Kitinä

cardic kirjoitti:ootteko miettiny miks jenkkilassa sarjamurhaajista ilmotetaan yleensa yks etunimi ja kertatappajista kaks.

Just mietin äsken sekunnin. Tulin siihen tulokseen, että siellä on niin tavallista listiä joku tyyppi, tyyliin kaikkea pitää kokeilla ainakin kerran. Ei siitä vielä tulla julkisuuden kanssa kaveriksi, että alettaisiin ihan sinuttelemaan. Kun on useampi raato takana niin voidaan sanoa, että kuulitteko, että x veti taas kylmäksi jonkun, aika velikulta.

ninnithequeen kirjoitti:Sarjamurhaajan käsi vasemmalla:
http://www.city.fi/kuvagalleria/image.php?id=454596
EDIT: huomatkaa kuvan ensimmäinen kommentti.

Miten kummassa tämä kuva puuttuu kitinän galleriastasi?

Rouva Pupu kirjoitti:Hmm, ja mites oli ne Washingtonin (?) ampumiset, mihin kategoriaan mahtoivat kuulua. Tummaihoisia hekin.

En muista kyseistä ampumistapausta, mutta oliko kyse massamurhaajasta, ei sarja-?

Sheetlord kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:Hmm, ja mites oli ne Washingtonin (?) ampumiset, mihin kategoriaan mahtoivat kuulua. Tummaihoisia hekin

Nyt rupesi vaivaamaan, mistä olen tämän "serials are middle-aged whiteys" -yleistyksen saanut päähäni. Oliko "Uhrilampaissa" jotain tämän suuntaista?

Olisko ollut toisessa sarjamurhaajaelokuvassa Copycat, jossa Sigourney Weaver pyysi luentosalissa tietynikäisiä valkoisia miehiä nousemaan ylös, ja totesi heidän edustavan sarjamurhaajan perustyyppiä.

CandyMan kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:Hmm, ja mites oli ne Washingtonin (?) ampumiset, mihin kategoriaan mahtoivat kuulua. Tummaihoisia hekin.

En muista kyseistä ampumistapausta, mutta oliko kyse massamurhaajasta, ei sarja-?

Nuo tuohan oli erittäin viihdyttävä keissi. Washingtonin seudulla liikkui mystinen sarjamurhaaja, joka ampui pätevään sniper-tyyliin esim. ihmisiä, jotka olivat tankkaamassa autoaan.

Lopulta jäi kiinni, taisi olla parivaljakko. Olivat rakentaneet farmariautoon oikein luukun, josta pystyi ampumaan kiikarätähtäimellä makuuasennossa.

Täytyypä penkoa wikipediaa... ail be päck!

Ole hyvä, Washington sniper

ja suomeksi

En saanut yöllä unta ja mietin puoli viideltä tätäkin asiaa. Murhassa voisi ajatella olevan kyse suurista tunteista, pidäkkeettä irti päässeistä kuohuista, jotka vievät mukanaan suuresti rakastetun tai vihatun.

Sarjamurhan motiivi taas on kumman kylmä, yksilöistä riippumaton. Olen käsittänyt, että taustalla on usein huonoja kokemuksia ja kaltoinkohtelua, jotka kanavoituvat kostona tiettyä elämäntapaa tai ihmistyyppiä kohtaan, tai sitten ihan kontrolloivana vallankäyttönä satunnaisesti.

Se minua ainakin tavallaan kiinnostaa, miten joku voi olla niin epäinhimilliseksi kasvanut tai muuttunut. Millaiset kokemukset vievät arvon ihmiselämältä? Eikö kokemuksiinsa voi itse vaikuttaa, voiko ulkoisten tekijöiden vuoksi todella ajautua näkemään itsensä kaikkien säädösten yläpuolella? Voisiko niin tapahtua minulle?

No joo, lisäksi tästä kaikesta saa loistavaa viihdettä. Voi kauhistella turvallisesti ääri-ilmiöitä ja olla tyytyväinen hyväosaisuudestaan.

NuoriDaavid kirjoitti:Nuo tuohan oli erittäin viihdyttävä keissi. Washingtonin seudulla liikkui mystinen sarjamurhaaja, joka ampui pätevään sniper-tyyliin esim. ihmisiä, jotka olivat tankkaamassa autoaan.

Ai nymmä muistinkin. En muistanut Washington-viittauksesta, kai siellä muitakin ammuskelijoita on ollut?

Melnais kirjoitti: Eikö kokemuksiinsa voi itse vaikuttaa, voiko ulkoisten tekijöiden vuoksi todella ajautua näkemään itsensä kaikkien säädösten yläpuolella? Voisiko niin tapahtua minulle?

Voi ajautua näkemään, mutta eiväthän kaikki kuitenkaan ajaudu, vaikka kaikenlaista ovatkin kokeneet. Joskus joku tuttu sanoi, että oli lukenut jostain, että riittää, kun lapsuudessa on edes yksi ihminen, joka välittää sinusta ja toimii positiivisena roolimallina. Toisaalta, kyllähän kai kaikki sellaisen jostain löytävät, jos tajuavat katsella ympärilleen. Kai se voi joskus olla vähän sattuman kauppaakin, millaisia kokemuksia tulee ja miten niitä tulkitsee.

Vaikka tuossa yllä käytin sanaa 'ajautua', niin ajautuminenkin on ihmisen oma valinta. Sinä et ajaudu näkemään itseäsi kaikkien säädösten yläpuolella olevaksi ja toimi sen mukaisesti, jos et halua. Ja voihan sitä joskus niin ajatellakin, ei se kiellettyä ole, kunhan ei vaan toimi sen mukaisesti. Luottamukseni sinun "ajautumattomuuteen" on kyllä vahva.

ninnithequeen kirjoitti:
En suostu uskomaan, olen perehtynyt keissiin kyllä, ja nyt ollaan sormet ristissä että Antti pääsee vapauteen. Nih.

Hohohoo!!

Aika hyvä. Ja nämä ties mitä pillereitä popsineet sedät olivat väärennelleet omia testamenttejaan ennen pilleriensä popsimista? Miksi? Ihan silkkaa homouttaan? Get real...

Siis pääsääntöisesti kaikki friikki viehättää mun mieltäni, eikä sarjamurhaajat ole tietenkään poikkeus. Eihän viehättävyys, kiehtovuus tai miksi tunnetta nyt nimittääkään tarkoita, että asiaa kannattaisi tai edes hyväksyisi. Mun mielestä on hieman epänormaalia, jos ihminen ei ole kiinnostunut erikoisista, friikeistäkin asioista. Juuri niistä asioista, joita itse kaikkein viimeiseksi tekisi, joiden tekemiselle ei keksi mitään syytä. Perus uteliaisuutta!

Onhan toki niitä omia mörköjä menneisyydestään, jotka tekevät jotkin tosi erikoiset asiat niin vastenmielisiksi, että kaikki kiehtovuus häviää sen sileän tien. Yllä puhuin yleisellä tasolla.

Ja sarjamurhaaja-aiheiset leffat ovat useimmiten vähintäänkin hyviä.

SikaMika kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti:
En suostu uskomaan, olen perehtynyt keissiin kyllä, ja nyt ollaan sormet ristissä että Antti pääsee vapauteen. Nih.

Get real...

Ninni on vaan niin ylpeä, että sai tuntea sarjamurhaajan. Siitä on katsos mainittava aina kun on pienikin tontti. Populismia! Halpaa!

Tunnustaudun uteliaaksi tirkistelijäksi tässäkin asiassa, sarjamurhaajat kiehtovat, samoin "pahuus". Mikä siinä on taustalla, miksi joku toimii niin, joku siinä todellisuuden kamaluudessa kiehtoo. Toisaalta taas olen todella herkkä, joten tieto lisää tuskaa. Mitä kaikkea kamalaa voi toiselle ihmiselle tehdäkään.

Mun tutkimusmatkat rajoittuvat kyllä huonoihin sarjamurhaajaleffoihin, crimelibrary.comiin, romaaneihin ja muutamaan tietokirjaan. Tietokirjoista on kyllä luettuna vasta true crime -osasto ja oikeat tietokirjat on vähemmällä.

Keikaus kirjoitti:

Joskus joku tuttu sanoi, että oli lukenut jostain, että riittää, kun lapsuudessa on edes yksi ihminen, joka välittää sinusta ja toimii positiivisena roolimallina. [/quote]
Niin, voikohan mitään pahaa (nyt siis näitä murhajuttuja ajattelen, en masennuksia vaikka nekin ovat pahoja ja vakavia) mielenvikaa tulla jos lapsuus on ollut turvallinen ja hyvä? Pitkään jatkunut stressi, epäonnistumisen tunteet, eristäytyminen yms varmaan saavat pahaa jälkeä aikaan. Ehkä sellainen kuitenkin patoutuu johonkin henkilökohtaiseen räjähdykseen kerralla sen sijaan, että johtaisi toistuviin tekoihin.

Keikaus kirjoitti: Vaikka tuossa yllä käytin sanaa 'ajautua', niin ajautuminenkin on ihmisen oma valinta. Sinä et ajaudu näkemään itseäsi kaikkien säädösten yläpuolella olevaksi ja toimi sen mukaisesti, jos et halua.

Sekin tässä vähän hämää, että pystyäkseen suunnittelemaan ja toteuttamaan toistuvia murhia, voisi kuvitella ihmisellä olevan jonkin verran älyä ja sosiaalisia taitoja. Ihan jo päästäkseen ihmisten lähelle ja ollakseen jäämättä kiinni. Miksei niitä taitoja voi käyttää omien lukkojensa aukomiseen vaan pitää sitten tosiaan "ajautua" tappamaan, tai aktiivisesti valita juuri se tapa. Ehkä siitä saa jonkinlaisen sovituksen tai mielihyvän tunteen joka ajaa jatkossakin saman toimintamallin pariin pidemmän aikavälin ratkaisuja miettimättä.

Keikaus kirjoitti: Luottamukseni sinun "ajautumattomuuteen" on kyllä vahva.

Juu, samoin oma. Varmasti on olemassa kaikenlaisia ääritilanteita (ryhmä x päättää kiduttaa kaikki läheiseni yksitellen hengiltä), jotka voisivat ajaa ajattelemaan tiettyjen ihmisten tai heitä edustavien tahojen suunnitelmallista murhaamista, mutta jos nämä hieman epätodennäköiset tilanteet suljetaan pois, jätän varmaan murhaamatta. Sellainen katastrofaalinen räjähdys kuluttavan vaiheen jälkeen on jo vähän mahdollisempi skenaario, sitä voi onneksi aktiivisesti vältellä pitämällä itsestään ja jaksamisestaan huolta.