Kitinä

Ylen Sankia Priha

Teen ison kattilan papusoppaa ja illalla saa sitten piereskellä antaumuksella.

Lempiasiakkaani olivat kaivanneet mua ja varsinkin Ihana Mies
Olo on kuin Jaska Jokusella, jolta sinkoaa vaatekappaleita Tellun syötön voimasta. *tahtoo sellaisen hymiön*

Sain lomaa! Ja loma alkaa huomenna.

EDIT: Tämän siis pitäisi olla ilonaihe. Tapeltuani aiheesta viikkotolkulla ei kyllä oikein tunnu siltä. Nyppii edelleen, vaikka huomenna pääsee Dubaihin ja sieltä sit Suomeen...

Suomen virallinen albumilista on jälleen julkaistu ja sinne kolahti uutena tulokkaana Deathlike Silence debyytillään. Tekee pitkästä aikaa hyvää olla onnellinen toisen saavutuksien puolesta.

Eilinen sydänten päivä oli taas aika lailla menossa vituiksi, kunnes keskiyöllä, klo 24 aikoihin, ollessamme hullun meskikolaisen kanssa pienellä yölenkillä (joskus käydään viimeinen lenkki vielä mahd.myöhään, jotta aamulla meksikolainen voi jatkaa uniaan lähtöni viime hetkiin asti, jolloin vedetään aamulenkki ja jotta minä voin aamulla rauhassa herätä ja käydä suihkussa, pukea päälle yms ilman että heti sängystä noustua pitää rynnätä koiran kanssa ulos; siinä voisi unohtua avaimet ja ties mitä muuta.. vaatteita..) törmäsimme paikallisesta pikkupubista ulos kävelleeseen ukkeliin, jolla oli kitara messissä.
Ukkeli kääntyi ja alkoi hohotella meksikolaiseen päin näin: " Onpas pieni kaveri. Mikäs tämä on? " Johon minä : "Meksikolainen pikku-ukkeli, oikein hauska miekkonen juu." Tähän ukkeli sanoi, huolta äänessään: " Täällä.. Tähän aikaan.. Pieni koira ja sinä.. en ole ennen tavannut mokomia. Noin pieni koira ei pysty suojelemaan sua. " En viitsinyt mainita, kuinka hullu meksikolainen on, kukaan sitä todesta ottaisi sen siinä nököttäessä suloisena kuin pokemoni. Sanoin vaan että yölenkit ovat niinkuin extreme harrastus.
Joka tapauksessa, jutun ilokohta oli siinä, kun musiikkimies kaivoi jostain taskustaan esiin käärepaperissa olevan neekrinpusu-makeisen ja antoi sen mulle, hänelle joka sydänten päivänä yksin vaeltaa hullun meks
ikolaisen kanssa.. Kiitin ja sanoin että piristi päiväni.
" Mokomia en ole.. Hehe! "
Juu, et takuulla. Kiitti.. Stranger.♥

HellBell kirjoitti:Eilinen sydänten päivä oli taas aika lailla menossa vituiksi, kunnes keskiyöllä, klo 24 aikoihin, ollessamme hullun meskikolaisen kanssa pienellä yölenkillä..

Lucky you. Meidän kulmilla hyörii vaan kaikenmaailman avohoitopotilaita. Tytöt tietty menossa kaikkien pissanhajuisten setien matkaan, mun vastusteluista paljoa piittaamatta.

Ja siihen ilonaiheeseen. Tänään tuli Hesari. Mummi oli sen mennyt mulle vähäksi aikaa tilaamaan(joku ilmaisjuttu). Onhan se ihan hyvä lehti, juu. Heti olen paljon sivistyneempi.

Ah, viikon tulkkauskeikka tiedossa.

Tuli nukuttua viime yönä vähän paremmin...

Mitäs muuta...ei kai muuta...

Ann kirjoitti: Lucky you. Meidän kulmilla hyörii vaan kaikenmaailman avohoitopotilaita. Tytöt tietty menossa kaikkien pissanhajuisten setien matkaan, mun vastusteluista paljoa piittaamatta..

Girls just wanna have fun.. .

..Ja siihen ilonaiheeseen. Tänään tuli Hesari. Mummi oli sen mennyt mulle vähäksi aikaa tilaamaan(joku ilmaisjuttu). Onhan se ihan hyvä lehti, juu. Heti olen paljon sivistyneempi.

Aika hauskuutta on myös lukea ilmaisiksi jaettavien lehtien yleisönosastopalstaa. Tyyliin : Löysin yhden koiran plötsin jäätyneestä kukkaruukustani kerrostalon pihalta, miten koira osaa tähdätä niin hyvin ? Naapuri käy suihkussa 2 minuuttia yli klo 22. Kuulen kaikki äänet koska istun kytiksessä omassa vessassani. Mitä voin tehdä asialle? Miksi kaikki valittavat tällä palstalla? Miksi lähetätte viestejä tänne, rahanhukkaa, pölvästit."
Päivän vitsit siellä.

Paskatautinen työkaveri ymmärsi mennä kotiinsa levittämään pikku germiöitään, iloinen asia jatkuvasti kuitenkin pestä ja versinkin pyyhkiä käsiään?

Prinsessa poni meni nätisti siten, miten sen oikeesti aina kuuluisikin mennä, tuli älytön virne naamalle siellä pakkasessa pellonreunaa kopsutellessa. Yksi päivän iloista, jep.

Tulee muuten mahtava olo kun fillaroi pakkasella sen reilun kymppikilsaa ittensä lämpimäks..

Sain ylppäriaineet käsistäni ja muutkin kokeet korjattua ja huomenna alkaa talviloma.
Blinit ja kuohari maistuivat.
Meiliin kilahti deittivastaus kaverilta, joka kirjoittamastaan päätellen ois ihan match made in heaven, vaikka tietenkään ei koskaan pidä iloita liian varhain.

Ann kirjoitti:

HellBell kirjoitti:Eilinen sydänten päivä oli taas aika lailla menossa vituiksi, kunnes keskiyöllä, klo 24 aikoihin, ollessamme hullun meskikolaisen kanssa pienellä yölenkillä..

Lucky you. Meidän kulmilla hyörii vaan kaikenmaailman avohoitopotilaita. Tytöt tietty menossa kaikkien pissanhajuisten setien matkaan, mun vastusteluista paljoa piittaamatta.

Ja siihen ilonaiheeseen. Tänään tuli Hesari. Mummi oli sen mennyt mulle vähäksi aikaa tilaamaan(joku ilmaisjuttu). Onhan se ihan hyvä lehti, juu. Heti olen paljon sivistyneempi.

Oikeastaan jo muutaman päivänkin ilonaihe on ollut Annin TÄYDELLINEN muutos! EIKÖ KUKAAN muu viitsi ihmetellä tätä ääneen. Itse olen ihan tyytyväinen kun Ann on ihminen, mutta samalla olen levoton vieläkin onko Ann enää Ann!!???
Jos hän alkaa puhua lapsista yms. hössöttelystä ja kodinhoidosta ja aidoista tunteista, silloin katkeaa viimeinen oljenkorsi ja jonkun teistä olisi päästettävä oikea Ann jostakin vankilasta...
Joka tapauksessa uuteen tyyliin kuuluu se, ettei hän kommentoi enää tyhmiä eikä esim. tähänkään vastaa mitään. No, ehkä se on ilo. Toisaalta hänen vastauksistaan on ollut hupia. No, aika aikaa kutakin. Se on nyt tällainen aika. Toivottavasti se ei ole tyyntä myrskyn edellä! heh.
Onnea Annille, jos hän ei ole feikki!
Arskalta

Se että olen kotona ja hengissä. Eipä o vielä tähän mennessä ollut noin tapahtumarikasta ja stressaavaa sukellusta... hengenvaaraa ei ollut missään vaiheessa, mutta melkein-kananlihalla iso osa 90 minuutin keikasta.

Uusien palkkajärjestelyjen takia saan sunnuntaiduuniin lähes 6 euron palkankorotuksen - siis tunnissa! Jihuu! \o/

Metallica tulee kuulemma Suomeen 15.7.

Asiahan on niin, että minulle nyt vain sattuu ja tapahtuu kummia ja ihmeellisiä asioita jotka hämmästyttävät (eivät oikeastaan), kummastuttavat pikku-kääpiötä. Niissä ei ikinä ole mitään sellaista kovin kadehdittavaa vaan ovat tyypillisesti sekoitusta säälittävyydestä, hupaisuudesta ja jonkinlaisesta ufoudesta.. Sattumuksia.

Siinä alkuspiikki tälle eiliselle myötäilon sattumukselle: Olin palaamassa kotiin eritt. raastavan päivän jälkeen, törmäsin siinä sitten talomme aulassa, hissin edessä, naapurin Justin Timberlakeen, joka vaikutti olevan pienessä laitamyötäisessä. Päädyttiin samaan hissiin (en kehdannut sanoa ei, kun kysyi hissiinmenosta vaikken olisi halunnut samaan hissiin kenenkään kanssa, ja jo ihan siitä syystä että ko.hissi on tajuttoman ahdas) ja juteltiin jotain. Jaettiin parit paskat pointit päivästä hississä, kaikki oli hyvin luonnollista, kuin tällaista tämä nyt on ja silleen, ja sitten Timberlake, aivan luonnolliseen, myötäsyntyisen sympaattiseen tapaan, oman paskapointtinsa jälkeen, halasi, eikä millään ällöttävällä pikahalaustyylillä saati vielä ällöttävämmällä kiihkeän limaisella klähmimistyylillä vaan aitona eleenä siitä, mitä hetki oli. Se oli Lost In Translation-hetki, parempaa kuvausta tai vertausta ei sille löydy, se on täydellinen kuva tuosta; mies ja nainen löytävät ystävyyden kaltaisen hetken elossa jossa on jotain ufoa. Katseet eivät kiinnity toiseen vaan toisen ylitse, siihen mitä tajuaa ja molemmat ovat siinä samassa kohdassa, jonkin ylitse näkyvässä kohdassa. Ei häpeää, ei iskemistä, ei selittelyitä, ei mitään. Ihana luonnollisuuden tunne. Tykkäsin halauksesta.



Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että tästä olisi alkamassa jotain romanttista; Timberläkella on ensinnäkin mukavan oloinen tyttöystävä ja toivon että ovat yhdessä. Ylläolevalla jutulla ei ole mitään tekoa Mies-Nainen-Rakkaus-aspektin kanssa.Menee kauniisti muualle.

Ihan ehdoton: toi äskönen sievä pikkutyttö, jonka isä pääsi jatkoon American Idolsissa. Äiti kirkui vieressä ja kun toimittaja totesi asian ja antoi pikkutytölle fonin, pikkutyttö siihen lakonisesti: "So?"

mies, vaemo ja lapsi. mitä sitä muuta elämässä tarvii?

Suvinen kirjoitti:Äsken kauppaan kävelleskessäni tuli ihan kevät-fiilis! Ehkä se oli se kohtuulämmin tuuli, joka tuolla pudottelee märkää lunta puista. Ei palellut. Oli myös vielä melko valoisaa. Tuli teiniolo, halusin jäädä notkumaan kauppakeskuksen nurkalle nyreän näköisenä. Tulin järkiini ja palasin kotiin.

Helmi- maalis- huhtikuu on ehdotonta lempiaikaani vuodesta.

Joo, mä voin KOMPATA mussukkaa! Tosin aika erikoista sinulta, että pidät helmikuusta, koska onhan nyt POSSUKYLMÄÄ!
Tää Mussun postaus toimikoon ilonaiheena, koska se oli hauska.
Teiniolo yllättää silloin tällöin kyllä, heh.

HellBell kirjoitti: Jaettiin parit paskat pointit päivästä hississä, kaikki oli hyvin luonnollista, kuin tällaista tämä nyt on ja silleen, ja sitten Timberlake, aivan luonnolliseen, myötäsyntyisen sympaattiseen tapaan, oman paskapointtinsa jälkeen, halasi, eikä millään ällöttävällä pikahalaustyylillä saati vielä ällöttävämmällä kiihkeän limaisella klähmimistyylillä vaan aitona eleenä siitä, mitä hetki oli.

Ihanaa!

Sain lääkäriajan tälle päivälle.

Löysin DVD-authorointisoftan, joka kirjoittaa ja polttaa esim AVI-videotiedostoista kurantin DVD:n yhdellä klikkauksella - ja nakkelee tekstityksen mukaan. Kätevää!

Kaunis ilma nostaa mielialaa.