Kitinä

Hyvinvointivaltion ideasta

Hyvinvoinnin halpahalli

"Nyt Suomen valtionvelka on neljänneksi pienin eu-maista. Julkunen todisteleekin tuoreessa kirjassaan Suunnanmuutos - 1990-luvun reformi Suomessa, että säästämisessä kyse on ollut enemmän ideologisesta suunnanmuutoksesta kuin taloudellisesta pakosta. Ja muutoksen ensi askeleet otettiin jo ennen lamaa.
Taloudellinen eliitti - valtiovarainministeriö, valtamedia, työnantajat ja yritysjohto - alkoi 1980-luvun lopulla pitää hyvinvointivaltiota esteenä maan menestymiselle uudessa, globaalissa maailmantaloudessa.
Lamasta saatiin hyvä syy rajuun kurssinvaihdokseen: valtio alas, markkinat ylös!
Aluksi työttömyyden kasvua pidettiin Julkusen mukaan jopa hyvänä ilmiönä. Se alentaisi yleistä kustannustasoa, madaltaisi palkkavaatimuksia ja siirtäisi kansantalouden tulonjakoa pääomatulojen ja voittojen hyväksi. Julkunen siteeraa Christopher Wegeliuksen muistelmia, joiden mukaan Suomen Pankissa ajateltiin, että “mennään vaikka 200 000 työttömään. Suomen kansa ei usko, jollei lyödä päähän”.
Tahallaan aloitettu lama ryöstäytyi valloilleen ja Pohjolan Japani sai 1990-luvun alussa maistaa Siperiaa. Se opetti. Lama kummittelee kansalaisten alitajunnassa vielä nousukaudella. Eliitti voi olla lopputulokseen tyytyväinen: työntekijät ovat pysyneet nöyrinä, palkkakuri säilynyt ja talouden rakenteet sopeutettu uuteen, jälkiteollisen tietoyhteiskunnan aikaan.
Päätösvalta on siirtynyt ay-saunasta eu-aulaan ja työmarkkinoiden uusi aate, joustavuus, on omaksuttu vastaanpanematta: suomalainen työntekijä venyy muttei pauku."

Aika rankkaa tekstiä. Lisää aiheesta: http://www.ennenjanyt.net/4-01/julkunen.htm

"Mutta työllisyyspolitiikan linja on vaihtunut keynesiläisestä kysynnän politiikasta tarjonnan politiikaksi. Sekä globalisaation että sen aiheuttamat makrotaloudelliset häiriöt hallintaansa saaneiden pienten eurooppalaisten kansantalouksien politiikassa yhdistyvät palkkahillintä, työmarkkinoiden joustavoittaminen sekä sosiaaliturvan ja verotuksen muotoilu markkinaehtoisemmaksi ja "työllisyysystävällisemmäksi" (Regini 2000; Rhodes 2001)."

Joo. Neljänneksi pienin valtionvelka. Silti, ennätysmäisellä nousukaudella se on pienentynyt 5 vuodessa tasan 1 miljardin verran. Enää jokunen kymmenen miljardi to go, lamaa odotellessa

Tix kirjoitti:Joo. Neljänneksi pienin valtionvelka. Silti, ennätysmäisellä nousukaudella se on pienentynyt 5 vuodessa tasan 1 miljardin verran. Enää jokunen kymmenen miljardi to go, lamaa odotellessa

Valtionvelka on tärkeä pitää olemassa. Korkotasoa muuttamalla voidaan valtiota kiristää tekemään vaikka mitä reformeja (Moody's ja mitä muita näitä on käytännössä määrittää valtion korkotason luokituksillaan).

Tix kirjoitti:Joo. Neljänneksi pienin valtionvelka. Silti, ennätysmäisellä nousukaudella se on pienentynyt 5 vuodessa tasan 1 miljardin verran. Enää jokunen kymmenen miljardi to go, lamaa odotellessa

Talous on kasvanut viidessä vuodessa vidusti. Suhteessa kansantuloon velka on pienentynyt jatkuvasti. Vrt. inflaatio syö asuntovelan.

Mielestäni yllättävän hyvä suoritus pelimerkkeihin (punamulta) nähden.

elco kirjoitti:Talous on kasvanut viidessä vuodessa vidusti. Suhteessa kansantuloon velka on pienentynyt jatkuvasti. Vrt. inflaatio syö asuntovelan.

Mielestäni yllättävän hyvä suoritus pelimerkkeihin (punamulta) nähden.

Asuntovelkoihin vaan ei voi useinkaan kohdistua deflaatio. Talouteen voi. Lamalle tyypillistä on, että talous joko lakkaa kasvamasta tai supistuu. Suhdeluvut ovat siksi harhaa.

Ihan paskapuhetta että valtionvelka olisi hyvä asia. Se on kuristuspanta, joka syö valtiontalouden liikkumavaraa korkomenoina.

Tix kirjoitti:Ihan paskapuhetta että valtionvelka olisi hyvä asia. Se on kuristuspanta, joka syö valtiontalouden liikkumavaraa korkomenoina.

Joku makrompi korjatkoon, mutta eikös valtion velka ole jees mikäli velkaraha saa talouden pyörimään sujuvammin kuin kituuttaminen tai verojen nosto? Poliitikkojen rahankäyttötaidot ovat sitten oma lukunsa.

sivustahuutaja kirjoitti:Joku makrompi korjatkoon, mutta eikös valtion velka ole jees mikäli velkaraha saa talouden pyörimään sujuvammin kuin kituuttaminen tai verojen nosto? Poliitikkojen rahankäyttötaidot ovat sitten oma lukunsa.

No niinhän se on. En ole ollenkaan vakuuttunut, että Niinistö haukkuu oikeaa puuta kun kritisoi nykyisen hallituksen hidasta velanlyhentämistahtia. Viime vuosina aika iso osa potentiaalisesta ylijäämästä on ohjattu veronkevennyksiin, jotka ovat osaltaan nopeuttaneet talouskasvua. Talouskasvu taas tekee velanlyhentämisen, tulevien eläkkeiden kattamisen jne. helpommaksi. Kyse ei ole vaan siitä, että lyhennettiinkö velkaa, vaan mitä sillä rahalla tehtiin velanlyhennyksen sijaan.

Chap kirjoitti:

sivustahuutaja kirjoitti:Joku makrompi korjatkoon, mutta eikös valtion velka ole jees mikäli velkaraha saa talouden pyörimään sujuvammin kuin kituuttaminen tai verojen nosto? Poliitikkojen rahankäyttötaidot ovat sitten oma lukunsa.

No niinhän se on. En ole ollenkaan vakuuttunut, että Niinistö haukkuu oikeaa puuta kun kritisoi nykyisen hallituksen hidasta velanlyhentämistahtia. Viime vuosina aika iso osa potentiaalisesta ylijäämästä on ohjattu veronkevennyksiin, jotka ovat osaltaan nopeuttaneet talouskasvua. Talouskasvu taas tekee velanlyhentämisen, tulevien eläkkeiden kattamisen jne. helpommaksi. Kyse ei ole vaan siitä, että lyhennettiinkö velkaa, vaan mitä sillä rahalla tehtiin velanlyhennyksen sijaan.

Se kyllä hämmästyttää edelleen, miten 80-luvun lopun täystyöllisyyden tyyssijasta, lähes velattomasta Suomesta saatiin kolmessa vuodessa täydellinen banaanivaltio. Uskomaton saavutus.

Totta kai velkaa kannattaa ottaa, jos sillä tehtyjen sijoitusten tuotto on korkeampi kuin korkotaso.

Ihanaa seurata tätä keskustelua. Talousasiat ovat niin jänskiä.

Vadim kirjoitti: Totta kai velkaa kannattaa ottaa, jos sillä tehtyjen sijoitusten tuotto on korkeampi kuin korkotaso.

Periaatteessa kyllä (pätee myös yksityishenkilöön), mutta mikä on riski? Tehtyjen sijoitusten tuottoa ei voi aina tietää tarkalleen ja korkotasokin heittelee.

Eli olisiko parempi sanoa, että velkaa kannattaa ottaa jos sillä tehtyjen sijoitusten tuotto on korkeampi kuin korkotaso ja riskit pienet?

Think kirjoitti:

Vadim kirjoitti: Totta kai velkaa kannattaa ottaa, jos sillä tehtyjen sijoitusten tuotto on korkeampi kuin korkotaso.

Periaatteessa kyllä (pätee myös yksityishenkilöön), mutta mikä on riski? Tehtyjen sijoitusten tuottoa ei voi aina tietää tarkalleen ja korkotasokin heittelee.

Eli olisiko parempi sanoa, että velkaa kannattaa ottaa jos sillä tehtyjen sijoitusten tuotto on korkeampi kuin korkotaso ja riskit pienet?

Siis minkä tuottoa kenelle tässä pitäisi valtion maksimoida? Mitä tuottoja ja riskejä olette vertaamassa? Jos valtio vähentää velkojaan, vaikuttaa se ensisijaisesti valtion omiin mahdollisuuksiin jatkossa tehdä erilaisia asioita. Jos taas valtio laskee veroja, vaikuttaa se ensisijaisesti kansalaisten mahdollisuuksiin tehdä erilaisia asioita. Valtion tehtävä on (tai ainakin pitäisi olla) ensisijaisesti kaikkea muuta kuin maksimoida omaa kassavirtaansa.

Chap kirjoitti:Siis minkä tuottoa kenelle tässä pitäisi valtion maksimoida?

Yleisesti valtion tehtavänä pidetään kansalaisten kokonaishyvinvoinnin maksimointia silloin markkinamekanismit eivät tähän pysty. Poliittiset mielipiderot koskevatkin lähinnä a) valtion roolin laajuutta ja b) käsityksiä kokonaishyvinvoinnin määräytymisestä.

Otetaanpa esimerkki: Oletetaan, että valtion kannattaa rakentaa teitä. Rahoitus on kuitenkin järjestettävä. Kannattaako ottaa velkaa ja verottaa myöhemmin teiden synnyttämää talouskasvua, vai kannattaako verottaa ensin ja rakentaa tiet sitten kun verovaroja on kertynyt tarpeeksi?

Yrityksissä optimivelan määrä ei ole nolla ja hämmästyisin jos valtion velan optimi olisi nolla.

sivustahuutaja kirjoitti:Yrityksissä optimivelan määrä ei ole nolla ja hämmästyisin jos valtion velan optimi olisi nolla.

Itseasiassa yhdeksi syyksi edelliseen lamaan on esitetty yritysten vähennysjärjestelmän muutosta. Järjestelmää muutettiin 80-luvun puolivälin jälkeen siten, että vähennyksiä sai enää lähinnä yrityksen veloista. Ja yrityksethän tunnetuin seurauksin tätä velkaa ottivat. (korjatkaa jos olen väärässä)

Valuuttalainaa, bullettia ihan mitä vaan sattuivat saamaan.

Yritysten optimivelkamäärä ei ole nolla siitä johtuen, että lainsäädäntö mahdollistaa kikkailun velalla taseen ja verotuksen suhteen. Valtiontalous ei ole yritystaloutta, koska siinä ei ole kikkailun mahdollisuuksia, paitsi johonkin eurokriteerien suuntaan eläkejärjestelmillä yms.

Kylmä fakta on kuitenkin se, että kuten Vadim sanoi, Suomesta tehtiin banaanivaltio parissa vuodessa. Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy, kuten Irlanti, joka on saanut valtavan talouskasvun lisäksi maksettua valtionvelkaa pois. Talouskasvusta ei ole mitään iloa, jos se ei muodosta veropohjan (ei verotason) kasvun kautta sellaista ylijäämää, jolla menneiden vuosien alijäämää voidaan kuitata. Muutoin ollaan tilanteessa, jossa syntyy aina vain uutta alijäämää joka lamassa ja nousukaudella eletään kädestä suuhun.

Valtionvelka oli joulukuussa 2006 noin 58 904 miljoonaa euroa. Velka nousi kuukaudessa 282 miljoonaa euroa eli 1 677 miljoonaa markkaa. Edellisvuoden joulukuusta velka on alentunut 1 140 miljoonalla eurolla eli 6 778 miljoonalla markalla. Valtionvelka oli joulukuun 2006 lopussa siis 58 904 miljoonaa euroa eli 350 227 miljoonaa markkaa. Velkaa asukasta kohden oli noin 11 257 euroa eli 66 930 markkaa.

Jotkin puolueet ovat esittäneet valtiontalouden liikkumavaraksi ensi hallituskaudella (4 vuotta) noin kahta miljardia euroa, kun veronkevennysvarasta on puhuttu. Joku voisi pikaisesti laskea, mikä se veronkevennysvara olisi ilman liki 59 miljardin velkataakkaa. No, minäpä lasken. Korkoja valtionvelasta maksettiin viime vuonna vajaat 2,4 miljardia euroa. Velan efektiivinen korko pysyi edellisvuoden tasolla eli 3,8 prosenttina. Nelivuotiskautta kohden veronkevennysvara ilman tuota velkataakkaa olisi siis 11,2 miljardia euroa. Mikähän sen vaikutus talouteen olisi verrattuna kahden miljardin näpertelyyn?

Jos taas halutaan verokkia yksityispuolelle - onko Suomella todella vakuuksia suureella "bruttokansantuote" moiseen velkamäärään, kun se ennen muuta on puhtaasti kulutusluotto? Varsinkin kun se suure on kovasti muuttuva ja voi siirtyä halutessaan koska tahansa Kiinan tai Intian suureeksi?

Tix kirjoitti:Yritysten optimivelkamäärä ei ole nolla siitä johtuen, että lainsäädäntö mahdollistaa kikkailun velalla taseen ja verotuksen suhteen.Valtiontalous ei ole yritystaloutta, koska siinä ei ole kikkailun mahdollisuuksia, paitsi johonkin eurokriteerien suuntaan eläkejärjestelmillä yms.

Yrityksen optimivelkamäärä ei ole nolla täysin lainsäädännöstä riippumatta. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että yritys voi saada velkarahalla tekemilleen investoinneilleen korkeamman tuoton kuin mitä lainan korko on. Samaa mieltä olen kuitenkin siitä, että siinä missä yrityksen optimivelka-aste ja -velanlisäämis(lyhentämis)tahti on kohtuullisen suoraviivaista laskea, valtiontalouden kohdalla se on huomattavasti monimutkaisempaa. Parannetaanko kansalaisten kokonaishyvinvointia parhaiten siten, että 1) maksetaan pois velkaa ja lisätään valtiontalouden liikkumisvaraa, 2) panostetaan valtion tarjoamiin palveluihin tai 3) lasketaan verotusta?

Tix kirjoitti: Jotkin puolueet ovat esittäneet valtiontalouden liikkumavaraksi ensi hallituskaudella (4 vuotta) noin kahta miljardia euroa, kun veronkevennysvarasta on puhuttu. Joku voisi pikaisesti laskea, mikä se veronkevennysvara olisi ilman liki 59 miljardin velkataakkaa. No, minäpä lasken. Korkoja valtionvelasta maksettiin viime vuonna vajaat 2,4 miljardia euroa. Velan efektiivinen korko pysyi edellisvuoden tasolla eli 3,8 prosenttina. Nelivuotiskautta kohden veronkevennysvara ilman tuota velkataakkaa olisi siis 11,2 miljardia euroa. Mikähän sen vaikutus talouteen olisi verrattuna kahden miljardin näpertelyyn?

Heh, parin miljardin euron vuosilyhennystahdilla menisi melkein kolmekymmentä vuotta ennen kuin valtionvelka olisi nolla ja tuo 2,4 miljardin euron ylimääräinen vuotuinen veronalennusvara saavutettaisiin täysmittaisesti.

Tix kirjoitti: Jos taas halutaan verokkia yksityispuolelle - onko Suomella todella vakuuksia suureella "bruttokansantuote" moiseen velkamäärään, kun se ennen muuta on puhtaasti kulutusluotto? Varsinkin kun se suure on kovasti muuttuva ja voi siirtyä halutessaan koska tahansa Kiinan tai Intian suureeksi?

Meinaatko, että Suomen BKT voi romahtaa kun kaikki työpaikat siirtyvät Kiinaan ja Intiaan?

Chap kirjoitti:Meinaatko, että Suomen BKT voi romahtaa kun kaikki työpaikat siirtyvät Kiinaan ja Intiaan?

Jos ei nyt vallan romahtaa, niin ainakin laskea. Kuinka monta Perlosta ja Elcoteqiä yms. lisäarvoa tuottavaa toimintaa voi siirtää muualle, ennen kuin kasvavalta sektorilta (palvelut) putoaa kysyntäpohja pois?

Jos parin miljardin lyhennystahdilla menee 30 vuotta, niin kauanko menee miljardilla per 5 vuotta? Montako lamaa mahtuu väliin? Mikä on nettolainanoton katto suhteessa bkt:hen? Paljonko valtiontalous kestää korkomenoja?

Minusta on edelleen varsin kummallista ja huolestuttavaa, että milloin se laina maksetaan edes osittain pois, jos ei ennätyspitkällä nousukaudella?

Chap kirjoitti:... siinä missä yrityksen optimivelka-aste ja -velanlisäämis(lyhentämis)tahti on kohtuullisen suoraviivaista laskea, valtiontalouden kohdalla se on huomattavasti monimutkaisempaa. Parannetaanko kansalaisten kokonaishyvinvointia parhaiten siten, että 1) maksetaan pois velkaa ja lisätään valtiontalouden liikkumisvaraa, 2) panostetaan valtion tarjoamiin palveluihin tai 3) lasketaan verotusta?

Helppoa valtion optimivelan laskeminen ei varmasti ole, mutta oletettavaa on, että se on suurempi kuin nolla. Optimivelan laskeminen edellyttäisi, että meillä olisi mittareita vertailla esim. oopperan ja terveyskeskuksen tuomia hyvinvointihyötyjä.

Optimivelkaa helpompaa pitäisi olla valtion rooliin optimikoon määrittäminen ja se useimpien teoriapohjalta ponnistavien mielestä on liian suuri. Perustelut tosin ovat tasoa: valtion sekaantumisen pitää olla perusteltua ja jos perustelut ontuvat, niin on sekaannuttu vääriin asioihin. Valtion roolin kasvattamista puolustavien perustelut ovat toisaalta vielä pehmeämpiä.

Tällä hetkellä velkakeskustelu johtaa juurensa enemmän erimielisyyksiin valtion roolin koosta kuin velan maksusta: velan poismaksua kiirehtivät tyypillisesti eivät olisi samaan aikaan korottamassa veroja, joten velanmaksu olisi ainakin pois valtion koosta ja ehkä jopa onnistuisi pienentämään valtion kokoa. Jos valtion roolin koko saataisiin rajattua kaikille sopivaksi, niin en uskoisi tämän jälkeen optimirahoitusrakenteen olevan enää kovin vaikea kysymys.

Tix kirjoitti:

Chap kirjoitti:Meinaatko, että Suomen BKT voi romahtaa kun kaikki työpaikat siirtyvät Kiinaan ja Intiaan?

Jos ei nyt vallan romahtaa, niin ainakin laskea. Kuinka monta Perlosta ja Elcoteqiä yms. lisäarvoa tuottavaa toimintaa voi siirtää muualle, ennen kuin kasvavalta sektorilta (palvelut) putoaa kysyntäpohja pois?

Jos parin miljardin lyhennystahdilla menee 30 vuotta, niin kauanko menee miljardilla per 5 vuotta? Montako lamaa mahtuu väliin? Mikä on nettolainanoton katto suhteessa bkt:hen? Paljonko valtiontalous kestää korkomenoja?

Minusta on edelleen varsin kummallista ja huolestuttavaa, että milloin se laina maksetaan edes osittain pois, jos ei ennätyspitkällä nousukaudella?

1) Perloksen ja Elcoteqin toiminta oli aina hyvin alhaista lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Miksi Suomessa ei enää juurikaan tehdä vaikkapa t-paitoja? No koska Suomessa on siirrytty tekemään asioita, joiden jalostusarvo on suurempi. Toisin sanoen, tervemenoa Perlos ja Elcoteq.

2) Valtiontalous kestää melkoisesti lainanottoa ja korkomenoja - kuten tiedetään, isommista länsimaista Suomen velkataakka on varsin hyvissä kantimissa ja alle puolet Italian, Japanin ja Belgian luvuista (suhteessa bkt:hen, tietty). Jälkimmäisellä on viime vuosina vieläpä mennyt ihan kohtuullisesti.

Vadim kirjoitti:1) Perloksen ja Elcoteqin toiminta oli aina hyvin alhaista lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Miksi Suomessa ei enää juurikaan tehdä vaikkapa t-paitoja? No koska Suomessa on siirrytty tekemään asioita, joiden jalostusarvo on suurempi. Toisin sanoen, tervemenoa Perlos ja Elcoteq.

Itsekin yllätyin kun luin kuinka paljon t-paidan kuljettaminen maksaa suomeen kaakkois-aasiasta: 1-2 senttiä per paita.

Kuljettaminen ei siis maksa käytännössä mitään ja ainoa muuttuja, jolla on väliä on lähes aina aika. Suomessa on vielä paljon toimintaa, jonka ainoa kilpailuetu on lyhyt toimitusaika suomeen / lähialueille. Aikaa on usein vaikeampi viilata toimitusketjussa kuin hintaa, joten tämäkin saattaa jatkossa tuottaa yllätyksiä kun hintakilpailukyvyn jo kauan aikaa sitten menettäneet firmat törmäävät kehittyviin toimitusketjuihin, jotka mahdollistavat ajallisestikin hankinnat mistä tahansa maailmassa.

"Mikään korkean teknologian yritys Perlos ei ole missään vaiheessa ollutkaan. Automatisointi olisi siitä sellaisen tehnyt, mutta omistajat valitsivat toisen tien."
http://www.metallitekniikka.fi/doc.te?f_id=1107211

Vadim kirjoitti:2) Valtiontalous kestää melkoisesti lainanottoa ja korkomenoja - kuten tiedetään, isommista länsimaista Suomen velkataakka on varsin hyvissä kantimissa ja alle puolet Italian, Japanin ja Belgian luvuista (suhteessa bkt:hen, tietty). Jälkimmäisellä on viime vuosina vieläpä mennyt ihan kohtuullisesti.

Kysymyshän ei ole kestokyvystä vaan siitä, että onko hyväksyttävä jättimäisten lainojen korot pysyvästi välttämättömäksi osaksi budjettia? Kumman julkisella taloudella on kriisin sattuessa parempi kestokyky: kymmeniä miljardeja rahastoineella ja niillä investoineella Norjalla, vaiko ylikalliiseen sosiaaliturvaan männävuosina investoineella Suomella, jolla on persnettoa vielä enemmän kuin Norjalla rahastoja?

Tix kirjoitti:Kysymyshän ei ole kestokyvystä vaan siitä, että onko hyväksyttävä jättimäisten lainojen korot pysyvästi välttämättömäksi osaksi budjettia?

Velan määrä ei ole oleellista, vaan se mihin se on käytetty. Jyväjemmareiden tuet ja diktaattorin yksityissuihkari ovat huonoja kohteita. Talouskasvun vauhdittamiseen tähtäävät kohteet ja ennaltaehkäisevä toiminta kuten nuorten milelenterveystyö ovat hyviä kohteita.

Korkokulujen pienentäminen vaatisi velan lyhentämistä merkittävästi. Mikäli tämä raha otettaisiin pois tulevaisuuden rakentamisesta, niin lopputulos voisi olla huonompi kuin korkojen maksaminen. Velan määrä bkt:stahan on laskenut mukavasti lamavuosista.

Verrataanpa asiaa vaikka asuntolainan maksuun. 30-kymppinen pariskunta ottaa ison lainan. Kannattaako heidän ottaa 30-vuoden laina ja maksaa suuret korkomenot vai rääkätä itsensä ja lapsensa hengiltä maksamalla laina takaisin 10-vuodessa korkomenoissa säästäen?

sivustahuutaja kirjoitti:30-kymppinen

Perusvirhe. Paljonkos oli ÄÖ?

elco kirjoitti:Paljonkos oli ÄÖ?

Nyt ollaan asian ytimessä.

sivustahuutaja kirjoitti:Verrataanpa asiaa vaikka asuntolainan maksuun. 30-kymppinen pariskunta ottaa ison lainan. Kannattaako heidän ottaa 30-vuoden laina ja maksaa suuret korkomenot vai rääkätä itsensä ja lapsensa hengiltä maksamalla laina takaisin 10-vuodessa korkomenoissa säästäen?

Yksityissektorin analogia? No okei. Olisiko mielestäsi ko. pariskunnan velkataakka ylimitoitettu, jos laina olisi kulutusluottoa jolla ei ole vakuuksia kuin 10%:lle velasta ja takaisinmaksuaika on mitoitettu sellaiseksi, että he saavat sen maksettua 190-vuotiaina, mikäli käyvät koko ajan töissä ja saavat tulospalkkiota joka vuonna 50% peruspalkastaan?

Tix kirjoitti:

sivustahuutaja kirjoitti:Verrataanpa asiaa vaikka asuntolainan maksuun. 30-kymppinen pariskunta ottaa ison lainan. Kannattaako heidän ottaa 30-vuoden laina ja maksaa suuret korkomenot vai rääkätä itsensä ja lapsensa hengiltä maksamalla laina takaisin 10-vuodessa korkomenoissa säästäen?

Yksityissektorin analogia? No okei. Olisiko mielestäsi ko. pariskunnan velkataakka ylimitoitettu, jos laina olisi kulutusluottoa jolla ei ole vakuuksia kuin 10%:lle velasta ja takaisinmaksuaika on mitoitettu sellaiseksi, että he saavat sen maksettua 190-vuotiaina, mikäli käyvät koko ajan töissä ja saavat tulospalkkiota joka vuonna 50% peruspalkastaan?

Sivustajahuutajan pointti ei ollut kuinka kestävällä pohjalla pariskunnan velkataakka on, vaan että nopea velanlyhentämistahti ei ole itseisarvo.