Ydinvoimakysely

[sivustahuutaja]

Ja lisäksi se, mitä uudet energiantuotannon muodot ovat juuri nyt ja se, mitä ne olisivat, jos niiden kehittämiseen syydettäisiin vaikka näiden uusien ydinvoimaloiden verran rahaa ja työtä.

Kenen tuota rahaa pitäisi syytää? Tällä hetkellä ydinvoimaan syytävät rahaa ydinvoimateknologiaa myyvät yritykset. Miksi noiden samojen yritysten pitäisi syytää rahaa myös muihin energiamuotoihin? Eivätkö jotkut muut yritykset voi huolehtia rahan syytämisestä uusiutuviin energioihin? Noiden rahaa syytävien yritysten rahoitustarvekin on lapsellisen helppo ratkaista, esimerkiksi uusiutuvasta energiasta kiinnostuneille suunnatulla osakeannilla. Suomesta löytyy jo valmiiksikin esim. WinWind, jolle varmasti kelpaa pääoma tuulivoiman kehittämiseen.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset ... 43&ext=rss

[Manaaja]

No mitäs riskejä ydinjätteen osalta Suomessa on realisoitunut?

Montakos vuotta ydinjätettä on Suomessa ollut? Mitä sanot tupakoitsijalle, joka aloitti harrastuksensa viikko sitten ja uskoo touhun olevan turvallista sillä perustella, ettei ole vieläkään saanut keuhkosyöpää?

Voihan *tyrsk* mikä verranto. Opetetaanko näitä irrationaalisten uhkakuvien luontia jossain hippiopistossa?

[NuoriD]

No mitäs riskejä ydinjätteen osalta Suomessa on realisoitunut?

Montakos vuotta ydinjätettä on Suomessa ollut? Mitä sanot tupakoitsijalle, joka aloitti harrastuksensa viikko sitten ja uskoo touhun olevan turvallista sillä perustella, ettei ole vieläkään saanut keuhkosyöpää?

Tuo on aikamoinen olkiukkoilu.

Mikä rationaalinen vaara ydinjäätteestä mielestäsi on asianmukaisesti varastoituna?

[Chap]

itse pidän kyllä aika selvänä ettei ydinvoima ole tulevaisuuden voittaja-ala

Määrittele voittaja-ala. Onko sinun mielestäsi noin yleisesti ottaen hyvä ajatus, että poliitikot ja virkamiehet valitsevat Suomelle voittaja-aloja?

[NuoriD]

Energiakeskustelussa tulee erottaa se, mikä periaatteessa voitaisiin tehdä, jos kustannuksista ei välitettäisi mitään, ja mitä käytännössä voidaan tehdä, kun rahaa halutaan käyttää myös esim. sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Ja lisäksi se, mitä uudet energiantuotannon muodot ovat juuri nyt ja se, mitä ne olisivat, jos niiden kehittämiseen syydettäisiin vaikka näiden uusien ydinvoimaloiden verran rahaa ja työtä.

Sivustahuutaja jo puuttui tähän, mutta pakko munkin on.

Ydinvoimalat rakennetaan yksityisellä rahalla. Valtio ei syydä niihin rahaa senttiäkään.Yleinen harhakäsitys on, että valtio olisi jotenkin päättänyt rakentaa ydinvoimaloita tai rakennuttaa ydinvoimaloita.

Valtio on ainoastaan antamassa luvan. Voimalat rakentavat yksityiset yritykset yksityisellä rahalla normaalina liikentoimintana.

Jos EW päättää perustaa pukuompelimon, niin ei Suomen valtio silloin ole pukuompelimoa perustamassa eikä pidä kysyä, miksi valtio ei tutki uusia vaiheompelutekniikoita.

[urpiainen]

urpiainen onkin jo sanonut about kaiken, mitä itse sanoisin

sillä erotuksella että siinä missä urpiainen tuntui epäilevän, itse pidän kyllä aika selvänä ettei ydinvoima ole tulevaisuuden voittaja-ala. Sähköntarpeemme täyttäminen ydinvoimalla hidastaa niiden todellisten voittajateknologioiden kehittämistä, koska ihminen on tyypillisesti laiska ja toimii vain pakon edessä. Lienee selvää, että jos meille pykätään ydinvoimala toisensa jälkeen, kiinnostus uusien teknologioiden kehittämisen rahoittamiseen on paljon vähäisempää kuin jos lisäsähköä tarvittaisiin kipeästi.

No näin, mutta uudelleen lukemalla omat pointtini näyttävät minusta oikeastaan siltä, että olin jopa enemmän huolissani siitä, että energiakeskustelua tuntuu sinunkin tapauksessasi ohjaavan kysymys siitä, millä raskaan, energiaintensiivisen teollisuuden (jonka merkitys kansantaloudelle on jo nyt mitätön) energiatarve tyydytetään - ydinenergialla vai vaihtoehtoisia energiamuotoja kehittämällä. Minun epäilyjäni taas ohjasi tämä Kauppakorkeakoulun kanslerin Matti Lehden slogan: teollisuus on uusi maatalous. Meidän ei nimenomaan pidä suunnata paukkuja teollisuusvetoisen talouden edelletysten ylläpitämiseen.

Ja sama disclaimer: minulla ei oikeastaan vieläkään ole kantaa asiaan (siksikin ymmärrän hyvin, että vihreät eivät halua tehdä asiasta kynnyskysymystä). Tunnen kuitenkin suurta epäilyä niin sinisilmäisten ydinvoimauskovaisten kuin myös sinisilmäisten ydinvoimavastustajien epäkriittistä sielunvarmuutta kohtaan.

Olemme länsimaita apinoiva, jälkiteollinen kehitysmaa ja kulttuurisestikin edustamme paremmin itä-blokkia kuin ydin-Eurooppaa.

No pun intended, oletan.

[NuoriD]

.

Tämä ei tosiaan ole ainoa esimerkki ja ainoa kerta, kun Suomi ei uskalla astua edelläkävijän rooliin vaan turvautuu valmiiksi tunnettuihin keinoihin tehdä bisnestä. Se on yksi syy, miksi emme vieläkään oikein voi laskea itseämme kehittyneiden länsimaiden joukkoon. Olemme länsimaita apinoiva, jälkiteollinen kehitysmaa ja kulttuurisestikin edustamme paremmin itä-blokkia kuin ydin-Eurooppaa. Muutamia poikkeuksia on jutuista, joissa loistamme kansainvälisesti, mutta ne ovat juuri sitä: poikkeuksia. Kaikkihan meidät on kasvatettu luulemaan, että olemme muka jotenkin maailman huipulla kehityksessämme, mutta se nyt ei vain pidä paikkaansa.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_co ... per_capita

Ihan hyvin menee tällä kehitysmaalla.

[sivustahuutaja]

itse pidän kyllä aika selvänä ettei ydinvoima ole tulevaisuuden voittaja-ala

Pitää nyt itsekin puuttuua tuohon. Siis mitä merkitystä tuolla voittaja-alalla on suomen tapauksessa? Suomessahan vain käytetään muualla kehitettyä ydinteknologiaa muiden maiden firmojen rakentamana. Mitä suomi siis häviää, jos ydinvoima on häviäjä-ala? Mitä suomi tas voittaisi, jos panostaisimme vaikkapa tanskalaiseen aaltoteknologiaan ja jos se osoittautuisi voittaja-alaksi?

Tämä on juuri sitä ihme huttua, jota vihreät ovat alkaneet viljelelemään. Kun omat argumentit loppuvat, niin kaapataan uusliberalistinatsikapitalistisikojen termit ja aletaan puhumaan investoinneista, rahan syytämisestä ja voittaja-aloista. Kyllä me konsultit puhutaan tuota paskaa asiakkaiden korvat täyteen, ei tässä kaivata vihreiden puoluetoimistoa kilpailijaksi.

[Toimistorotta]

Tämä ei tosiaan ole ainoa esimerkki ja ainoa kerta, kun Suomi ei uskalla astua edelläkävijän rooliin vaan turvautuu valmiiksi tunnettuihin keinoihin tehdä bisnestä.

Jälkimmäinen osa virkkeestä on totta, mutta ensimmäinen ei. Suomi on niitä maita, jotka ovat edelläkävijöiden joukossa tunnustaneet tosiasiat. Useat muut Euroopan maat peruuttelevat aiempia päätöksiään ja uusia ydinvoimaloita ollaan Suomen mallin mukaisesti suunnittelemassa ympäri maailman. Tsernobylin mukanaan tuoma perusteeton ydinvoimavastaisuus johti typerään viherpiiperöenergiapolitiikkaan monessa maassa.

Pääsääntöisesti ydinvoimaa vastustavat sellaiset tahot, jotka eivät ymmärrä energiantuotannosta ja energiaverkkojen toiminnasta yhtään mitään, vaan ovat niitä "no sähköä saa töpselistä" -ihmisiä jotka vastustavat juttuja fiilispohjalta ja sekavalla sisäisellä logiikalla - ja heihin Greenpeacen propaganda tietyst uppoaa.

[sivustahuutaja]

Minun epäilyjäni taas ohjasi tämä Kauppakorkeakoulun kanslerin Matti Lehden slogan: teollisuus on uusi maatalous. Meidän ei nimenomaan pidä suunnata paukkuja teollisuusvetoisen talouden edelletysten ylläpitämiseen.

Matti puhuu puhdasta paskaa. Teollisuuden tuottavuuskehitys on hakannut palvelut mennen tullen myös 2000-luvulla. Teollisuuden vaihtaminen palveluihin toisi vain itkua, kurjuutta ja hammasten kiristystä.

Juu, metsäteollisuus on ihan kiva olkinukke kun halutaan hakata teollisuutta, mutta kannattaa kaivaa silti ne työn tuottavuuden tilastot ennen kuin ryhtyy heiluttamaan huuliaan.

[Chap]

itse pidän kyllä aika selvänä ettei ydinvoima ole tulevaisuuden voittaja-ala

Pitää nyt itsekin puuttuua tuohon. Siis mitä merkitystä tuolla voittaja-alalla on suomen tapauksessa? Suomessahan vain käytetään muualla kehitettyä ydinteknologiaa muiden maiden firmojen rakentamana. Mitä suomi siis häviää, jos ydinvoima on häviäjä-ala? Mitä suomi tas voittaisi, jos panostaisimme vaikkapa tanskalaiseen aaltoteknologiaan ja jos se osoittautuisi voittaja-alaksi?

Olettaisin, että EW:n argumentti ei ole se, että ranskalainen ydinvoima korvataan tanskalaisella aaltoteknologialla vaan jollain suomalaisella voittajaratkaisulla. Näin tuettaisiin suomalaisia innovaatioita.

[Toimistorotta]

No mitäs riskejä ydinjätteen osalta Suomessa on realisoitunut?

Montakos vuotta ydinjätettä on Suomessa ollut? Mitä sanot tupakoitsijalle, joka aloitti harrastuksensa viikko sitten ja uskoo touhun olevan turvallista sillä perustella, ettei ole vieläkään saanut keuhkosyöpää?

No siis, noita taustasäteilytasoja mittaillaan kaiken aikaa ja kyllä se taitaa niin olla, että käymällä kerran röntgenissä saat enemmän radioaktiivista säteilyä kuin suomalainen ydinvoimalan työntekijä koko uransa aikana. Asuminen radontalossa on monikymmenkertaisesti vaarallisempaa kuin Loviisan ydinvoimalan aidan vieressä asuminen.

Vai etkö usko STUK:in toimintaan?

[NuoriD]

energiakeskustelua tuntuu sinunkin tapauksessasi ohjaavan kysymys siitä, millä raskaan, energiaintensiivisen teollisuuden (jonka merkitys kansantaloudelle on jo nyt mitätön) energiatarve tyydytetään - ydinenergialla vai vaihtoehtoisia energiamuotoja kehittämällä .

No mutta sehän on teollisuuden ongelma! Ei meidän tarvitse vaivat pikku päitämme sillä, millä teollisuus tuottaa energiansa. Jätetään se heidän huolekseen. Jos raskas teollisuus on auringonlaskun ala, niin sitten on. Jos auringonlaskun ala laittaa rahansa auringonlaskun teknologiaan, niin laittakoon sitten. Omia rahojaanhan ne investoivat.

Omat rahansahan saa halutessaan vaikka polttaa. Jos teollisuus haluaa laittaa omat rahansa kannattamattomien ja typerien ydinvoimaloiden rakentamiseen, niin mitä se meitä kiinnostaa.

Minua häiritsee tällainen suunnitelmatalousmentaliteetti, että valtiovalta pohtisi, mitkä ovat voittaja-aloja ja mihin teollisuuden tulee investoida.

EW aiemmin kritisoi suomea itäblokin maaksi ja minusta juuri tuo on neuvostoliittolaista suunnitelmataloutta.

[Chap]

Minun epäilyjäni taas ohjasi tämä Kauppakorkeakoulun kanslerin Matti Lehden slogan: teollisuus on uusi maatalous. Meidän ei nimenomaan pidä suunnata paukkuja teollisuusvetoisen talouden edelletysten ylläpitämiseen.

Matti puhuu puhdasta paskaa. Teollisuuden tuottavuuskehitys on hakannut palvelut mennen tullen myös 2000-luvulla. Teollisuuden vaihtaminen palveluihin toisi vain itkua, kurjuutta ja hammasten kiristystä.

Eikö se nimenomaan ole Matin pointti: kun teollisuuden tuottavuus kasvaa, mutta liikevaihtoehto ei, työllistää teollisuus entistä vähemmän jengiä ihan kuten maataloudessakin on käynyt viimeisen sadan vuoden aikana? Muu jengi työllistyy palveluihin ja niiden osuus BKT:sta kasvaa.

[sivustahuutaja]

Olettaisin, että EW:n argumentti ei ole se, että ranskalainen ydinvoima korvataan tanskalaisella aaltoteknologialla vaan jollain suomalaisella voittajaratkaisulla. Näin tuettaisiin suomalaisia innovaatioita.

Mutta jos houkuttelemme ranskalaiset kehittämään luuseri-alaa, niin emmekös me voita tuossa? Luuseri-alan tuotteita voimme ostaa halvalla, ylimielisten sammakoiden kansantalouus romahtaa ja he joutuvat turvautumaan maatalouteen pääelinkeinonaann. Lopputuloksena suomen asema ei juurikaan heikkene ja alkosta alkaa saada ranskalaisia laatuviinejä sopuhintaan.

Jos valittavana on epävarma uhkapeli voittaja-alalle pykimiseksi tai varma eteneminen 6€ burgundilaisiin, niin valintani on selvä.

[NuoriD]

Suomeen on rakennettu voittaja-aloja valtiovallan päätöksillä ennenkin, esim. maailmanlaajuiseen menestykseen noussut Kuvaputkitehdas Valco

Opettavainen tarina siitä, kun valtio päättää, minne investoinnit tulee suunnata. Valtio myös menestyksellisesti päätti, mistä työvoima tulee palkata. Entisistä terästehtaan työntekijöistä tehtiin puhdaselektroniikan työntekijöitä. Juuri näin! Kyllä valtiovalta tietää.

[Toimistorotta]

Minun epäilyjäni taas ohjasi tämä Kauppakorkeakoulun kanslerin Matti Lehden slogan: teollisuus on uusi maatalous. Meidän ei nimenomaan pidä suunnata paukkuja teollisuusvetoisen talouden edelletysten ylläpitämiseen.

Matti puhuu puhdasta paskaa. Teollisuuden tuottavuuskehitys on hakannut palvelut mennen tullen myös 2000-luvulla. Teollisuuden vaihtaminen palveluihin toisi vain itkua, kurjuutta ja hammasten kiristystä.

Eikö se nimenomaan ole Matin pointti: kun teollisuuden tuottavuus kasvaa, mutta liikevaihtoehto ei, työllistää teollisuus entistä vähemmän jengiä ihan kuten maataloudessakin on käynyt viimeisen sadan vuoden aikana? Muu jengi työllistyy palveluihin ja niiden osuus BKT:sta kasvaa.

Jos pointti on se, että teollisuusvetoisen talouden ylläpitoon ei pidä uhrata esim. koulutuspanosta, niin se on harhainen pointti. Ollakseen kilpailukykyinen talouden täytyy nimenomaan kyetä ylläpitämään myös teollisuussektorin voimakasta tuottavuuskehitystä. Pelkällä palvelutoiminnalla maailma ei kuitenkaan pyöri, ellei sitten halua Yhdysvaltojen tuontilla pyörivää velkatalousmallia ottaa esimerkiksi. Jotenkin luulen, ettei Suomella ole varaa negatiiviseen vaihtotaseeseen.

[urpiainen]

Pääsääntöisesti ydinvoimaa vastustavat sellaiset tahot, jotka eivät ymmärrä energiantuotannosta ja energiaverkkojen toiminnasta yhtään mitään, vaan ovat niitä "no sähköä saa töpselistä" -ihmisiä jotka vastustavat juttuja fiilispohjalta ja sekavalla sisäisellä logiikalla - ja heihin Greenpeacen propaganda tietyst uppoaa.

Mihinköhän tämä fakta perustuu? Ainakin minun tässä ketjussa esiinnostamani kriittiset näkökannat olen linkittänyt suoraan sylttytehtaalle, eli energia-alan professoreihin. Hapero retoriikkasi sortuu tässä yhtä tyhjään ja typerään heittoon kuin jos sanoisi, että pääsääntöisesti ydinvoimaa kannattavat sellaiset tahot, jotka eivät ymmärrä talouden makrotrendejä vaan lokeroivat kysymykset keinotekoisesti ollen niitä "no insinöörit ja markkinat ratkaisevat ongelmat parhain päin automaattisesti" tyyppejä jotka vastustavat juttuja ideologisella pohjalla ja todellisuudelta suljetulla mallilogiikalla - ja heihin teollisuuden lobbarien propaganda tietysti uppoaa.

ND:lle sen verran, että linkittämissäni teksteissä Liski esimerkiksi kritisoi sitä, että teollisuudelle ollaan näillä luvilla luomassa systeemiä, jossa poliittisesti säännellyllä alalla annetaan osto-oikeus ohi markkinamekanismien. Toistelet tuota suunnitelmatalouspointtia aika kummasti, vaikka olen moneen ekrtaan koettanut selittää, että se menee vähän toisin päin.

[Toimistorotta]

Mihinköhän tämä fakta perustuu? Ainakin minun tässä ketjussa esiinnostamani kriittiset näkökannat olen linkittänyt suoraan sylttytehtaalle, eli energia-alan professoreihin.

Termin pääsääntöisesti alle mahtuu merkittävä määrä poikkeuksia. Energia-alan professoreita on siinä missä oikeustieteenkin. Erilaisia kilpailevia teorioita, oletuksia ja väittämiä voi esittää, osa niistä on valideja, osa ei. Osalta voi jopa ostaa mielipiteen. Myös energia-alan professorilla voi olla ideologia.

Tässä puhuttiin nyt kansan syvistä riveistä. En tunne yhtään insinööriä, joka vastustaisi uuden ydinvoiman rakentamista. Kaikki tuntemani humanistit vastustavat ydinvoiman rakentamista, ja kun olen käynyt keskusteluja siitä, että miksi, perustelut ovat kaikki olleet samaa irrationaalista "lapsiemme tulevaisuus vaarantuu, ratkaisu on tuulivoima" -huttua jota tässäkin ketjussa on taas kuultu.

[sivustahuutaja]

Eikö se nimenomaan ole Matin pointti: kun teollisuuden tuottavuus kasvaa, mutta liikevaihtoehto ei, työllistää teollisuus entistä vähemmän jengiä ihan kuten maataloudessakin on käynyt viimeisen sadan vuoden aikana? Muu jengi työllistyy palveluihin ja niiden osuus BKT:sta kasvaa.

Sitten Matti on aivan pihalla. Ei BKT:n osuuksilla ole mitään merkitystä. 99% osuus nollakasvusta on edelleen nolla.

Ainostaan tuottavuuden kasvulla on merkitystä ja tässä palvelut ovat pärjänneet huonosti, vaikka työllistävätkin ihmisiä. Työllisyydellä ei kuitenkaan ole paskankaan väliä. Minä voin henkilökohtaisesti työllistää koko suomen. Ja Ruotsin. Ja ihan koko maailman. Mitään elintason nousua minun leivissäni on kuitenkaan turha odottaa, mutta elintason jyrkkään laskuun kannattaa varautua.

Eli selvennykseksi vielä:
- Hyvinvointimme pitää tuottaa jotenkin
- Tuo tuotos syntyy panoksista tuottavan prosessin tuloksena
- Tuotosta voidaan kasvattaa joko panoksia lisäämällä tai prosessin tuottavuutta parantamalla
- Pitkällä aikavälillä hyvinvointi määräytyy tuottavuuden kasvun perusteella (panokset nääs ohjautuvat korkeamman tuottavuuden suuntaan, esim. pääoma ja työvoima)

Suomen faktat tällä hetkellä:
- Teollisuus: Kova tuottavuuden taso ja edelleen palveluita parempi tuottavuuden kasvu
- Palvelut: Heikko tuottavuuden taso ja teollisuutta huonompi tuottavuuden kasvu

Noista faktoista pitäisi olla jokaiselle päivän selvää, että joka ikisen teollisuustyöpaikan muuttuminen palvelutyöpaikaksi laskee saman tien hyvinvointiamme ja lisäksi leikkaa hyvinvoinnin kasvua tulevaisuudessa. Jopa paljon parjatun paperiduunarin muuttuminen maahanmuuttoviraston virkailijaksi on ihan uskomattoman susipaska diili.

[NuoriD]

.

ND:lle sen verran, että linkittämissäni teksteissä Liski esimerkiksi kritisoi sitä, että teollisuudelle ollaan näillä luvilla luomassa systeemiä, jossa poliittisesti säännellyllä alalla annetaan osto-oikeus ohi markkinamekanismien. Toistelet tuota suunnitelmatalouspointtia aika kummasti, vaikka olen moneen ekrtaan koettanut selittää, että se menee vähän toisin päin.

No ei.

Omistat kultakaivoksen, josta saat louhittua kultaa kustannuksella 10 dollaria unssi kullan maailmanmarkkinahinnan ollessa 800 dollaria unssi.

Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: voi myydä kullan markkinoilla ja kääriä voittoa 790 dollaria unssi tai sitten käyttää omaan liikentoimintaasi, jonka lopputuotetetta myyt hinnalla 500 dollaria unssi.

Toimitko tällöin viisaasti, jos käytät kullan itse? Et, koska saisit siitä 300 dollaria enemmän myymällä kullan suoraan ulos.

Sama pätee teollisuuden omistamiin sähkövoimaloihin. Jos ne myyvät sähköä itselleen halvemmalla, kuin mitä saisivat myydessään sähkön ulos vapailla markkinoilla, niin eivät ne siitä mitään etua saa, vaan toimivat ainoastaan typerästi.

[aasi]

Ainiin. Ydinvoimahan on myös luonnonsuojelijan ykkösvaihtoehto. Katsokaa vaikka Ylen Areenalta Tshernobyl-dokkari: http://areena.yle.fi/video/981819

[NuoriD]

Minä voin henkilökohtaisesti työllistää koko suomen. Ja Ruotsin. Ja ihan koko maailman. Mitään elintason nousua minun leivissäni on kuitenkaan turha odottaa, mutta elintason jyrkkään laskuun kannattaa varautua.
.

Erittäin hyvin sanottu.

Ns. kolmatta sektoria kannatetaan usein sillä perusteella, että se työllistää.

Voihan sitä tosiaan työllistää puolet porukasta kaivamaan kuoppaa ja toinen puoli lapioimaan kuoppaa umpeen. Työllistetty on.

[sivustahuutaja]

Eikö se nimenomaan ole Matin pointti: kun teollisuuden tuottavuus kasvaa, mutta liikevaihtoehto ei, työllistää teollisuus entistä vähemmän jengiä ihan kuten maataloudessakin on käynyt viimeisen sadan vuoden aikana? Muu jengi työllistyy palveluihin ja niiden osuus BKT:sta kasvaa.

Sitten Matti on aivan pihalla. Ei BKT:n osuuksilla ole mitään merkitystä. 99% osuus nollakasvusta on edelleen nolla.

Tutkin hieman maailman bkt:n rakenteita.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_co ... omposition

Länsimaissa teollisuuden osuus on yleensä 25-30%. Ääripäät länsimaissa ovat 20-40%. Mitään selkeää korrelaatiota vähäisen teollisuuden ja suuren hyvinvoinnin välillä ei tuntunut olevan.

Yhdysvallat toki on merkittävä poikkeus 20% teollisuudellaan ja mukavalla bkt:llään. Toisaalta yhdysvalloissakin ollaan nyt panostamassa taas teollisuuden kehittämiseen. Samaan aikaan Kreikassa on yhdysvaltojen kaltainen 'terve' 20% teollisuuden osuus, mutta silti maa ei tunnu pärjäävän samalla lailla.

Suomessa teollisuutta on 30% ja se on vähemmän kuin esim. kurjassa Sveitsissä, Liechensteinissa tai Norjassa.

Joten olisikohan se nyt niin, että hyvinvointia ei määrää joku teollisuuden prosenttiosuus tai työllisyys, vaan fiksun työn tekeminen? Sveitsiläiset pärjäävät teollisuudella, koska tekevät fiksua työtä ja fiksuja tuotteita. Joku Luxemburg pärjää fiksuilla palveluilla.

Jos suomessa halutaan eroon teollisuudesta, niin sitten on oltava valmiita haastamaan raa'asti Luxemburgin pankkiirit palvelupuolella. Millään paitojen pesulla tai vaihtohtoishoidoilla tätä hyvinvointia ei ylläpidetä. Ne hyvinvointia tuottavat palvelut ovat kovaa ja vaikeaa peliä.

[Chap]

Tutkin hieman maailman bkt:n rakenteita.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_co ... omposition

Länsimaissa teollisuuden osuus on yleensä 25-30%. Ääripäät länsimaissa ovat 20-40%. Mitään selkeää korrelaatiota vähäisen teollisuuden ja suuren hyvinvoinnin välillä ei tuntunut olevan.

Yhdysvallat toki on merkittävä poikkeus 20% teollisuudellaan ja mukavalla bkt:llään. Toisaalta yhdysvalloissakin ollaan nyt panostamassa taas teollisuuden kehittämiseen. Samaan aikaan Kreikassa on yhdysvaltojen kaltainen 'terve' 20% teollisuuden osuus, mutta silti maa ei tunnu pärjäävän samalla lailla.

Suomessa teollisuutta on 30% ja se on vähemmän kuin esim. kurjassa Sveitsissä, Liechensteinissa tai Norjassa.

Joten olisikohan se nyt niin, että hyvinvointia ei määrää joku teollisuuden prosenttiosuus tai työllisyys, vaan fiksun työn tekeminen? Sveitsiläiset pärjäävät teollisuudella, koska tekevät fiksua työtä ja fiksuja tuotteita. Joku Luxemburg pärjää fiksuilla palveluilla.

Jos suomessa halutaan eroon teollisuudesta, niin sitten on oltava valmiita haastamaan raa'asti Luxemburgin pankkiirit palvelupuolella. Millään paitojen pesulla tai vaihtohtoishoidoilla tätä hyvinvointia ei ylläpidetä. Ne hyvinvointia tuottavat palvelut ovat kovaa ja vaikeaa peliä.

Niin, totta kai avain asia on fiksu tekeminen. Jos kaikki teollisuuden työpaikat korvautuvat kengänkiillottamisella niin se on huono juttu, mutta jos korvautuvat esim. markkinoinnilla tai tutkimuksella ja tuotekehityksellä, niin muutos on usein hyvästä.

Matti Lehdon vertaus maatalouden ja teollisuuden välillä viittaa vain pitkäaikaiseen trendiin, jossa kehittyvissä maissa maatalouden/teollisuuden tuottavuus nousee nopeasti, mutta outputti ei samassa suhteessa, jolloin työllisyys laskee ja usein miten myös osuus BKT:sta. Käytännössä länsimaissa talouskasvu tulee enenevissä määrin palveluista, ei teollisuudesta tai maataloudesta. Tämä ei tietenkään tarkoita, että lopputulos olisi jotenkin parempi, jos teollisuutta tieten tahtoen ajettaisiin alas.