Kitinä

Savannah kirjoitti:jotta pystyisin kuvittelemaan minkäänlaista tilannetta, joka saisi minut uskomaan jumaliin.

Kuin myös. Itse asiassa en ole koskaan kokenut uskontoihin liittyviä asioita sellaisiksi, että ne herättäisivät minussa juurikaan mitään isompia tuntemuksia. En tunne inhoa uskontoja tai jumalia kohtaan, mutta en myöskään koe tuntevani juurikaan mitään mielenkiintoa aihepiiriin liittyen. Itse asiassa uskonnontunnit olivat minulle melkoista pakkoruotsia aina siihen asti, kunnes yläasteen alussa havahduin, että minun ei kirkkoon kuulumattomana tarvitse kyseisille tunneille osallistua. Itse havahduin asiaan, itse tein valinnan ja itse järjestelin asiat niin, että koulun rehtori joutui järjestämään minulle elämänkatsomustietoa uskonnontuntien sijaan. Käytännössä tämä tarkoitti yläasteen aikana vapaatuntia. Siihen maailman aikaan oli ilmeisen tavatonta, että joku vaatii uskonnontuntien sijaan muunlaista opetusta. Lukiossa tunnit oli järjestetty, mutta niiden sisältö oli minusta aivan liiaksi uskontopainotteinen, sillä kyseisen opettajan mielestä meidän tuli perehtyä muihin uskontoihin kuin kristinuskoon. Pakkopullana perehdyin niin paljon että sain siedettäviä numeroita kokeista, mutta kun esimerkiksi piti jostain aiheesta tehdä esitelmä, niin katsoin aiheelliseksi kertoa lieveilmiöistä kuten Ulsterin silloinen tila.

Tyttöni ei ole muotoutunut samaan muottiin, vaan kokee äitinsä tavoin uskonnon asiat jollain asteella itselleen tärkeiksi ja en ole sen suhteen häntä muovaamassa miksikään. Hän on kyllin fiksu pikkuihminen valitsemaan oman polkunsa. Olen toki puhunut asioista omasta näkökulmastani. Toisaalta, olisiko se nyt niin huutava vääryys jos uskonto olisi vapaaehtoinen aine koulussa?

Jos en koskaan ole ilmaissut asiaa, minua korpesi melko lailla lukiossa että kokeista tuli pelkkää kymppiä mutta numeroksi ei koskaan tullut todistuksiin ysiä enempää, mutta tarkemmin ajatellen ei sillä paljon väliä ollutkaan.

Suvinen kirjoitti:Minusta taas uskonnonopetus, tai ainakin kristinuskon opetus, pitäisi sisällyttää historiantunteihin, jonnekin sinne nuijasotien ja egyptin faaraoiden väliin. Kyseessä on kuitenkin ihmiskunnan historiaa valtavasti muokannut aihe, jota pitäisi tarkastella nimenomaan historian näkökulmasta eikä hengellisestä - ainakaan koulussa.

Ehkä jopa näin. Pintapuolinen raapaisu asian tiimoilta ja ne jotka kokevat asian koskettavan elämäänsä yhtä syvästi kuin ruotsinkieli, voisivat ottaa uskonnon valinnaisena aineena myöhemmässä vaiheessa. Ei huono.

NuoriDaavid kirjoitti:Pitäisikö sittenkin liittyä kirkkoon?

Älä huoli, ehkä se oli sittenki Mc Hammer

Haemaeraemies kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Pitäisikö sittenkin liittyä kirkkoon?

Älä huoli, ehkä se oli sittenki Mc Hammer

Sekoaminen.

Maailmankuvani on hiukan muuttunut.

Aiemmin ajattelin näin:


Uskon Occamin partaveitseen. Jumalan olemassa oleminen vaatii huomattavasti enemmän oletuksia, kuin se, että Jumalaa ei ole. Jumalan olemassa olosta ei ole esitetty mitään todisteita. Näin ollen en usko Jumalaa olevan olemassa.

Sittemmin ongelmaksi on muodostunut tämä:

Se, että maailmankaikkeus vaikuttaa olevan ihmiselle hienoviritetty, on monien mielestä ongelma. Monet luonnonvakiot ovat sellaisia, että jos ne poikkeaisivat nykymuodostaan vain hiukankin, elämä ei vaikuttaisi mahdolliselta. Tämä ongelma voidaan kiertää neljällä tavalla;

1)Jumala loi maailmankaikkeuden, joten on luonnollista, että se sopii elämälle
2)Elämme multiuniversumissa. Oma maailmankaikkeutemme on vain yksi äärettömän monista olemassa olevista. Havaitsemamme sopii elämälle, koska me luonnollisesti olemme siinä maailmankaikkeudessa, joka sopii elämälle.
3)Koko kysymys on mieletön. Tottakai maailmankaikkeus sopii elämälle, koska jos se ei sopisi, emme olisi paikalla sitä ihmettelemässä.
4)Mielikuvituksen puute. Muunkin kaltainen maailmankaikkeus soveltuisi elämälle, oma rajoittuneisuutemme vain estää meitä tajuamasta sitä.

Itse uskon kakkoseen, mutta en ole varma, onko se yksinkertaisempi selitys kuin uskominen Jumalaan.

Erittäin mielenkiintoinen kirja aiheesta:

http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjak ... ?TUOTE=225

NuoriD kirjoitti:3)Koko kysymys on mieletön. Tottakai maailmankaikkeus sopii elämälle, koska jos se ei sopisi, emme olisi paikalla sitä ihmettelemässä.
4)Mielikuvituksen puute. Muunkin kaltainen maailmankaikkeus soveltuisi elämälle, oma rajoittuneisuutemme vain estää meitä tajuamasta sitä.

Itse uskon näihin kahteen. Ne eivät ole vaihtoehtoisia vaan toisiaan täydentäviä.

So Hard kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:3)Koko kysymys on mieletön. Tottakai maailmankaikkeus sopii elämälle, koska jos se ei sopisi, emme olisi paikalla sitä ihmettelemässä.
4)Mielikuvituksen puute. Muunkin kaltainen maailmankaikkeus soveltuisi elämälle, oma rajoittuneisuutemme vain estää meitä tajuamasta sitä.

Itse uskon näihin kahteen. Ne eivät ole vaihtoehtoisia vaan toisiaan täydentäviä.

Tietenkään lehti ei ole tallella, mutta Scientific Americanissa vai oliko Astronomyssä, en onneton muista.. oli artikkeli jossa todisteltiin että 30-40 prosenttia mahdollisista maailmoista (multiversumissa tai yksittäin syntyen) sopisi elämälle.
Elikkä fuulaa että tarttis olla just kuin meillä. Ei kaikki sellaiselle elämälle kuin meidän, mutta rassismia kai huomauttaa tuosta.

Unohdin yhden mahdollisen selityksen

5. Havaitsemamme maailmankaikkeus on ainoa mahdollinen, joten sen on pakko olla tällainen. Se ei olisi voinut olla minkään muunlainen.

Kohtaa 5 kannattavat ilmeisesti suuren yhtenäisteorian tutkijat. He uskovat, että löytävät kaiken teorian, joka osoittaa, että tämä oli ainoa mahdollisuus.

Gat kirjoitti:

So Hard kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:3)Koko kysymys on mieletön. Tottakai maailmankaikkeus sopii elämälle, koska jos se ei sopisi, emme olisi paikalla sitä ihmettelemässä.
4)Mielikuvituksen puute. Muunkin kaltainen maailmankaikkeus soveltuisi elämälle, oma rajoittuneisuutemme vain estää meitä tajuamasta sitä.

Itse uskon näihin kahteen. Ne eivät ole vaihtoehtoisia vaan toisiaan täydentäviä.

Tietenkään lehti ei ole tallella, mutta Scientific Americanissa vai oliko Astronomyssä, en onneton muista.. oli artikkeli jossa todisteltiin että 30-40 prosenttia mahdollisista maailmoista (multiversumissa tai yksittäin syntyen) sopisi elämälle.
Elikkä fuulaa että tarttis olla just kuin meillä. Ei kaikki sellaiselle elämälle kuin meidän, mutta rassismia kai huomauttaa tuosta.

^Asia ei ole yksinkertainen.

Kun luonnonvakiota peukaloidaan vähänkin, tuloksena on maailmoita, jotka vaikuttavat ilmeisen mahdottomilta elämille.

Saadaan esim. maailmankaikkeuksia, jotka romahtavat kasaaan pikaisesti syntymänsä jälkeen, tai jotka hajaantuvat äärettömän nopeasti. Saadaan maailmankaikkeuksia, joissa vety on ainoa mahdollinen alkuaine (jolloin planeettoja ja tähtiä ei voi muodostua). Saadaan maailmankaikkeuksia, joissa ei voi olla vaikaita planeettojen ratoja. Jne.

Suosittelen Gattis tätä:

http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjak ... ?TUOTE=225

NuoriD kirjoitti:Unohdin yhden mahdollisen selityksen

5. Havaitsemamme maailmankaikkeus on ainoa mahdollinen, joten sen on pakko olla tällainen. Se ei olisi voinut olla minkään muunlainen.

Kohtaa 5 kannattavat ilmeisesti suuren yhtenäisteorian tutkijat. He uskovat, että löytävät kaiken teorian, joka osoittaa, että tämä oli ainoa mahdollisuus.

Mulla on kanssa sama kutina, että ns. "luonnonlait" eivät ole määräyksiä, vaan loogisia välttämättömyyksiä tyyliin nelikulmainen palikka ei sovi pyöreään reikään. Samalla "luonnonlait" ovat toki myös kulttuurisia maailman jakoja, miten katsotaan, jaetaan maailma osiinsa ja nimetään. Monta tapaa siihen.

Edit: Siin tiedeartikkelissa joku tosiaan väittää, että elämälle mahdollisia maailmankaikkeuksia olisi enemmän kuin meidän, kymmeniä prosentteja. Vaikka suurin osa kelvottomia ja mahdollinen elämä ihan erilaista kuin meidän. Saatoin muistaa väärin, joku 20-30 % siinä oli.

Gat kirjoitti: Edit: Siin tiedeartikkelissa joku tosiaan väittää, että elämälle mahdollisia maailmankaikkeuksia olisi enemmän kuin meidän, kymmeniä prosentteja.

En väitä, etteikö joku alan auktoriteetti voisi noin sanoa. Mutta asia on ilmeisesti epäselvä. JOS olisi niin, niin silloinhan ongelmaa ei olisi.

Sitten jankkaan taas kerran sitä, että mitä wattua tässäkin kyselyssä tarkoitetaan "Jumalalla"? Ei suinkaan sen kulttuurin, jossa olette sattuneet kasvamaan, jumalkäsitystä?

Esimerkiksi kun kreationistit ID-teoriallaan väittivät, että tiettyjen solurakenteiden on ollut mahdotonta syntyä evolutiivisesti, ilman Suunnittelua.. ja heidät on kumottu näyttämällä, että kyllä olisivat voineet syntyä suunnittelematta..

Niin vaikka ne olisi suunniteltu tai maailmankaikkeus olisi suunniteltu.. eihän se tarkoita että suunnittelija olisi persoonallinen "jumala" tai varsinkaan kristillinen tai muu abrahamisten uskintojen Jumala. Siitä hahmosta kertovat tekstit kun ovat tutkimuksen kohde siinä kuin muutkin asiat. Ja jos ja kun näyttää, että ne kertomukset eivät ole tosia, niiden kertomusten Jumalaakaan ei sellaisena ole olemassa.

Gat kirjoitti:Sitten jankkaan taas kerran sitä, että mitä wattua tässäkin kyselyssä tarkoitetaan "Jumalalla"? Ei suinkaan sen kulttuurin, jossa olette sattuneet kasvamaan, jumalkäsitystä?

Jos katselet ketjun läpi, niin olen vastannut kysymykseen, mitä tässä ketjussa tarkoitetaan Jumalalla.

So Hard kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:3)Koko kysymys on mieletön. Tottakai maailmankaikkeus sopii elämälle, koska jos se ei sopisi, emme olisi paikalla sitä ihmettelemässä.
4)Mielikuvituksen puute. Muunkin kaltainen maailmankaikkeus soveltuisi elämälle, oma rajoittuneisuutemme vain estää meitä tajuamasta sitä.

Itse uskon näihin kahteen. Ne eivät ole vaihtoehtoisia vaan toisiaan täydentäviä.

Mulla on taipumus olla So Hardin linjalla. Painottaen kuitenkin kolmosta (paitsi että kysymys ei ole mieletön; se ei vain todista jumalan olemassaolon puolesta). Mut toisaalta mä olen aivopesty: mä istuin Soberin seminaarissa, kun se kirjoitti aikaisempaa versiota tästä.

urpiainen kirjoitti:Mulla on taipumus olla So Hardin linjalla. .

Viime aikojen valossa tämä hieman huonoa suomea oleva virke on kyllä totta. Taipumus vs. taipuvainen, siirryit juuri henkisessä länsimetrossa jo Keilaniemen kohdalle.

Edit: musta kylki...

So Hard kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Mulla on taipumus olla So Hardin linjalla. .

Viime aikojen valossa tämä hieman huonoa suomea oleva virke on kyllä totta. Taipumus vs. taipuvainen, siirryit juuri henkisessä länsimetrossa jo Keilaniemen kohdalle.

Edit: musta kylki...

Pahus - liian nopea edit! No, todetaan sitten vain, että Kitinöinti ei tee hyvää myöskään kirjoitustaidolle.

So Hard kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Mulla on taipumus olla So Hardin linjalla. .

Viime aikojen valossa tämä hieman huonoa suomea oleva virke on kyllä totta. Taipumus vs. taipuvainen, siirryit juuri henkisessä länsimetrossa jo Keilaniemen kohdalle.

Tuokaan taipumus ei ole synti, jos sitä ei toteuta.

NuoriD kirjoitti:

Gat kirjoitti:Sitten jankkaan taas kerran sitä, että mitä wattua tässäkin kyselyssä tarkoitetaan "Jumalalla"? Ei suinkaan sen kulttuurin, jossa olette sattuneet kasvamaan, jumalkäsitystä?

Jos katselet ketjun läpi, niin olen vastannut kysymykseen, mitä tässä ketjussa tarkoitetaan Jumalalla.

Wikipedia tietää kertoa:

"Erisnimet ja niihin verrattavat sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Sana jumala kirjoitetaan isolla alkukirjaimella silloin, kun kyseessä on kristinuskon, juutalaisuuden tai islamin jumala."

Koska käsittääkseni kyseessä on näissä kaikissa tapauksi sama hemmo, on otsikko hyvinkin yksiselitteinen.

So Hard kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:3)Koko kysymys on mieletön. Tottakai maailmankaikkeus sopii elämälle, koska jos se ei sopisi, emme olisi paikalla sitä ihmettelemässä.
4)Mielikuvituksen puute. Muunkin kaltainen maailmankaikkeus soveltuisi elämälle, oma rajoittuneisuutemme vain estää meitä tajuamasta sitä.

Itse uskon näihin kahteen. Ne eivät ole vaihtoehtoisia vaan toisiaan täydentäviä.

Vaihtoehdot 3 ja 4 ovat puhtaasti järkeiltävissä olevia asioita. Multiuniversumiin uskominen on toistaiseksi uskonasia .

urpiainen kirjoitti:

So Hard kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:3)Koko kysymys on mieletön. Tottakai maailmankaikkeus sopii elämälle, koska jos se ei sopisi, emme olisi paikalla sitä ihmettelemässä.
4)Mielikuvituksen puute. Muunkin kaltainen maailmankaikkeus soveltuisi elämälle, oma rajoittuneisuutemme vain estää meitä tajuamasta sitä.

Itse uskon näihin kahteen. Ne eivät ole vaihtoehtoisia vaan toisiaan täydentäviä.

Mulla on taipumus olla So Hardin linjalla. Painottaen kuitenkin kolmosta (paitsi että kysymys ei ole mieletön; se ei vain todista jumalan olemassaolon puolesta). Mut toisaalta mä olen aivopesty: mä istuin Soberin seminaarissa, kun se kirjoitti aikaisempaa versiota tästä.

Sivulta 17 alkaa asia, johon viittaan. Useat eri luonnonvakiot ovat oikeat (=elämän mahdollistavat) muutaman prosentin tarkkuudella, jotkut vielä tarkemmin. Mielestäni pelkästään se, että näin täytyy olla, koska muuten emme olisi paikalla sitä ihmettelemässä, ei ole uskottava selitys. Jos em. arvot (=maailmankaikkeuden asetukset) arvottaisiin yhden ainoan kerran, olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että ne sattuisivat saamaan juuri oikeat arvot. Kuten kerroin, en usko Jumalan järjestäneen em. vakiot, vaan uskon, että maailmankaikkeuksia on ääretön määrä. Jossain arvot ovat sopivat elämälle, suurimmassa osassa eivät

NuoriD kirjoitti:
1)Jumala loi maailmankaikkeuden, joten on luonnollista, että se sopii elämälle

Tää kuulostaa parhaimmalta. Paitsi, että ihmisen olemassaolo on käsittämättömän hyvän tuurin tulosta. Jos meteoriitti pistäisi meidät kaikki lihoiksi huomenna, ei ole todennäköistä, että tällä täsmälleen samalla planeetalla täsmälleen samanlaisissa olosuhteissa kuin missä ihminen on nyt kehittynyt, evoluutio toistaisi saman tempun lopputulemanaan ihminen.

Jumalahan olisi tietenkin juonina heppuna voinut laatia tällaisen käsikirjoituksen ihan vittuillakseen, mutta miksi kaikki tämä vaiva ja jumalattoman pitkä odotus maailmankaikkeuden synnystä kohti ihmisen valtakautta, ihminenhän kuitenkin kristinuskon mukaan on se, jolle maa on luotu ja jolle mm. Raamattu ohjenuoraksi kirjoitettu. Planeettojen synnyt ja dinosaurukset ovat vain jonninjoutavaa sivujuonentäytettä, miksi ne Jumalaa kiinnostaisi? Miksi tyytyä niinkin alkeelliseen suunnitelmaan kuin alkuräjähdys ja miljardien vuosien odottelu, kun olisi voinut miettiä hommaa hieman eteenpäinkin ja nakata ihmisen sitten kekkuloimaan rakentamaansa puolivalmisteeseen? No, Raamatun mukaanhan näin kävikin, mutta silti Jumala suunnitteli tästä luomuksestaan sellaisen toteuttajan, että se pystyi itsekseen todistamaan Raamatun määräämän muutaman tuhannen vuoden luomisaikataulun silkaksi paskapuheeksi.

Tekevälle sattuu, kai Jumalaan silti voi uskoa vaikkei homma ihan täysin toimikaan. Ja jos uskoo, niin miksei sitten samalla palvoisikin? Ei saa antaa saatanan kätyrien yrittää sumuttaa; kyllä Jumala on ihan hyvä jätkä, vaikka vaatiikin suojelurahaa maailman pahuutta vastaan ilman, että tekisi asialle yhtään mitään. Eroa sisilialaiseen gummisetään on siis noin yhden hevosen pään verran.

Jos on mahdollista simuloida tietoisia otuksia niin on todennäköisempää, että tämä on simulaatiota kuin että tämä olisi "totta".

Vähänkö kenkku maailmanlopun visio, jos Luoja vaan pistää koneesta virrat pois ja kaikki tämä loppuu siihen paikkaan.