Mitä vedätte suruun?

[Keikaus]

On se jännä, miten sitä kerta toisensa jälkeen toivoo ja uskoo että nyt Se löyty, nyt Se on tässä, mutta yhtä monta kertaa homma räjähtää nassulle. Joku outo itsetuhovietti kai se ajaa yrittämään, vaikka sitten taas itku kurkussa mietitään että ei enää.

Miksiköhän mulle tulee tuosta mieleen, että suhtaudut suhteeseen ja itseesi jotenkin pessimistisesti ja peläten. Voi olla vaikea olla suhteessa, jos koko ajan miettii, milloin tämä loppuu tai voi kamala, jos tämä loppuu. Se ei meinaan tunnu toisesta välttämättä mukavalta, voi tulla sellainen olo, että toisen henkinen hyvinvointi on täysin riippuvainen suhteen tilasta.

Tuntuu kyllä, että olet ollut väärien ihmisten kanssa, jos sulla on ollut koko ajan tuollainen olo, että homma kaatuu. Jos sellainen olo on kaikkien kanssa, kyseessä on varmaan joku ajatusvääristymä itsestäsi eli
sanoisin ohjeeksi, että keskity itseesi ja oman itsetuntosi kohottamiseen. Mieti, miksi sinä olet ihana ihminen ja missä olet hyvä ja miksi seurassasi on kiva olla. Kysy kavereiltasi, mitkä ovat hyviä puoliasi (no voit kyllä kysyä, onko jotain, jota voisi vähän hioa) Sano itsellesi monta kertaa päivässä "Minä olen riittävän hyvä juuri tällaisena kuin olen, jotta minua voi arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa." Jos parisuhteesta ei tule mitään, voit vain todeta, että oli väärä ihminen sinulle.

Nimim. Valaistunut

[silsis]

Sano itsellesi monta kertaa päivässä "Minä olen riittävän hyvä juuri tällaisena kuin olen, jotta minua voi arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa." Jos parisuhteesta ei tule mitään, voit vain todeta, että oli väärä ihminen sinulle.

Nimim. Valaistunut

Mun mielestä toi on taas just sitä korulausehelinää, mitä tulisi välttää. Jos jokin todella merkityksellinen päättyy, on ihan sama hyvinvointisi tai toipumisprosessisi kannalta jos vain toteat, että kyseessä oli väärä ihminen. Ei se eheytä tai paranna. Ja miten niin väärä? Yhtä lailla voisi ajatella, että kyseessä oli oikea, mutta olosuhteet olivat väärät tai oikea juuri silloin, muttei enää.

Tuonlaiset hokemiset ja ja toistelut voivat toimia joillekin, vaikea sanoa, itselleni ne näyttäytyvät liirumlaarumina, latteuksina, jonain tekotsemppaamisena ja asian vähättelynä.

[Keikaus]

Sano itsellesi monta kertaa päivässä "Minä olen riittävän hyvä juuri tällaisena kuin olen, jotta minua voi arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa." Jos parisuhteesta ei tule mitään, voit vain todeta, että oli väärä ihminen sinulle.

Nimim. Valaistunut

Mun mielestä toi on taas just sitä korulausehelinää, mitä tulisi välttää. Jos jokin todella merkityksellinen päättyy, on ihan sama hyvinvointisi tai toipumisprosessisi kannalta jos vain toteat, että kyseessä oli väärä ihminen. Ei se eheytä tai paranna. Ja miten niin väärä? Yhtä lailla voisi ajatella, että kyseessä oli oikea, mutta olosuhteet olivat väärät tai oikea juuri silloin, muttei enää.

Tuonlaiset hokemiset ja ja toistelut voivat toimia joillekin, vaikea sanoa, itselleni ne näyttäytyvät liirumlaarumina, latteuksina, jonain tekotsemppaamisena ja asian vähättelynä.

Tunteet syntyvät ajatuksistamme ja tunteistamme syntyy käyttäytymistä eli jos joku tunne vaikeuttaa elämää, ajatusta pitää muuttaa. Parisuhteen loppumisen jälkeen pitää surra, mutta en tiedä onko hyväksi surra sillä tavalla, että piiskaa itseään ja aiheuttaa itselleen enemmän harmia. Voi surra sillä tavalla itseään hellivästi.

Monilla ihmisillä tuntuu olevan tarve helliä niitä omia tuskallisia tunteita aiheuttavia ajatuksia, ehkä ajatellen, että ne ovat heissä sitä ominta itseään ja että he ikäänkuin pettäisivät itsensä, jos ajattelisivatkin eri tavalla. No, ei me synnytä sellaisten tuskaa tuottavien ajatusten kanssa, vaan sisäistämme ne jostain ympäriltämme toisilta ihmisiltä.

Miten niin tuo on korulause? Jos kaikki ajattelisivat noin, meillä olisi paljon mukavampaa täällä. Sen lisäksi pitää tietenkin ottaa huomioon muut ihmiset ja palaute, jonka heiltä saa.

Väärä ihminen tai väärä hetki, ihan miten vaan. Voihan sen myös muokata muotoon, että ei siitä tullut nyt vaan mitään. Tai että meitä ei oltu tarkoitettu yhteen.

[ComeBack]

Väärä ihminen tai väärä hetki, ihan miten vaan. Voihan sen myös muokata muotoon, että ei siitä tullut nyt vaan mitään. Tai että meitä ei oltu tarkoitettu yhteen.

Ja kun lähtisimme ajattelussamme kognitiiviselta pohjalta toteamalla, että tunne-elämämme on kemian säätelemää, johon voi vaikuttaa ajattelemalla eli tiedostamalla ja sitä kautta käyttäytymistään ja asennoitumistaan muuttamalla.

No paljonpa tuokaan ajatus helpottaa, kun mieli on maassa ja suruttaa. Puolen vuoden kuluttua, kun on keskittynyt elämään elämäänsä, sitä ihmettelee, että mikä helvetti siinä oikeastaan suretti. Lähinnä ehkä pettymys, loukattu ylpeys ja torjunta.

Tosin mitä usemmin tuollaisia tunnerypeämisiä käy lävitse, muistaa, että hei, tässä ollaan oltu ennenkin, paskalta tuntui ja siitä sitten noustiin ylös entistä ehompina ja rakastuttiinkin uudestaan.

Mutta mä olenkin ikuinen optimisti, joka lamaantuu vain hetkeksi ja palaa aina taistelurinkiin voittajan asenteella.

[CandyMan]

Itseni jojoon.

[ComeBack]

Itseni jojoon.

Itsemurha ei toimi. Siinä kärsivät vain läheiset, kun jättää omat sotkunsa muiden hoidettaviksi. Sen enempää sosiaalipornoilematta totean, että kokemusta on.

[Keikaus]

Väärä ihminen tai väärä hetki, ihan miten vaan. Voihan sen myös muokata muotoon, että ei siitä tullut nyt vaan mitään. Tai että meitä ei oltu tarkoitettu yhteen.

Ja kun lähtisimme ajattelussamme kognitiiviselta pohjalta toteamalla, että tunne-elämämme on kemian säätelemää, johon voi vaikuttaa ajattelemalla eli tiedostamalla ja sitä kautta käyttäytymistään ja asennoitumistaan muuttamalla.

Käsittääkseni kognitiiviselta pohjalta ajatteleminen tarkoittaa sitä, että tunne-elämämme on ajatustemme säätelemää, ei kemian. Kemialla on tietenkin näppinsä pelissä, mutta jos jostain ikävästä tunteesta haluaa eroon, sen aiheuttavat ajatukset on pantava vaihtoon.

[Dumari]

Sporttaus toimii suruun. Viina ja hevi sit vaan pahentaa menoa, mutta auttaa akuutisti, ei suositella pitkäikäiseen käyttöön (ettei jää ns. ryyppy päälle)

[slam]

kalja aika jees

[SingleMalt]

En muista, enkä halua muistaa, mutta näissä fiilareissa haluaisin avata ketjun; Happy happy joy!

Niin makeaa

[Yönmustaritari]

Tunteet syntyvät ajatuksistamme ja tunteistamme syntyy käyttäytymistä eli jos joku tunne vaikeuttaa elämää, ajatusta pitää muuttaa. Parisuhteen loppumisen jälkeen pitää surra, mutta en tiedä onko hyväksi surra sillä tavalla, että piiskaa itseään ja aiheuttaa itselleen enemmän harmia.

Niinpä. K tuntuu olevan samoilla linjoilla, kuin herra Fisher kirjassaan, että eihän siinä mitään ja tästä kehitytään, otetaan opiksi ja parannetaan. Ei huono mutta kyllä moiset kasvattaa jokseenkin aina entistä varovaisemmaksi. Tai sitten ei jos kaiken tämän pystyy tosiaan ottamaan itsensä kehittämisenä mutta onko siitä taas sitten lutkuuskerroin nousussa vai täh? Riippunee asennoitumisesta enkä juuri nyt pysty kyseiseen seikkaan muodostamaan lausuntoa.

Väärä ihminen tai väärä hetki, ihan miten vaan. Voihan sen myös muokata muotoon, että ei siitä tullut nyt vaan mitään. Tai että meitä ei oltu tarkoitettu yhteen.

Voihan sen jos pystyy. Onko se sitten suunnatonta tietämystä vai mielen tyhjyyttä? Kuten edellä, en tästäkään ole valmis antamaan lausuntoa.

Miks sit höpisin?


En muista mainitsinko aiemmin kiitollisuudesta, että mitään jaettavaa ei jäänyt. Sain heittää roskiin kaiken mitä en halunnut pitää. Mitä jäi ja mitä meni? Kostuin edesmenneestä suhteesta juomapullon ja aurinkovoiteen, mikä kait on ihan hyvä juttu.

Ei en millään muotoa muistele pahalla vaikka joinain hetkinä koenkin itseni hyväksikäytetyksi. Tilanteeseen suhtautumisen voi ehkä jakaa kahteen päätyyppiin. Voi vetää suruviitan harteilleen ja kokea olevansa hyväksikäytetty objekti, jolla toinen haki tyysytystä omille tarpeilleen. Toisaalta voi pukeutua myös sankariviittaan ja ajatella olevansa eronneiden henkilöiden pelastaja tai joku muu, joka ojentaa vain tarvitsevalle hyödykettä ja auttaa siten muita pahimman yli.

Voimme siis puhua parannussuhteesta mutta parannussuhteen ei kuitenkaan tarvitse olla seksuaalinen ja/tai rakkaussuhde. Tästä ehkä lisää jossain vaiheessa.

[Yönmustaritari]

Patjat on vielä olohuoneessa mutta kohta joutuu varmaan muuttamaan järjestystä, koska nyt on paljon uutta roinaa. Nyt on ostettu niin isot työpöydät, että joutuu oikein miettimään miten tämän luukun aikoo järjestellä niiden sovittamiseksi. Mieluummin pyyhkii pölyt pöydältä kun imuroi lattioita sano. Varmaan lähtee vkonloppuna koko luukku uuteen uskoon.

[Yönmustaritari]

Olin juuri vetämässä VIIKATEtta mp3-kokoelmista ja jamittelin ihan hyvissä jubissa mutta sitten. mistä tämmöinen JIPPU on ilmestynyt kokoelmiini?

Mikä ihme tämä jippu sitten oikein on?

Nyt en taaskaan pysty antamaan lausuntoa mihinkään suuntaan. Mistään.

[SingleMalt]

Mikä ihme tämä jippu sitten oikein on?

Mafian Peltsin mukaan löytyy sanakirjasta kohdalta, ihana.

[Yönmustaritari]

Mikä ihme tämä jippu sitten oikein on?

Mafian Peltsin mukaan löytyy sanakirjasta kohdalta, ihana.

Nii. On melko herkkää joka tapauksessa.

EDIT: Minusta tuntuu, että olen enää vain haikeana. Särö kitarassa kait kaiken parantaa sano.

[Yönmustaritari]

EDIT: Minusta tuntuu, että olen enää vain haikeana. Särö kitarassa kait kaiken parantaa sano.

Vaikka kieltämättä veti jokseenkin taas olon vaikeaksi, kun avaimet olit kilahtanut postilaatikkoon.

En loppujen lopuksi ole varma, että johtuuko kaikki vain siitä etten millään muotoa ole valmis hyväksymään koko tilanteen alkuhoitoa. Järki siis sanoo, että näin sen pitää mennä ja kehokaan ei enää kovin suuresti vastusta tilannetta.

Kuitenkin henkilökohtainen toleranssi kertoo, että jos aikaa on vietetty yhdessä jo jonkin aikaa niin vietetylle ajalle ei vedetä tosta noin vaan henkseleitä yli ja pistetä lapulla viestiä "avain tulee postissa".

No nyt on avain tullut ja minun pitäisi kyetä prosessoimaan tilanne loppuun. Martelan, keittiön kokoinen pöytä menee paikoilleen sunnuntaina ja mahdollisesti sen jälkeen pistän tarjouspyynnön 42" lettutelkkarista. Kiinnostuuko kukaan 32" Sonyn putkesta jos näin onnellisesti käy? Myös muuta järjestelyä joutuu tekemään ja mahdollisesti joudun muuttamaan myös unipaikkani olohuoneen lattialta takaisin makuuhuoneeseen.

[Yönmustaritari]

Mitä jäi ja mitä meni? Kostuin edesmenneestä suhteesta juomapullon ja aurinkovoiteen, mikä kait on ihan hyvä juttu.

Nii. Ehkein ihan niinkään. Minähän varjelen aina itseäni ja muistan varjelleeni aina rahallisista toimenpitestä. Jos perjantain prismalasku oli yli 50€ niin vitutti koko loppuviikon ja samoin kaiken rahanmenon jälkeen. Nuuka sano ja tarkan markan vartija ja voi jopa olla, että rahanmenosta johtuva vitutus oli jossain vaiheessa käännetty väärään kohteeseen. Tällä puolella kuitenkin en varmastikaan ole ns. tappiolla mutta eipä sitä tohdi yhteyttä yrittää ottaa, että jäiko itse jotain velkaa....vaikka mieli tekisi.

Löysin myös purkin kenkädödöä eteisestä.

[Clay]

Toivottavasti Martela on feng shuin mukainen.

[Yönmustaritari]

Toivottavasti Martela on feng shuin mukainen.

Sovitetaan vaikka sitten väkisin sano...



Edelleen korostan toverien merkitystä kaikessa kanssakäymisessa. Eritoten tämän kaltaisessa "menetyksessä" vanhojen toverien tuki on kultaakin kalliimpi.

Periaatteena on kautta aikain ollut, että "akoista" huolimatta toveriporukka on ja pysyy ja joku "akka" ei sovi porukkaan niin nimenomaan se "akka"saa kyytiö. Tämä periraate on ainakin hetketksi jäänyt poistumaan pienestä mielestä mutta kyllä se melko nopeasti palaa takaisin, kun tosiaan luo hetkenkin mietinnän suhteiden kestoiälle.

Osa minusta haluaisi pitää vielä yhteyttä mutta tuntuu siltä, että parisuhteeseen liittyvä vietti olisi siitä poissa. Miksi sitten haluan pitää yhteyttä henkilöön, joka ei lähelleni sopinut? Onko kaikki vain muutosvastarintaa?

Mikää ei paranna sydänsuruja, kuin elektroniikkahankinnat sano. Kohta on 42" plasma tilauksessa, joten miten on? Kelpaako pari vuotta vanha Sonyn 32" vega putki jollekin? Paljonko tarjotaan?

[Hellu]

Osa minusta haluaisi pitää vielä yhteyttä mutta tuntuu siltä, että parisuhteeseen liittyvä vietti olisi siitä poissa. Miksi sitten haluan pitää yhteyttä henkilöön, joka ei lähelleni sopinut? Onko kaikki vain muutosvastarintaa?

Jos homma tuli sulle yllätyksenä, ja susta tuntuu että toiselle osapuolelle
juttu on helpompi käsitellä niin tottakai haluat pitää kiinni menneestä kunnes saat kunnollisen selityksen.
Olitteko pitkään yhdessä?
(En jaksa kahlata läpi koko ketjua joten sori jos oot jo kertonut..)

Kertoks se syyn miksi lähti?
Jos kertoi niin oliko se hyvä syy vai tekosyy?

Paljonko haluut siitä teeveestä?

[Yönmustaritari]

Jos homma tuli sulle yllätyksenä, ja susta tuntuu että toiselle osapuolelle
juttu on helpompi käsitellä niin tottakai haluat pitää kiinni menneestä kunnes saat kunnollisen selityksen.
Olitteko pitkään yhdessä?
(En jaksa kahlata läpi koko ketjua joten sori jos oot jo kertonut..)

Kertoks se syyn miksi lähti?
Jos kertoi niin oliko se hyvä syy vai tekosyy?

Paljonko haluut siitä teeveestä?

Totta. Tuota selitystä tekisi kyllä todellakin mieli tivata esiin enemmän vaikka se ei mitään muuttaisikaan. Oman toiminnan puutteet ja tehdyt töppäykset on kyllä kait nyt jo käsitelty.

Eilen tuli puolivahingossa vedettyä kunnon tumut ja vaihdettua sananen jos toinenkin kolmansien osapuolien kanssa, joilta sai lisää näkemystä asiaan. Kuten sanottu niin yhteinen sopimattomuus toisillemme varmistui vain enemmän ja enemmän. Parempi näin siis on, mikä on nyt jo useamman lähteen kautta tullut tarkastettua.

Yhteiselon pituudesta ei ole mainintaa ja sanottakoon, että aikaa tuli mittariin kuitenkin sen verran, että vituttaa. Lopputuloksena voitaneen tästäkin kuitenkin sanoa, että kokemuksena ja oppina tämä pitää ottaa.

Vaikka kornilta kuulosta niin tämän jälkeen koen kasvaneeni ihmisenä vähintänkin jonkin verran. Katumusta siis ei kyseisestä suhtesta ole. Se oli hyvä juttu ja mukavaa oli. Jos se kerta oli tarkoitettu päättyväksi niin päättyä sen silloin piti. Kenties se olikin vain ajasta kiinni.

Kerran aiemmin oli nimenomaan tilanne, jossa avaimet kilahti postiluukusta eikä silloin eroaminen olisi ollut niin paha juttu. Noin kuukausi sen jälkeen sitten, kun eroaminen lopulta tapahtui niin sitten tuntemukset olivat kyllä erilaiset.

Lisäksi siis tämä suhde on ollut toisen osapuolen parannussuhde. Suhde on siis alun alkaenkin ollut tarkoitettukin lyhyt aikaiseksi. Tämä on vain itseltä sitten jossain vaiheessa unohtunut......

Muistan alun alkaenkin lähteneeni erittäin varovasti liikkeelle ja sanotaan, että suhteen rakentaminen alkoi pienistä palikoista kerrallaan. Kuten sanottu niin alussa tiesin toiselle sattuneesta asiasta ja arvelin ,että tämä ei ehkä pitkällä juoksulla ole kestävää.

Syy taisi olla, että meillä ei välttämättä kovin paljon yhteisiä asioita ollut. Tämän tiesin alusta asti ja suhteen alussa mietin itse, että onko järkevää jos yhteiset mielenkiinnon kohteet on lasketavissa yhden käden sormilla. Sen kuitenkin itse hyväksyin ja jossain vaiheessa unohdin koko asian. Totta se kuitenkin oli ja nähtävästi sen aiheuttamat eripurat tähän johti.

Telkkarista niin. On tosiaan hyvä 32" tölsy kolmella scart liittimellä, alkuperäisillä kaukosäätimen paristoilla ja pakkaulaatikolla. Kaksi vuotta vanha virheetön yksilö, minkä kantamiseen vaaditaan kaksi henkilöä ja jonka kuljettamiseen ei riitä henkilöauton tavaratilat.

Katselin, että jostain 400€ voisi lähteä kesksutelemaan.

[Hellu]

Katselin, että jostain 400€ voisi lähteä kesksutelemaan.

Jos luoja suo niin tässä kk kuluttua pitäis päästä muuttamaan isompaan kämppään, palataan sit asiaan jos et oo saanu sitä kaupaks ennen sitä.

Koita pärjäillä, ja vaikka mitä sanotaan niin mä kyllä vannon ylimenomiesten/naisten nimeen.
Vahinko kiertämään!

Erosin itse kivuliaasta ja kuluttavasta parisuhteesta kun löysin toisen,
dokailtiin 9 päivää aamusta iltaan ja tilitin tuntojani.
Me ollaan vieläkin kimpassa. (ja samassa putkessa, heh.)
Mä uskon toisen ihmisen (ja kosketuksen) parantavaan voimaan, eikä sitä koskaan tiedä miten käy.
Tosin mä nyt uskon dokaamisen parantavaan voimaankin..

Tosi hyvä tietty että sulla on kavereita joille avautua, mulla oli vähän sama tilanne kun erosin, kaikki pääs sanomaan että mähän sanoin.
Vaikka ittekin tiesi miten jutut meni niin asioiden kuuleminen toisen suusta tekee jotenkin niistä tosia.

[Yönmustaritari]

Katselin, että jostain 400€ voisi lähteä keskustelemaan.

Jos luoja suo niin tässä kk kuluttua pitäis päästä muuttamaan isompaan kämppään, palataan sit asiaan jos et oo saanu sitä kaupaks ennen sitä.

Ok. Pistän joka tapauksessa pakkauspahveihin sen odottelemaan.

Koita pärjäillä, ja vaikka mitä sanotaan niin mä kyllä vannon ylimenomiesten/naisten nimeen.
Vahinko kiertämään!


Erosin itse kivuliaasta ja kuluttavasta parisuhteesta kun löysin toisen,
dokailtiin 9 päivää aamusta iltaan ja tilitin tuntojani.
Me ollaan vieläkin kimpassa. (ja samassa putkessa, heh.)
Mä uskon toisen ihmisen (ja kosketuksen) parantavaan voimaan, eikä sitä koskaan tiedä miten käy.
Tosin mä nyt uskon dokaamisen parantavaan voimaankin..

Niin ja noinhan se on. Taatusti sillä on parantava voima. Parantavaksi suhteeksihan sitä sanotaan. Parantavan suhteen ei kuitenkaan tarvitse olla seksuaalinen.

Vähän taas Brucea siteeraten: Anna uusien suhteiden elää nykyisyyttä ja auttaa parantamaan rakkauden haavan. Ero prosessin ensimmäisessä vaiheessa pitäisi oppia olemaan yksin elävä ihminen, joka on valmis kohtaamaan elämän yksin sen jälkeen, kun menneisyyden rauniot on siivottu. Toisessa vaiheessa pitäisi sitten oppia taas rakastamaan, kun olet rakentanut itsesi taas riittävän vahvaksi ja voit kantaa pitkäaikaisen sitoutuneen suhteen taakkaa. Jos saattaa vaiheen yksi ensin päätkökseen on vaihe kaksi helpompi.

Ja kyllä minunkin suhtautuminen asiaan on jo se, että olin parantava suhde ja vaikka katkeroituminen hyväksikäytöstä olisi vaihtoehto niin alan vetämään sankarin viittaa harteilleni, että tuin toista ja autoin pahimman yli niin kauan kunnes toinen oli riittävän vahva selviämään yksin.

Bruce Fisher sanoo kirjassaan, että pitkäaikaisen rakkausuhteen päättymisestä johtuva suru saattaa tulla esiin vasta ensimmäisen parantavan suhteen jälkeen.

Kuitenkin täytyy sanoa, että toisen huomaaminen taas toisessa suhteessa, kun itse prosessoi yksin olisi vielä aika vaikea tapaus. Jotkuthan voi tehdä moisen jopa ihan vain kostotoimenpiteenä.

Tosi hyvä tietty että sulla on kavereita joille avautua, mulla oli vähän sama tilanne kun erosin, kaikki pääs sanomaan että mähän sanoin.
Vaikka ittekin tiesi miten jutut meni niin asioiden kuuleminen toisen suusta tekee jotenkin niistä tosia.

Tuo on myös taivaan tosi.

[Yönmustaritari]

Koita pärjäillä, ja vaikka mitä sanotaan niin mä kyllä vannon ylimenomiesten/naisten nimeen.
Vahinko kiertämään!


Erosin itse kivuliaasta ja kuluttavasta parisuhteesta kun löysin toisen,
dokailtiin 9 päivää aamusta iltaan ja tilitin tuntojani.
Me ollaan vieläkin kimpassa. (ja samassa putkessa, heh.)
Mä uskon toisen ihmisen (ja kosketuksen) parantavaan voimaan, eikä sitä koskaan tiedä miten käy.
Tosin mä nyt uskon dokaamisen parantavaan voimaankin..

Niin ja noinhan se on. Taatusti sillä on parantava voima. Parantavaksi suhteeksihan sitä sanotaan. Parantavan suhteen ei kuitenkaan tarvitse olla seksuaalinen.

Vähän taas Brucea siteeraten: Anna uusien suhteiden elää nykyisyyttä ja auttaa parantamaan rakkauden haavan. Ero prosessin ensimmäisessä vaiheessa pitäisi oppia olemaan yksin elävä ihminen, joka on valmis kohtaamaan elämän yksin sen jälkeen, kun menneisyyden rauniot on siivottu. Toisessa vaiheessa pitäisi sitten oppia taas rakastamaan, kun olet rakentanut itsesi taas riittävän vahvaksi ja voit kantaa pitkäaikaisen sitoutuneen suhteen taakkaa. Jos saattaa vaiheen yksi ensin päätökseen on vaihe kaksi helpompi.

Tässä on myös poikuuden miettimä ikuinen ja ratkaisematon yhtälö, missä ihmetellään miten vähän aikaa nainen on ylipäätään vapaana. Yhtälöön taisi liittyä lutkuuskertoimia yms.

Moisesta toiminnasta on kieltämättä vaarassa muodostua melkoinen lumipalloilmiö, mikä voi mennä aika hallitsemattomaksi. Taidamme puhua jonkin asteisesta läheisriippuvaisuudesta. Kyllä se melkein niin olisi kaikille parempi, että toista ihmistä ei käytettäisi omasta surusta selviämiseen. Tai kuten sanottu rakkauden haavan parannussuhde ei tarvitse olla parisuhde ta iseksisuhde.

Työskentelyssä on kuitenkin väärin jäädä jumittamaan neljön seinän sisään ja työskentelemään prosessiaan ja on vielä enemmän väärin viettää väkisin aikaa ihmisten keskuudessa. Jos kuitenkin tapaa kiinnostavan henkilön niin voiko toiselle sanoa, että ei vielä ole valmis, koska on edellisestä suhteesta vielä surutyö kesken?

[Yönmustaritari]

Mikään ei kyllä paranna oloa niin kuin uuden elektroniikan ostaminen. Nyt on tilauksessa siis 42" plasmatöllö ja digiboksit sekä xbox360. Uutta vahvistinta, cd- ja/tai dvd-soitinta toistaiseksi vielä harkitsen.

Ajattelin, että nyt loppuu se nuukailu ja alan vihdoin käyttää sitä tähän asti säästämääni rahaa muuhunkin, kuin asuntolainan maksuun.

Mainitsinkin jo, että suhteeni rahan käyttöön saattoi olla myös osasyynä suhteen katkeamiseen. Lähinnä siis sen vuoksi, että jos meni paljon rahaa niin kyllähän se vitutti. Vitutti vaikka rahaa olisi ollut paljonkin. Halusin vain säästää. Säästää mihin? Ihan vain sen vuoksi, että mitä enemmän on rahaa niin sitä parempi on mieli. Vittu. Haali nyt rahaa jota et käytä. Sehän on väärin sekin vaikka tietysti on mukava, että jos jotain tapahtuu niin finanssipuolesta ei tarvitse huolehtia.

En tiedä sitten pitäisikö nyt vetää myös uudet lattiat ja seinät asuntoon niin sitten olisi kaikki, ihan kaikki uusittu. Se voi ehkä olla jo lioittelua mutta jääkaappipakastin ja liesi on jo ehkä vähän liian retroa tuolla keittiön puolella.