yleistää.

On yhteinen tili ja molemmilla oma tili. Periaatteessa kaikki raha on kuitenkin sillä yhteisellä tilillä.
Laskuissa on oma jakomme, minä maksan tietyt jutut ja mies tietyt jutut, yhteisellä sopimuksella.
Shoppailut puolin ja toisin hoidetaan joko omilta tileiltä tai siltä yhteiseltä, riippuen tilanteesta.
Meilläkin on huomattava tuloero, mutta sekin on aina ollut tiedossa joten sen mukaan on liikkeelle lähdetty suunnittelemalla (esim. opiskelut sun muut asiat) , joten ei niitä ongelmiakaan ole syntynyt.

irmelianneli kirjoitti: Ehkä olen tyhymä.

Ei, vaan sä et ole kostonhaluinen kusipäänarttu,

Vadim kirjoitti: kun tulot eivät ole ihan älyttömässä epäsuhdassa - jolloin rahaan liittyviä ongelmia lienee muutenkin vaikea välttää.

Miten niin? Minä olen kymmenen vuotta vastannut koko perheemme elatuksesta eikä se ole ollut mikään ongelma.

Nyt vaimoni on (osittain harrastusmielessä) mennyt osa-aikatyöhön. Tienaan bruttona edelleen noin 15 kertaa häntä enemmän. EI mitään ongelmaa.

Mihin perustat väitteesi tulojen erilaisuuden ja ongelmien välisestä korrelaatiosta?

NuoriDaavid kirjoitti:

Vadim kirjoitti: kun tulot eivät ole ihan älyttömässä epäsuhdassa - jolloin rahaan liittyviä ongelmia lienee muutenkin vaikea välttää.

Miten niin? Minä olen kymmenen vuotta vastannut koko perheemme elatuksesta eikä se ole ollut mikään ongelma.

Nyt vaimoni on (osittain harrastusmielessä) mennyt osa-aikatyöhön. Tienaan bruttona edelleen noin 15 kertaa häntä enemmän. EI mitään ongelmaa.

Sinä oletkin niin sanottu "hyvä mies ja isä".
Kuten omanikin.

Ei tästä asiasta meillä puhuttu silloin kun minä tein kahta duunia hulluna. Sillon ei tosiaan ollut onkelmaa omasta rahasta, ja vaikka että menisinkös ny leffaan kavereitten kanssa.
Nyt, kun olen ollut suoraan sanottuna PA viimeiset 2 kuukautta, niin onkelmaa on. Ja mun ei pitäis vikistä yhtään, koska kämppä, auto ja ruuat maksetaan. Jopa mun rakas harrastus maksetaan.

Hävettää. Olen huono ihminen kun elän toisen siivellä.

Meillä on molemmilla omat tilit. Yhteiset menot (ruoka, lasten menot, vakuutukset tms) kirjaamme ylös ja tietyin väliajoin laskemme ne ja tasaamme tilit. Tietty suuripiirteisyys tietysti hommassa on koska tuloero välillämme on melkoisen suuri. Koskaan ei ole tullut kiistaa rahan käytöstä. Mielestäni perhe muodostaa tavallaan joukkueen jossa ei voi pelata omaan pussiin vaan yhdessä mennään, tämä koskee kaikkia elämän alueita myös taloutta.

SingleMalt kirjoitti:Veikkaan että eron tullessa asenne on se, että vittu minähän vien tuolta kusipäältä kaiken mitä saan irti.

Naulan kantaan!
Siksi olemmekin tästä avioehdosta keskustelleet jo hyvissä ajoin, jos meinaan mieheni jonkun huoran selästä yllätän niin unohtuu jalot periaatteet aika pikasesti...
Sen olen reiluna naisena siis kertonut ihan suoraan.

Minkä takia oon sun mielestä automaattisesti rahanahne jos mulle on tärkeetä että parisuhteessa jaetaan kaikki?
Jos mulla on mielessä joku kallis juttu jonka haluan niin ostan sen omilla rahoillani, mutta jos näen alennusmyynnissä vaikka kivat kengät ja tilille on just napsahtanu miehen palkka niin onks sillä loppupeleissä väliä kenen rahoilla ne kengät on hankittu?
Viime kesänä oli tarkoitus ostaa lentoliput miehen lomarahasta ja elellä mun lomarahalla sit paikanpäällä, mutta kuinka ollakaan ukon rahat menikin sit kurkusta alas kesähelteillä ja matka menikin kokonaisuudessaan mun pussista.
Tai oikeestaan ei, koska yhdessä ne miehenki rahat tuhlattiin, tää on just mitä meinaan.

Mä olisin ihan kiitollinen jos joku vähän vahtis mun rahan käyttöä, mut me ollaan yhtä leväperäsiä molemmat.
Kun yhdessä eletään ja yhdessä tuhlataan niin ei voi edes puhua mun ja sen rahoista, yhteisiä ne kaikki on.
Sekin olis eri asia jos rahan käyttötottumukset poikkeis hirveesti toisistaan, en kattelis miehen rahan käyttöö yhtään jollen olis ite samanlainen.
Ihan sama tienataanko me kuussa tonni, pari vai neljä, seuraavana tilipäivänä ei oo jäljellä mitään, koskaan.

Hellu kirjoitti:Minkä takia oon sun mielestä automaattisesti rahanahne jos mulle on tärkeetä että parisuhteessa jaetaan kaikki?

Johan sen itse sanoit:

Ei tulis mieleenkään ottaa sellasta äijää jolle ei oo itsestään selvää että kaikki on yhteistä.

Mulle ei taas tulisi mieleenkään ottaa sellaista eukkoa, joka perustaa parisuhteensa yhteiseen tiliin.

Hellu kirjoitti: Ihan sama tienataanko me kuussa tonni, pari vai neljä, seuraavana tilipäivänä ei oo jäljellä mitään, koskaan.

Niinno. Meillä se on ihan sama tienataanko me kuussa tonni, pari, neljä vai kahdeksan, seuraavana tilipäivänä on jäljellä jotain, aina. Molemmilla

elco kirjoitti:

Hellu kirjoitti: Ihan sama tienataanko me kuussa tonni, pari vai neljä, seuraavana tilipäivänä ei oo jäljellä mitään, koskaan.

Niinno. Meillä se on ihan sama tienataanko me kuussa tonni, pari, neljä vai kahdeksan, seuraavana tilipäivänä on jäljellä jotain, aina. Molemmilla

Meidän äiti tekee teidän äitien ruoat.

SingleMalt kirjoitti:Mulle ei taas tulisi mieleenkään ottaa sellaista eukkoa, joka perustaa parisuhteensa yhteiseen tiliin.

Hehe...

Nää jutut liittyy lähinnä siihen että on olemassa ihmistyyppi joka laskee pennejä, ja sitten on olemassa ihmistyyppi jolle raha on sivuseikka.
Seurustelusta ihmistyyppi ykkösen kanssa ei tulis yhtään mitään, ihan siitä syystä että mun näkemys raha-asioista on niin erilainen.

sipsi kirjoitti:Meidän äiti tekee teidän äitien ruoat.

Ei saatana tää nauru ei lopu koskaan

Hellu kirjoitti: Seurustelusta ihmistyyppi ykkösen kanssa ei tulis yhtään mitään, ihan siitä syystä että mun näkemys raha-asioista on niin erilainen.

Niin tai siis oikeastaan, sulla ei ole näkemystä raha-asioista lainkaan. Tuolle on olemassa nimitys: "Huoran perse." Sitä voidaan käyttää esimerkiksi näin: "Kaikki rahat on taas menneet, kuin huoran perseeseen."

Hellu kirjoitti: Nää jutut liittyy lähinnä siihen että on olemassa ihmistyyppi joka laskee pennejä, ja sitten on olemassa ihmistyyppi jolle raha on sivuseikka.
Seurustelusta ihmistyyppi ykkösen kanssa ei tulis yhtään mitään, ihan siitä syystä että mun näkemys raha-asioista on niin erilainen.

Ei, ei. En minä laske pennejä. Avovaimon kanssa hummataan viikon Vegasin matkaan viikon päästä jotain viiden ja kymmenen tonnin välistä. Silti meillä ei ole mitään rahahuolia. Minulla ei ole koskaan, koskaan ollut rahat lopussa.

Totta on, etten voisi seurustella naisen kanssa, joka pitäisi rahojani rahoinamme ja kuluttaisi niitä niin, että rahamme olisivat aina lopussa.

Kukin tyylillään. Minusta nimenomaan sinulle raha ei ole sivuseikka vaan kaikki kaikessa. Meillä raha-asiat ovat siinä määrin hyvässä järjestyksessä, ettei rahaa tarvitse pahemmin ajatella.

Komppausta sekä elcolle että SingleMaltille.

Vadim kirjoitti: Minusta reilu järjestely voisi olla, että kumpikin maksaa puolet nettotuloistaan yhteiselle tilille, ja yhteisellä tilillä olevat rahat käytetään yhteisiin asioihin, asumiseen, ruokailuun ja matkusteluun.

Tämän ajatuksen olen ajatellut toteutuvan jos/kun lisäännyn. Alussa tulisi tietysti miehelle enemmän maksettavaa, sillä äitiyspäivärahalla ei kilpailla tekniikan alan palkan kanssa mutta siitäpä tasoittuisi kun molemmat olisivat töissä. Järjestelyä puoltaa yhteisten menojen räjähdysmäinen kasvu lapsen myötä.

Nyt kun muksuja ei ole, minä maksan yhteisistä kuluista vastikkeen ja puolet TV-luvasta, himppasen enemmän ruuasta koska kaupassa useammin käyn, ja mies loput. Molemmat toki kuluttavat omaa rahaa itseensä. Vähän on huono omatunto asumisesta, yksinään se olisi tietysti kalliimpaa. Korvaan rahallisen menetyksen pikku palveluille, kuten valmiilla aamupalalla ja päivällisellä.

Avioehto on selviö naimisiinmentäessä, sen verran on tullut eroja alle että katson valmiin sopimuksen helpottavan. Kun taas ei aio erota, ei avioehdon laatiminen riipaise lainkaan mieltä.

Jos ei halua laskea penneja, ei kannata ottaa persaukista akkaa. Tai sitten ottaa kerralla kunnon trophy vaimon niin tietaa tarkalleen mita saa. Tosin tuohon hommaan ei mikaan persejalka kelpaa vaan rahalle on saatava 100% vastine.

Melnais kirjoitti: Avioehto on selviö naimisiinmentäessä, sen verran on tullut eroja alle että katson valmiin sopimuksen helpottavan. Kun taas ei aio erota, ei avioehdon laatiminen riipaise lainkaan mieltä.

Mutta mitä jos olisin tuonut pullat mukana ja olisin sua vähän maistanutKin jos niin olisin siis halunnut, niin minkälaisia ehtoja olisi kenties voinut tulla?

1. Jokapäiväajoehtoja
2. Näkemyksiä keskenämme harvasepäiväehtoja
3. Päiväkahviajoehtoja
4. Parikertaa viikossa ehto antaa orksnapsahduksia
5. Vain pieniä hupsutuksiakeskenäänehtoja
6. Rajumpia ja pornahtavampia ehkä jopa pyppisajoehtoja
7. Jotain muuta ja tunteenomaista kentiesehtoja

..sanoinko mä noi ääneen?

elco kirjoitti: Kukin tyylillään. Minusta nimenomaan sinulle raha ei ole sivuseikka vaan kaikki kaikessa.

Olis kiva jos vähän perustelisit tätä.

Pennien laskemisella en tarkoittanut mitään pihistelemistä, vaan sitä että ollaan tarkkoja siitä että kaikki menee puoliksi.
Kun ollaan rahan käytön suhteen samalla aaltopituudella niin puoliks jutut menee melko automaattisesti, varsinkin jos tulot ovat suunnilleen samaa
luokkaa.
Jos kuitenkin sattuisi käymään joskus niin ihanasti että tienaisin reilusti enemmän kuin mieheni niin sais ihan vapaasti elää mun rahoilla.
Ja varmasti olis sama homma toisin päin.
Miten suhtaudut miehiin jotka elättävät palkallaan perheensä kun vaimo on kotona lasten kanssa?
Miten kyseinen tilanne eroaa siitä, että vaimo käy töissä mutta tienaa huomattavasti vähemmän?

Hellu kirjoitti:

elco kirjoitti: Kukin tyylillään. Minusta nimenomaan sinulle raha ei ole sivuseikka vaan kaikki kaikessa.

Olis kiva jos vähän perustelisit tätä.

Miten suhtaudut miehiin jotka elättävät palkallaan perheensä kun vaimo on kotona lasten kanssa?
Miten kyseinen tilanne eroaa siitä, että vaimo käy töissä mutta tienaa huomattavasti vähemmän?

Miks sa edes kyselet tammosia?
Eikohan elama ole ihan valinnoista kiinni.
Sa voit miettia tuhansia skenaarioita missa elamantilanteet tai ihmiset ovat tehneet eri valintoja siita miten haluavat elaa.
Jos mies haluaa pentuja ja vaimon niita hoitamaan niin eikohan han ole valmis siita myos maksamaan.

Elco ei halua pentuja, elco tienaa rahaa sen verran ettei tarvi laskea penneja. Mita kohtaa sa et ymmartany?
Mita vitun valia silla on miten Elco "suhtautuu" noihin sun kysymyksiin?

jouden-za kirjoitti: Mutta mitä jos olisin tuonut pullat mukana ja olisin sua vähän maistanutKin jos niin olisin siis halunnut, niin minkälaisia ehtoja olisi kenties voinut tulla?

Ei sekoiteta seksiä raha-asioihin, sillä ei mahda ori ylläpitoa saada ellei naisen naama ole sepeliä. Mukava lisä tietty, kunnon ajo voisi korvata vaikkapa viikottaisen siivousvuoron. Enemmän se tulee luokiteltua luontaisetuihin.

Mites teillä, yhteiset rahat vai maksat melalla?