Kitinä

Vaikea sanoa. Olen mielestäni vaivaton: viihdyn paljon omissa oloissani. Toisaalta en kovin sisäsiisti. Kiltti olen mielestäni. Siivoojan joutuisi palkkaamaan.

En. 130%

SingleMalt kirjoitti:En. 130%

Yritä eläytyä naiseksi.

(keskustelua aamulla peilin edessä)

- Hei hyvännäköinen, lähtisitkö kanssani treffeille.
- Olen varattu. Äh, anna numerosi sittenkin.

Tottakai. Itserakkaudellani ei näet koskaan ole ollut ylärajaa. Mutta, luojan kiitos ei kuitenkaan tarvitse.

NuoriDaavid kirjoitti:

SingleMalt kirjoitti:En. 130%

Yritä eläytyä naiseksi.

Olisin niin ruma nainen, ettei minä seurustelisi sen kanssa.

En. Viihdyn niin paljon omissa oloissani, etten löytäisi itseäni.

Kyllä voisin. Mutta minä olenkin sitten ainoa.

Enpä usko. Nussisin kyllä kokoajan, välillä vähän pussaisinkin, mutta seurustelemaan tuskin rupeaisin. Enkä jaksa perustella.

Emmä usko. Kahdessa samanlaisessa olis vähän liikaa. Mitä siitäkin sit tulis kun molemmat panikois yhtäaikaa jostakin turhasta jutusta eikä kumpikaan osais rauhottua?

En. Mä olen mulle aivan liian hankala ja kiukkuun liikaa.

Geetzu kirjoitti:Enpä usko. Nussisin kyllä kokoajan, välillä vähän pussaisinkin, mutta seurustelemaan tuskin rupeaisin. Enkä jaksa perustella.

Mä ajattelin juuri toistepäin; voisin kyllä seurustella, mutta en haluaisi koskea itseeni tikullakaan.

No totta helvetis! Meil ois tosi ihq, mä rakastaisin mua ihan mielettömästi, enkä ikinä enää vilkasiskaan muita! <3

en. haluaisin kuitenkin painaa meneen...

Ilman muuta, jos naisena omaisin suunnilleen samanlaisen ajatusmaailman kuin nyt sellaisista asioista kuten ajankäyttö, mikä elämässä on tärkeää, ja miksi yleensäkään seurustellaan jonkun kanssa. Harvat elämässäni kohtaamani naiset tuntuvat kuitenkaan ajattelevan kyseisistä asioista kuten minä, en tiedä onko se sukupuolisidonnainen juttu.

Ajoittainen itsepäisyys ja omaan napaan tuijottaminen saattaisi välillä aiheuttaa kitkaa välillemme, mutta kunhan molemmilla olisi oma huone, tuolla ei olisi kovin paljoa merkitystä.

Mä olisin itselleni ihan täydellinen kumppani! Aina vaan mietin suhteessa, että miksei tuo toinen voisi olla enemmän sellainen kuin minä, itseni kanssa tätä ongelmaa ei olisi. Sitä paitsi mä olen niin ihana ja kultainen ihminen ja täynnä hyviä puolia, että kukapa mun kanssa ei haluaisi seurustella.

Mä olen suoraan sanottuna vähän ihmeissäni että tällainenkin helmi on edelleen vapaana. Eli kyllä, todellakin voisin. Siis jos olisin komea könsikäs.

Patz kirjoitti:Mä olen suoraan sanottuna vähän ihmeissäni että tällainenkin helmi on edelleen vapaana. Eli kyllä, todellakin voisin. Siis jos olisin komea könsikäs.

En usko, että se toimii noin. Tai sitten kaksi komeaa könsikästä seurustelisi keskenään.

Vai olisikohan tuo komea könsikäs juuri se ongelmien ydin? Tulee mieleen Mad TV:n lowered expectations -sketsi (jutusta, ei sinusta).

http://www.youtube.com/watch?v=9jfeQfXQBf8

voisihan sitä kokeilla. välillä mietin että kylläpä olenkin ihana ja huomioonottava. tosin hukkuisimme sotkuun ja pyykit olisivat kuivumassa/koneessa ikuisuuden. lihoisin ihan hemmetisti kun joku laittas mulle koko ajan hyvää ruokaa. tosin sitten kun riideltäisiin niin seinät vapisisivat ja naapurit piiloutuisivat pöydän alle.

PerttiMakimaa kirjoitti:En usko, että se toimii noin. Tai sitten kaksi komeaa könsikästä seurustelisi keskenään.

Odotinkin että joku puuttuu tähän, ja olin aivan hilkulla lisätä perään jotain tyyliin: "eli siis jos olisin könsikäs, pokaisin heti Patzin" Mutta sitten ajattelin että kyllä te tajuatte. Mutta odotin teiltä liikaa. Taas.

En tietenkään. Hyi olkoon! Mitä te oikein kuvittelette minusta?

Tai no niin: Panisin.

Mä oon aina ajatellut, että jos mä olisin mies niin mä tietäisin niin hyvin miten naisten kanssa pitää toimia. Mä olisin oikeesti myös miehenä aivan ihana kumppani, ja koska mä olen tummahiuksinen ja ruskeasilmäinen, kaikki naiset kuolaisivat perääni

Kid kirjoitti:En. Mä olen mulle aivan liian hankala ja kiukkuun liikaa.

Voisin ihastua, mutta ei siitä tulisi mitään:

Tarvitsen omaa tilaa ja aikaaa, ja paljon.
Mutta myös hellyttää ja seksi... paljon ja hetken mielijohteessa
Huumorintajuni on omituista.
Ahdistun, jos elämä alkaa junnamaan paikallaan.
Olen sotkuinen.
Mielialani vaihtelevat.
Tiedän mitä haluan loppujen lopuksi, mutta en ole varma riittääkö se.. ja kun olen saanut haluamani... haluan lisää..

Hetkinen?!? Kuulostaa aivan parilta ex:ltäni... Niin, siis ex:ltä... Oppisiko jotain tästä? En taida...

Jos mulla olis identtinen kaksosveli, niin en mää kyllä sen kans seukkais.