CandyMan kirjoitti:Eikö se, että tuollainen "yleissitova sopimus" oikeudesta tutkia toisen viestejä ja tavaroita jopa toisen tietämättä kerro ettei kyseisessä suhteessa ole lähtökohtaisesti molemminpuolista luottamusta? Molempien tulee ikäänkuin todistella jatkuvasti toisilleen ettei heillä ole mitään salattavaa (sillä että suostuu yllätystarkastuksiin). Molemmat ikäänkuin epäilevät jo valmiiksi toisiaan, siksi pitää olla yleissitova oikeus tarkastuksiin milloin vain.
Kuvailemasi kaltainen tilanne, jossa "suostutaan" "tarkastuksiin" ja "todistellaan" luotettavuutta, kertoo ilman muuta luottamuksen puuttumisesta. Minä en ole puhunut sellaisesta tilanteesta. Vaan suhteesta, jossa kumpikin mielellään ja omasta vapaasta tahdostaan jakaa yksityisimpiäkin asioitaan kumppanin kanssa, ja tämä jakaminen on niin kokonaisvaltaista ja molemminpuolista, että normaalisti soveliaina pidetyt yksityisyyden rajat hälvenevät itsestään.
Siis kuten sanoin: jos poikaystäväni lukee päiväkirjaani, hän lukee sitä mielenkiinnosta - löytääkseen minusta uusia puolia tai saadakseen tarkastella elämäni tärkeitä tapahtumia tuoreesta näkökulmasta (kirjoitustapani poikkeaa selvästi tavastani kertoa asioista muille ihmisille) - ei siksi että hänen tarvitsisi todistella itselleen etten ole ollut salaa tekemässä pahojani. Ja kun hän kertoo minulle lueskelleensa päiväkirjaani, ensimmäinen mieleeni tuleva ajatus on:
Ah, mukavaa (koska se merkitsee että tuon älykkään ja harvinaisen hienon ihmisen on täytynyt olla henkilökohtaisesti kiinnostunut juuri minun elämästäni ja asioistani ja siitä mitä minulle mahtaa kuulua), sen sijaan että refleksi olisi:
Vitun kyylä!
Kyse ei ole tarkastuksista vaan tutustumisesta, ei suostumisesta vaan vapaaehtoisesta jakamisesta - eikä varsinkaan todistelemisesta, sillä kyllä me molemmat sentään sen tajuamme, että kenenkään luotettavuutta ei voi oikeasti todistaa (muulla kuin jatkuvalla ja ympärivuorokautisella valvonnalla). Vaikka olenkin varsin avoin kaikista asioistani, enkä petä poikaystävääni, se ei riittäisi mihinkään ellei poikaystäväni lisäksi luottaisi minuun. Jos hän todella ryhtyisi epäilemään, mikään määrä rehellisyyttä ja avoimuutta minun puoleltani ei riittäisi todistamaan epäilyksiä turhiksi.
Tekstissäsi oli paljon hyvää asiaa.