Kitinä

En ole tätä sarjaa koskaan aikaisemmin nähnyt ja nyt kun tuli katsottua ensimmäiset kaksi kautta olen rakastunut. En niinkään sarjaan vaan muutamaan hahmoon.

Ah, kyllä sydän pakahtuu kun ajattelee Vern Schillingeriä ja Ryan O'Reilyeta. Ensimmäinen oli lempparini heti alkuun, mies täydellisesti minun makuuni, mutta sittemmin Ryan on vienyt voiton. Molempia yhdistää kohtuullisuus kaikessa, kohtuuden miehiä päästä varpaisiin. Ryan vie voiton sillä, että mies yrittää hoitaa hengiltä ihan kenet tahansa. Ei minkäänlaista kunnioitusta minkään tai kenenkään elämää kohtaan. Sekopää irlantilainen höpönassu, joka syöttää lasimurskaa reppanalle sellistipojalle.
Schillinger taas hymyillen polttotatuoi hakaristin ilkeän juristin perseeseen ja sitten rakastelee tätä. Vitut Tuulen viemästä. Tässä on sentään jotakin kaunista.

Abedisi on myös saanut paikan sydämessä. Siis eihän kukaan voi olla rakastamatta nelimetristä lukutaidotonta psykopaattineekeriä, joka ei koskaan peseydy. Ah ja voih, tykkään, tykkään niin kamalasti tykkään!

Voi olla että vieläkin saa rakkautta kokea lisää, sillä Chris Keller on tullut kuvioihin. Tuo Christopher Melonin esittämä hunksi, joka saa ilkeän juristin rakastumaan itseensä ja sitten Schillingerin kanssa katkoo paskiaiselta kaikki raajat. Nauraen. Ja taas nauraen. Kohtuuden mies hänkin. Miksi vitussa ei ketään tällaisia ole vaaleissa ehdokkaana? Hä?

Schillinger vetäisi Perussuomalaisia, Abedisi Vihreitä, O'Reily Kokoomusta ja Keller Demareita. Olisi jotain vitun järkeä tässäkin maailmassa. Eikä sitäpaitsi nuo hahmot puolueiden johtajina edes eroaisi todellisuudesta juurikaan. Olisi vain paskapuhe vähemmällä, totuutta enemmän ja vitun paljon taidokkaampaa valehtelua.

On se ihana kun löytää viihteestä samaistumisen kohteita. Tykkään katsoa sarjaa alasti.

Ah, yksi valaistunut lisää. Oz:in vetovoima perustuu juuri kyseisiin roolihahmoihin. Nannaa sydämelle

Katsottuani sarjan kahteen kertaan, en voi enää pakahtumatta katsoa kolmatta kertaa. On se niin loistava. Minäkin tykkään katsoa sitä alasti.

Parhautta.

Mulla on se viimenen jakso edelleen nauhalla mutten pysty katsomaan. Voi mun ihana pikku Cyril

Niin ja mun mies on ihan rakastunu Adebisiin. Pitäskö olla huolissaan? Se on neekeri ja kaikkee

Tänään saan katsottua kolmannen kauden. Jännä miten TV pilaa TV-sarjat. En ikinä voisi kuvitella että olisin tätä, Deadwoodia tai The Wireä katsonut kerran viikossa ja sitten puolen vuoden tauko. Kaikki kolme menettävät varmasti tehoaan pätkittynä.
Tämä olisi muuten täydellinen, mutta ne välillä pitkät omaisten tai muiden itkukohtaukset hieman vievät alaspäin. Ketä vittua kiinnostaa niiden pipit. Itkeköön omalla ajallaan. Samoin American Me ja Blood in, Blood out olisivat täydellisiä ilman sitä spiidausta. Kyllä sitä draamaa on siinä rock 'n' rollissa ihan tarpeeksi.

Vielä kun tähän olisi saatu Elukkatehtaan kohtaloita. Edward Bunker (Mr Blue Reservoir Dogsista) istui ensimmäisistä 43 ikävuodestaan jotain 27 linnassa. Oli San Quentinin historian nuorin vanki, meni sisään 17-vuotiaana. Jannu kirjoitti jo ensimmäisen kirjansa siellä 19-vuotiaana, mutta kunnon pössis kiinnosti enemmän aina keski-ikään saakka.
Mistä nimi Elukkatehdas? No, siellä on opiskelijapoika joka jää kiinni kolmen mariuana sätkän hallussapidosta ja saa kolme vuotta San Quentinissa. Ensimmäisen vuoden jälkeen jannu on tappaja ja istuukin jo elinkautista. Viisi vuotta myöhemmin jannu ei tee mitään muuta kuin huumebisnestä, tappoja ja raiskauksia. Ah, sitä uudelleenkuntoutuksen voimaa! Ei se armeija tee miehistä miehiä, buttfuck tekee!

Crowbar kirjoitti: Vielä kun tähän olisi saatu Elukkatehtaan kohtaloita. Edward Bunker (Mr Blue Reservoir Dogsista) istui ensimmäisistä 43 ikävuodestaan jotain 27 linnassa. Oli San Quentinin historian nuorin vanki, meni sisään 17-vuotiaana. Jannu kirjoitti jo ensimmäisen kirjansa siellä 19-vuotiaana, mutta kunnon pössis kiinnosti enemmän aina keski-ikään saakka.
Mistä nimi Elukkatehdas? No, siellä on opiskelijapoika joka jää kiinni kolmen mariuana sätkän hallussapidosta ja saa kolme vuotta San Quentinissa. Ensimmäisen vuoden jälkeen jannu on tappaja ja istuukin jo elinkautista. Viisi vuotta myöhemmin jannu ei tee mitään muuta kuin huumebisnestä, tappoja ja raiskauksia. Ah, sitä uudelleenkuntoutuksen voimaa! Ei se armeija tee miehistä miehiä, buttfuck tekee!

Näinpä.

God bless America.

Jessus mitä paskaa! Jostain syystä neljännessä tuotankokaudessa on 16 jaksoa kahdeksan sijaan. Puolessa välissä tapetaan Adebisi ja siitä eteen päin tämä on ihan täyttä kurapaskaa. Jatkuvasti ilmassa ollut vaaran tuntu katoaa täysin, O'Reilysta tehdään hyvä jätkä ja kaikki rupee menee jonnekin vitun terapiaan ja pyyteleen anteeksi ja juomaan kakkukahveja ja paistaan toisilleen kananmunia ja ja ja ja... Sarja oli kuin Kitinä miitin jälkeen ja nyt kuin ennen miittiä.