Isyyshuijaus

[Tix]

Tuollaisessa "pakko valita" -tilanteessa asian merkitys voisi hyvinkin ylikorostua, eli ainakin osa niistä miehistä, jotka nykyään eivät edes mieti asiaa ja jotka juuri tuon luonteenpiirteensä takia todennäköisimmin jättäisivät kirjekuoren avaamatta, kehittäisi ajan myötä sellaisen ikävän kytevän epäluulon.

Mihin sinä tämän ajatuksen perustat? Uskoisin, että niitä joita asia ei kiinnosta, se ei kiinnosta jatkossakaan. Kyllähän epäilystilanteissa voi testin tehdä nytkin. Koko idean suuri neroushan on siinä, että testauksen pakollisuus tekee sen käytännössä tarpeettomaksi, koska valheesta kiinni jäämisen todennäköisyys on 100%.

Etenkin jos parisuhde myöhäisemmässä vaiheessa muuttuukin epävakaammaksi kuin mitä se oli lapsensaantihetkellä. Toisaalta päätös tarkistaa asia kirjekuoresta olisi "pakko valita" -tilanteessakin epäluottamuslause äidille, mikä aivan varmasti hankaloittaisi parisuhdetta aikana, jolloin se muutenkin pienen vauvan takia joutuu koville.

Miksi se olisi epäluottamuslause? Eihän miehen olisi mikään pakko kertoa tarkistiko tuloksen vai ei. Muilta osin viittaan yllä mainittuun. Varmuus testauksesta toisi käytännössä varmuuden isyydestä, silloin tarve testin tuloksen tarkistamiseen käytännössä eliminoituisi. Vaikea kuvitella, että kukaan nainen kestäisi sitä painetta, että valehtelee oikeasta isästä raskauden ajan tietoisena siitä, että totuus tulee ilmi varmuudella. Et nyt tainnut itse ottaa tunne-elämää huomioon

[prosessi]

Tuollaisessa "pakko valita" -tilanteessa asian merkitys voisi hyvinkin ylikorostua, eli ainakin osa niistä miehistä, jotka nykyään eivät edes mieti asiaa ja jotka juuri tuon luonteenpiirteensä takia todennäköisimmin jättäisivät kirjekuoren avaamatta, kehittäisi ajan myötä sellaisen ikävän kytevän epäluulon.

Mihin sinä tämän ajatuksen perustat? Uskoisin, että niitä joita asia ei kiinnosta, se ei kiinnosta jatkossakaan.

Tähän:

Etenkin jos parisuhde myöhäisemmässä vaiheessa muuttuukin epävakaammaksi kuin mitä se oli lapsensaantihetkellä.

Eli parisuhteen sisäisiin myöhempiin muutoksiin.

Toisaalta päätös tarkistaa asia kirjekuoresta olisi "pakko valita" -tilanteessakin epäluottamuslause äidille, mikä aivan varmasti hankaloittaisi parisuhdetta aikana, jolloin se muutenkin pienen vauvan takia joutuu koville.

Miksi se olisi epäluottamuslause? Eihän miehen olisi mikään pakko kertoa tarkistiko tuloksen vai ei. Muilta osin viittaan yllä mainittuun.

Sehän antaisi ymmärtää, että mies pitää mahdollisena vaimonsa petollisuutta. Muutenhan tarvetta tarkastukselle ei olisi. Kertomisen salaaminenkaan tuskin kovin paljoa vaikuttaisi, sillä suurin osa ihmisistä on niin läpinäkyviä, että tarkistuksesta tietäisi kysymättäkin.

Varmuus testauksesta toisi käytännössä varmuuden isyydestä, silloin tarve testin tuloksen tarkistamiseen käytännössä eliminoituisi. Vaikea kuvitella, että kukaan nainen kestäisi sitä painetta, että valehtelee oikeasta isästä raskauden ajan tietoisena siitä, että totuus tulee ilmi varmuudella. Et nyt tainnut itse ottaa tunne-elämää huomioon

Entä jos nainen ei itsekään tietäisi? Siinä olisi naisella jo sellaiset paineet, ettei moisia soisi kenellekään. Itse tunnen erään tapauksen, jossa nainen oli vasta aloittanut parisuhteen ja hedelmöitys oli tapahtunut joko edellisen parisuhteen loppumetreillä tai uuden parisuhteen ensimmäisistä hetkistä. Jo pelkkä olemassaolevan mahdollisuuden mainitseminen raskausaikana olisi varmasti ollut tuhoisaa uudelle parisuhteelle. Tuohon ahdistukseen kun vielä lisää ahdistuksen siitä, ettei tiedä mikä kirjekuoren sisältö tulee olemaan, niin ei hyvä. Tyttö oli tietenkin tyhmä harrastaessaan jatkuvasti suojaamatonta seksiä ja uusi poikaystävä saman tyhmyyden lisäksi myös kätevän tietämätön raskauden alkamiseen liittyvistä ajankohdista, mutta jostain kumman syystä kuvittelen, että tuollaista tapahtuu enemmänkin.

[Tix]

Eli parisuhteen sisäisiin myöhempiin muutoksiin.

Ei relevanttia. Testausmahdollisuus on jo nykyään olemassa. Nyt puhutaan vain lähtötilanteen testauksesta.

Entä jos nainen ei itsekään tietäisi? Siinä olisi naisella jo sellaiset paineet, ettei moisia soisi kenellekään. Itse tunnen erään tapauksen, jossa nainen oli vasta aloittanut parisuhteen ja hedelmöitys oli tapahtunut joko edellisen parisuhteen loppumetreillä tai uuden parisuhteen ensimmäisistä hetkistä. Jo pelkkä olemassaolevan mahdollisuuden mainitseminen raskausaikana olisi varmasti ollut tuhoisaa uudelle parisuhteelle. Tuohon ahdistukseen kun vielä lisää ahdistuksen siitä, ettei tiedä mikä kirjekuoren sisältö tulee olemaan, niin ei hyvä. Tyttö oli tietenkin tyhmä harrastaessaan jatkuvasti suojaamatonta seksiä ja uusi poikaystävä saman tyhmyyden lisäksi myös kätevän tietämätön raskauden alkamiseen liittyvistä ajankohdista, mutta jostain kumman syystä kuvittelen, että tuollaista tapahtuu enemmänkin.

Jos nainen ei itsekään tiedä, niin sitä suuremalla syyllä ei pidä esittää mitään varmaa isyydestä. Otat jotenkin oletettuna sen, että ihmisen ei kuuluisi vastata omista typeryyksistään? Tuollaisessa tilanteessa isyyden esittäminen varmuutenahan olisi suurinta mahdollista kusipäisyyttä. Vasta alkaneessa parisuhteessahan kyseessä on nimittäin miltei takuuvarma vahinko. Luuletko ettei mies koe aikamoisia paineita siitä, että hän tulee isäksi vahingosta pari viikoa kestäneessä parisuhteessa?

Aivan ihmeellisiä perusteluja ja ihan urpoilla skenaarioilla. Olet kyllä hyvä vetämään kotiinpäin naisten suuntaan.

[Rouva Pupu]

Jo pelkkä olemassaolevan mahdollisuuden mainitseminen raskausaikana olisi varmasti ollut tuhoisaa uudelle parisuhteelle.

Njoo, rehellisyyden ei aina kuulukaan tuottaa nautintoa. Suoranaista vittumaisuutta salata tuollainen tieto.

[Tix]

Jokainen ajatusta vastustava voisi vastata yhteen kysymykseen. Jos ja kun käenpoikia on eri tutkimusten mukaan jopa 5% aviolapsista, niin sehän tarkoittaa sitä että joka 20. lapsella on riski saada hillitön trauma myöhemmin realisoituvasta isyyskriisistä. Siis keskimäärin joka koululuokalla vähintään yksi, vaikka määrä olisi vain 3%.

Onko moisen riskin olemassaolo hyvä tai hyväksyttävä asia? Ihan lapsen edun kannalta. Unohdetaan se petollisten naisten etu.

[prosessi]

Eli parisuhteen sisäisiin myöhempiin muutoksiin.

Ei relevanttia. Testausmahdollisuus on jo nykyään olemassa. Nyt puhutaan vain lähtötilanteen testauksesta.

Kuinka moni sitä nykyään käyttää?

Entä jos nainen ei itsekään tietäisi? Siinä olisi naisella jo sellaiset paineet, ettei moisia soisi kenellekään. Itse tunnen erään tapauksen, jossa nainen oli vasta aloittanut parisuhteen ja hedelmöitys oli tapahtunut joko edellisen parisuhteen loppumetreillä tai uuden parisuhteen ensimmäisistä hetkistä. Jo pelkkä olemassaolevan mahdollisuuden mainitseminen raskausaikana olisi varmasti ollut tuhoisaa uudelle parisuhteelle. Tuohon ahdistukseen kun vielä lisää ahdistuksen siitä, ettei tiedä mikä kirjekuoren sisältö tulee olemaan, niin ei hyvä. Tyttö oli tietenkin tyhmä harrastaessaan jatkuvasti suojaamatonta seksiä ja uusi poikaystävä saman tyhmyyden lisäksi myös kätevän tietämätön raskauden alkamiseen liittyvistä ajankohdista, mutta jostain kumman syystä kuvittelen, että tuollaista tapahtuu enemmänkin.

Jos nainen ei itsekään tiedä, niin sitä suuremalla syyllä ei pidä esittää mitään varmaa isyydestä. Otat jotenkin oletettuna sen, että ihmisen ei kuuluisi vastata omista typeryyksistään? Tuollaisessa tilanteessa isyyden esittäminen varmuutenahan olisi suurinta mahdollista kusipäisyyttä. Vasta alkaneessa parisuhteessahan kyseessä on nimittäin miltei takuuvarma vahinko. Luuletko ettei mies koe aikamoisia paineita siitä, että hän tulee isäksi vahingosta pari viikoa kestäneessä parisuhteessa?

Kyseisessä tapauksessa ei itse asiassa ollut kyseessä edes vahinko, valitettavasti. Käsittämättömiä idiootteja koko kolmikko (siis tyttö ja molemmat poikaystävät), alkio onneksi abortoitiin kun tytölle oli saatu taottua järkeä päähän.

Aivan ihmeellisiä perusteluja ja ihan urpoilla skenaarioilla. Olet kyllä hyvä vetämään kotiinpäin naisten suuntaan.

Jätit sitten sen perustelun kommentoimatta, joka ei ollut ihmeellinen. Eli itseäni todellakin vaivaisi, jos omaan sanaani ei uskottaisi, vaan lisäksi tarvittaisiin todisteet siitä että puhun totta. Aivan varmasti suhtautuisin siihen tunteella, omassa päässäni heräisi kysymys, että voiko niin epäluottavainen suhde olla turvallinen lapsellekaan. Seuraavaksi helposti heräisi kysymys, että miksi mies on epäluuloinen. Johtuuko se siitä, ettei hän itse ole kykeneväinen uskollisuuteen?

Mutta joo, juuri nyt on varmasti tavanomaista helpompaa minullekin suhtautua tällaisiin asioihin tunteella, kun itse poksahdan heinäkuussa. Onneksi oma parisuhde on sen verran vakaa, ettei tuollaisia omakohtaisesti tarvitse miettiä.

[Geetzu]

Mutta joo, juuri nyt on varmasti tavanomaista helpompaa minullekin suhtautua tällaisiin asioihin tunteella, kun itse poksahdan heinäkuussa. Onneksi oma parisuhde on sen verran vakaa, ettei tuollaisia omakohtaisesti tarvitse miettiä.

Mä aistin tän perkele! Onnea.

[prosessi]

Jokainen ajatusta vastustava voisi vastata yhteen kysymykseen. Jos ja kun käenpoikia on eri tutkimusten mukaan jopa 5% aviolapsista, niin sehän tarkoittaa sitä että joka 20. lapsella on riski saada hillitön trauma myöhemmin realisoituvasta isyyskriisistä. Siis keskimäärin joka koululuokalla vähintään yksi, vaikka määrä olisi vain 3%.

Onko moisen riskin olemassaolo hyvä tai hyväksyttävä asia? Ihan lapsen edun kannalta. Unohdetaan se petollisten naisten etu.

Ei ole hyvä eikä hyväksyttävä asia. Ehdotetut toimenpiteet vain ovat vähintään yhtä suuri riski lapsen edulle. Parempia ehdotuksia kehiin.

Mutta joo, juuri nyt on varmasti tavanomaista helpompaa minullekin suhtautua tällaisiin asioihin tunteella, kun itse poksahdan heinäkuussa. Onneksi oma parisuhde on sen verran vakaa, ettei tuollaisia omakohtaisesti tarvitse miettiä.

Mä aistin tän perkele! Onnea.

Kiitos.

[PerttiMakimaa]

Mutta joo, juuri nyt on varmasti tavanomaista helpompaa minullekin suhtautua tällaisiin asioihin tunteella, kun itse poksahdan heinäkuussa. Onneksi oma parisuhde on sen verran vakaa, ettei tuollaisia omakohtaisesti tarvitse miettiä.

Sitä on liikkeellä. Onnea.

[SmartAss]

Haha, tämä on loistavaa.

Prosessi viimeistään paljastaa hormonimyrskyissä mistä kana pissii, ja hyvä niin. Tixin loogisen hyvä argumentaatio on antanut kylmää kyytiä ja paljastanut selkeästi, miksi tätä asiaa ei tulla koskaan muuttamaan.

Propsit niille naisille, jotka eivät halua asettua petollisten naisten kelkkaan ja ovat nähneet ettei automaattinen testaus horjuttaisi niitä toimivia suhteita millään tavalla.

Ja Pusnus Geetzullekin.

Se että joku on narttu ja eksynyt väärään pippeliin, ei tee ihmisestä huonompaa ja pahaa. Moni mies pystyy asiat hyväksymään asioina, kunhan siihen annetaan vapaus ja asiat tehdään rehellisesti miehen tietoon heti. Se mitä Geetzu on kertonut omasta elämästään täällä on minusta vain vahvistanut sitä kuvaa ja ymmärrän hyvin, miten hänen miehensä pitää tuollaisesta hyvästä naisesta kiinni.

Sitä on kuitenkin nähty myös muunlaisia pirttihirmuja ja wnnabe-enkeleitä.

[Tix]

Kuinka moni sitä nykyään käyttää?

Varmastikin kaikki joita seikka kiinnostaa riittävästi.

Kyseisessä tapauksessa ei itse asiassa ollut kyseessä edes vahinko, valitettavasti. Käsittämättömiä idiootteja koko kolmikko (siis tyttö ja molemmat poikaystävät), alkio onneksi abortoitiin kun tytölle oli saatu taottua järkeä päähän.

Ja tämän marginaalitapauksen vuoksi olisit valmis unohtamaan koko ajatuksen?

Jätit sitten sen perustelun kommentoimatta, joka ei ollut ihmeellinen. Eli itseäni todellakin vaivaisi, jos omaan sanaani ei uskottaisi, vaan lisäksi tarvittaisiin todisteet siitä että puhun totta. Aivan varmasti suhtautuisin siihen tunteella, omassa päässäni heräisi kysymys, että voiko niin epäluottavainen suhde olla turvallinen lapsellekaan. Seuraavaksi helposti heräisi kysymys, että miksi mies on epäluuloinen. Johtuuko se siitä, ettei hän itse ole kykeneväinen uskollisuuteen?

Oletko nyt eri mieltä siitä, että testaamisen pakollisuus poistaisi sen tarpeellisuuden? Argumenttisi itse asiassa vain tukee järjestelmän perusteita. Nimittäin naisen jolla olisi jotain salattavaa asiassa käytös paljastaisi paljon suuremmalla varmuudella sen, että aihetta tarkistukseen on - jos ihmiset tosiaan ovat niin läpinäkyviä, että pieni valkoinen valhekaan ei mene läpi. Kiinnijäämisen riski tekee vakuuttavasta valehtelusta paljon vaikeampaa.

Jos hyväksytään, että ongelma on miehen epäluottamuslauseen hypoteesi, niin asianhan voisi ratkaista niin, että nainen itse ratkaisisi, kerrotaanko testin tulos miehelle vai ei. Miehelle vain kerrottaisiin naisen ratkaisu, jonka perusteella hän voisi vaatia tulosta tietoonsa tai olla vaatimatta, sen mukaan kiinnostaako tulos niin paljon että haluaa realisoida epäluottamuslauseen vaiko ei.

[Tix]

Ei ole hyvä eikä hyväksyttävä asia. Ehdotetut toimenpiteet vain ovat vähintään yhtä suuri riski lapsen edulle. Parempia ehdotuksia kehiin.

Ihmismielen toiminnasta johtuen isyyskriisiriskin poistamiseksi ainoa keino on isyyden varmistaminen. Nythän on niin, että isyyden varmistamiseksi ei ole muuta keinoa kuin geneettiset testit. Ainoat vaihtoehdot ovat vapaaehtoinen tai pakollinen varmistaminen. Saat ihan vapaasti valita kumpi on parempi keino.

[prosessi]

Haha, tämä on loistavaa.

Prosessi viimeistään paljastaa hormonimyrskyissä mistä kana pissii, ja hyvä niin. Tixin loogisen hyvä argumentaatio on antanut kylmää kyytiä ja paljastanut selkeästi, miksi tätä asiaa ei tulla koskaan muuttamaan.

Täytyy nyt kuitenkin sen verran puolustautua, että minä en todellisuudessa ole ihan noin myrskyissä kuin mitä tekstien perusteella voisi olettaa. On vaan äärettömän paljon helpompaa heittäytyä ulos siitä tavallisesta minästä ja jossain määrin jopa aidosti kokea, miltä ensisijaisesti tunteiden pohjalta "ajatteleminen" tarkoittaa. Tosiasia kuitenkin on, että tuo on erittäin tavallista, ja tunne-elämän lisäsotkeminen pelottaa jo ajatuksenakin.

Propsit niille naisille, jotka eivät halua asettua petollisten naisten kelkkaan ja ovat nähneet ettei automaattinen testaus horjuttaisi niitä toimivia suhteita millään tavalla.

Eihän se hyvin toimivia suhteita horjuttaisikaan, mutta kun niitä tarpeeksi hyvin toimivia suhteita on aivan liian vähän. Sitähän EWkin yritti sanoa, että kaikkien niiden melko hyvin toimivien suhteiden riskeeraaminen vain olisi liian kova hinta.

[Geetzu]

No ni, SmartAss onkin siis mieheni. Epäilys heräsikin jo viimeksi saunomaan ruvetessa kun rupesi kummasti pefleteistä höpöttämään...

Jatkakaa. :p

[aasi]

Ihmismielen toiminnasta johtuen isyyskriisiriskin poistamiseksi ainoa keino on isyyden varmistaminen. Nythän on niin, että isyyden varmistamiseksi ei ole muuta keinoa kuin geneettiset testit. Ainoat vaihtoehdot ovat vapaaehtoinen tai pakollinen varmistaminen. Saat ihan vapaasti valita kumpi on parempi keino.

Islamilaisessa kulttuurissa on toisenlaisiakin keinoja, noin niinkuin vertailun vuoksi. Geneettinen testaus lienee niihin verrattuna huomattavasti humaanimpaa.

[prosessi]

Kyseisessä tapauksessa ei itse asiassa ollut kyseessä edes vahinko, valitettavasti. Käsittämättömiä idiootteja koko kolmikko (siis tyttö ja molemmat poikaystävät), alkio onneksi abortoitiin kun tytölle oli saatu taottua järkeä päähän.

Ja tämän marginaalitapauksen vuoksi olisit valmis unohtamaan koko ajatuksen?

Valitettavasti olen jossain määrin eksynyt lueskelemaan raskaana olevienkin keskustelupalstoja. Parempi olisi olla lukematta, sillä niistä kyllä saa sen käsityksen, että täysjärkiset ihmiset ovat marginaalitapauksia.

Jätit sitten sen perustelun kommentoimatta, joka ei ollut ihmeellinen. Eli itseäni todellakin vaivaisi, jos omaan sanaani ei uskottaisi, vaan lisäksi tarvittaisiin todisteet siitä että puhun totta. Aivan varmasti suhtautuisin siihen tunteella, omassa päässäni heräisi kysymys, että voiko niin epäluottavainen suhde olla turvallinen lapsellekaan. Seuraavaksi helposti heräisi kysymys, että miksi mies on epäluuloinen. Johtuuko se siitä, ettei hän itse ole kykeneväinen uskollisuuteen?

Oletko nyt eri mieltä siitä, että testaamisen pakollisuus poistaisi sen tarpeellisuuden? Argumenttisi itse asiassa vain tukee järjestelmän perusteita. Nimittäin naisen jolla olisi jotain salattavaa asiassa käytös paljastaisi paljon suuremmalla varmuudella sen, että aihetta tarkistukseen on - jos ihmiset tosiaan ovat niin läpinäkyviä, että pieni valkoinen valhekaan ei mene läpi. Kiinnijäämisen riski tekee vakuuttavasta valehtelusta paljon vaikeampaa.

Enemmän mietin niitä naisia, jotka eivät ole epärehellisiä ja heidän tuntemuksiaan. Kusettaja-kusipäät taitavat olla myös sen verran paatuneempia muutenkin, että heitä järjestelmä ei pahemmin hetkauttaisi, vaikka jäisivätkin kiinni petollisuudesta.

Jos hyväksytään, että ongelma on miehen epäluottamuslauseen hypoteesi, niin asianhan voisi ratkaista niin, että nainen itse ratkaisisi, kerrotaanko testin tulos miehelle vai ei. Miehelle vain kerrottaisiin naisen ratkaisu, jonka perusteella hän voisi vaatia tulosta tietoonsa tai olla vaatimatta, sen mukaan kiinnostaako tulos niin paljon että haluaa realisoida epäluottamuslauseen vaiko ei.

Tämä kuulostaa jo toimivalta ratkaisulta, en vastustaisi.

[Tix]

Tämä kuulostaa jo toimivalta ratkaisulta, en vastustaisi.

Nyt ei sitten tarvitsisi muuta kuin kirjoittaa kansanedustajalle Olisipa helpompaa jos lainsäätäjät lukisivat Kitinää. Tulis kaikki maailman asiat kerralla kuntoon eläinten oikeuksista päästövähennyksiin.

[prosessi]

Tämä kuulostaa jo toimivalta ratkaisulta, en vastustaisi.

Nyt ei sitten tarvitsisi muuta kuin kirjoittaa kansanedustajalle Olisipa helpompaa jos lainsäätäjät lukisivat Kitinää. Tulis kaikki maailman asiat kerralla kuntoon eläinten oikeuksista päästövähennyksiin.

Taitaisi homma kuitenkin kaatua siihen tavalliseen, eli kysymykseen, että kuka maksaa hyvästä ajatuksesta aiheutuvat kulut...

[Clay]

Mutta joo, juuri nyt on varmasti tavanomaista helpompaa minullekin suhtautua tällaisiin asioihin tunteella, kun itse poksahdan heinäkuussa. Onneksi oma parisuhde on sen verran vakaa, ettei tuollaisia omakohtaisesti tarvitse miettiä.

Oletkohan nyt ihan täysin 130% varma siitä kuka on lapsen isä?

[Tix]

Taitaisi homma kuitenkin kaatua siihen tavalliseen, eli kysymykseen, että kuka maksaa hyvästä ajatuksesta aiheutuvat kulut...

No, saahan kulujen vastineeksikin jotain eikä niitä sovi liioitella. Testausfasiliteetit ja koulutettu henkilöstö pitää kuitenkin olla olemassa, yhden tutkimuksen yksikköhinta vain tuppaa laskemaan radikaalisti jos tuotantomäärä kasvaa. Mistään valtavasta mittaluokkaerosta ei edes ole kyse, nytkin avioliiton ulkopuolella syntyy liki puolet lapsista ja määrä kasvaa koko ajan. Testauksen kautta voisi rakentua pikku hiljaa koko väestön kattava dna-pankki, jonka hyötyjä rikostutkinnassa, tutkimustyössä ja erityisesti lääketieteen alalla ei sovi vähätellä.

[prosessi]

Mutta joo, juuri nyt on varmasti tavanomaista helpompaa minullekin suhtautua tällaisiin asioihin tunteella, kun itse poksahdan heinäkuussa. Onneksi oma parisuhde on sen verran vakaa, ettei tuollaisia omakohtaisesti tarvitse miettiä.

Oletkohan nyt ihan täysin 130% varma siitä kuka on lapsen isä?

Enkös minä ollut se perheen mies? Tehnee minusta isän, ja kun mukelo kerran on minun sisäpuolellani, niin varmuus saattaa olla jopa 131%.

Taitaisi homma kuitenkin kaatua siihen tavalliseen, eli kysymykseen, että kuka maksaa hyvästä ajatuksesta aiheutuvat kulut...

No, saahan kulujen vastineeksikin jotain eikä niitä sovi liioitella. Testausfasiliteetit ja koulutettu henkilöstö pitää kuitenkin olla olemassa, yhden tutkimuksen yksikköhinta vain tuppaa laskemaan radikaalisti jos tuotantomäärä kasvaa. Mistään valtavasta mittaluokkaerosta ei edes ole kyse, nytkin avioliiton ulkopuolella syntyy liki puolet lapsista ja määrä kasvaa koko ajan.

Minä olen ymmärtänyt, että aulapsistakin vain murto-osa testataan, eli jos epäselvyys asiasta on suuri. Ehkä olen väärässä.

Testauksen kautta voisi rakentua pikku hiljaa koko väestön kattava dna-pankki, jonka hyötyjä rikostutkinnassa, tutkimustyössä ja erityisesti lääketieteen alalla ei sovi vähätellä.

Voisi, mutta kyseisen pankin pyörityksestä sitä vasta lainsäätäjille työtä=kuluja tulisikin. Olikos se Islanti, joka harkitsi myyvänsä / möi oman ainutlaatuisen laajan pankkinsa oikeudet ulkomaille jollekin lääkeyhtiölle, eikä kansa oikein pitänyt ajatuksesta?

[CandyMan]

Edelleen; minä olin vain huolissani siitä, miten isät suhtautuvat lapsiinsa silloin, kun syystä tai toisesta käy ilmi ettei biologista sidettä ole.

Oletko samalla tavoin huolissasi miten (mahdollisesti aikuistuneiden) lapsien suhtautuminen vanhempiinsa muuttuu jos he saavat yllättäen tietää ettei kyseessä olekaan heidän biologiset vanhempansa? Onko pelkona että he jättävät mahdollisesti jo vanhuksiksi ehtineet kasvatusvanhempansa yksin oman onnensa nojaan, tai jopa jotain pahempaa? Olisiko tämä tarpeeksi hyvä peruste estää ihmisiä selvittämästä vanhempiensa biologista sidettä kyseiseen henkilöön?

[CandyMan]

Itseä vituttaisi kuitenkin eniten ne turhaan minulla maksatetut elatus maksut. Jos biologista sidettä ei ole, niin olen ollut siis vähän kuin naapurin Teron opena hyvää hyvyyttäni. Ja vieläpä maksanut siitä hyvästä. Kele!

Vttu mua oikein itkettää jo tää aihe. Vaikee pysyy poissa.

Kannattaa muistaa, että ne kovimmat sanat tulevat juuri sellaisilta ihmisiltä, joilla ei ole minkäänlaista omaa kokemusta asiasta. Eivät siis yksinkertaisesti osaa kuvitella itseään alussa mainittuun tilanteeseen, ainakaan oikein. Saati sitten että osaisivat kuvitella itselleen tunnesiteen lapseen.

Jos oikein teitä kahta tulkitsin, koitte voyagerin viestin takia närkästystä lapsen puolesta, ikäänkuin voyager olisi sanonut ettei halunnutkaan lapselleen parempaa elintasoa vain koska paljastuisi ettei se ollut biologisesti "oma". Pari asiaa tulee kuitenkin muistaa tässä yhteydessä:

- Käsittääkseni elatusavun tarkoitus on että molemmat biologiset vanhemmat osallistuvat osaltaan lapsen elintason ylläpitämiseen, ja kyseessä on kaiketi myös toisen vanhemman korvaus lapsen hoitamisesta aiheutuvista hankaluuksista (voi vaikuttaa työllistymiseen yms.). Pointti kai olikin se että se maksaja olisi pitänyt oikeasti olla joku toinen mies. Tiedättekö, niinku se mies joka lapsen siitti? Jos kyseinen henkilö on kuollut tai muuten estynyt, silloin yhteiskunnan tulisi huolehtia lapsen elintasosta, ei jonkun kadulta repäistyn miehen joka on alunperin saanut väärää tietoa osallisuudestaan uuden ihmiselämän syntymiseen. Jos yh-äidillä on lapsia useammalta mieheltä, eikö hän silloin saa elatusmaksuja heiltä kaikilta, eikä vain yhdeltä? Lähtökohta tuntuu siis olevan että biologisuus määrää elatusvelvollisuuden.

- Mikä tärkeintä: se että henkilö ei koe olevansa elatusvelvollinen lapsesta (koska oikea velvollinen pitäisi edelleen olla se biologinen isä) ei tarkoita etteikö hän kuitenkin haluaisi edelleen osallistua ei-biologisen lapsensa elämään muuten. Ehkä jopa taloudellisesti, oman halunsa mukaan. Ostaa vaikka sen uuden pyörän lempimuksulleen. Elatusmaksuthan eivät ole korvamerkittyä rahaa. Väärin perustein maksajaosapuoleksi joutunut ei voi millään varmistua menevätkö rahat oikeasti lapsen elintason nostamiseen vai ovatko ne vain ekstrarahaa lapsen äidin ryyppyreissuihin ja vaateostoksiin. Täten on ymmärrettävää jos maksajan rooliin jekutettu kokee Suurta Vääryyttä.

Mikä olikaan ongelma?

[prosessi]

Tuollaisessa "pakko valita" -tilanteessa asian merkitys voisi hyvinkin ylikorostua, eli ainakin osa niistä miehistä, jotka nykyään eivät edes mieti asiaa ja jotka juuri tuon luonteenpiirteensä takia todennäköisimmin jättäisivät kirjekuoren avaamatta, kehittäisi ajan myötä sellaisen ikävän kytevän epäluulon. Etenkin jos parisuhde myöhäisemmässä vaiheessa muuttuukin epävakaammaksi kuin mitä se oli lapsensaantihetkellä. Toisaalta päätös tarkistaa asia kirjekuoresta olisi "pakko valita" -tilanteessakin epäluottamuslause äidille, mikä aivan varmasti hankaloittaisi parisuhdetta aikana, jolloin se muutenkin pienen vauvan takia joutuu koville.

Noista ongelmista päästään kun siitä tehdään vaalisalaisuuden kaltainen asia. Molemmille vanhemmille lähetetään esim. erillinen kirjattu kirje jonka he voivat tahollaan lukea tai jättää lukematta. Problem solved, kukaan ei koe epäluottamuslauseita tai muita.

Tuosta jo mainitsin Tixille, että harva ihminen oikeasti osaa salata kuoren avaamisensa, valinnan näkee toisen käytöksestä.

Entä jos nainen ei itsekään tietäisi? Siinä olisi naisella jo sellaiset paineet, ettei moisia soisi kenellekään. Itse tunnen erään tapauksen, jossa nainen oli vasta aloittanut parisuhteen ja hedelmöitys oli tapahtunut joko edellisen parisuhteen loppumetreillä tai uuden parisuhteen ensimmäisistä hetkistä. Jo pelkkä olemassaolevan mahdollisuuden mainitseminen raskausaikana olisi varmasti ollut tuhoisaa uudelle parisuhteelle. Tuohon ahdistukseen kun vielä lisää ahdistuksen siitä, ettei tiedä mikä kirjekuoren sisältö tulee olemaan, niin ei hyvä.

Hetkinen? Eikö sinua yhtään harmita miehen puolesta että hän on saattanut sitoutua parisuhteeseen kypällä mahdollisesti suureksi osaksi sen takia koska luulee naisen saavan hänen lapsensa? Jos nainen epäilee ettei mies välttämättä ole lapsen isä, eikö hänen pitäisi mainita tästä uudelle kumppanilleen? Oletan tässä ehkä väärin ettei kyseinen nainen ole täysin läpeensä itsekeskeinen henkilö jolle muiden tunteet ja tarpeet eivät merkitse mitään.

Harmitti pojan puolesta, paljonkin. Enemmän kuitenkin harmittaa niiden nyt jo syntyneiden kahden lapsen puolesta, jotka tuosta tapahtumasarjasta saivat alkunsa myöhemmin. Tyttö ja poika nimittäin erosivat myöhemmin, minkä jälkeen poika välittömästi pani jonkun muun paksuksi heti sen suhteen alkumetreillä ja soitti tytölle leveilläkseen asialla, minkä seurauksena tyttö hankkiutui raskaaksi uuden on-off-poikaystävänsä avustuksella ja heille syntyi nyt sitten lapsi vuodenvaihteessa. Lisäksi alkaa näyttää siltä, että tytön lapsella on jokin neurologinen kehitysvamma, joten tulevaisuus ei hyvältä näytä. Puhumattakaan siitä, että mahtaakohan kukaan tietää tämänkään lapsen todellista isää. Tyttö asuu nykyään kuitenkin tuon isäksi väitetyn uusimman poikaystävänsä kanssa, ja jos jokin valkoinen kirjekuori nyt päätyisi osoittamaan, että hän voi livistää kuviosta karkuun, koska sattuma on ollut hänen puolellaan, olisivat lapsen tulevaisuudennäkymät pelottavan ankeat.

[prosessi]

ja jos jokin valkoinen kirjekuori nyt päätyisi osoittamaan, että hän voi livistää kuviosta karkuun, koska sattuma on ollut hänen puolellaan, olisivat lapsen tulevaisuudennäkymät pelottavan ankeat.

Musta tuo kuvio kuulostaa jo sen verran älyttömältä kokonaisuudessaan, ettei lasten tulevaisuudennäkymät taitaisi enää paljoa riippua siitä kirjekuoresta, vaan jostain ihan muusta.

Itse asiassa tuo uusin (eli kolmas kokelas ja myös todennäköisesti isä) poikaystävä on se tervejärkisin noista kaikista, joten todellakin soisin lapselle hänen läsnäolonsa. Pidän hyvinkin mahdollisena, että tyttö esim. valehteli hänelle käyttävänsä pillereitä tms., eli hän tuskin oli tietoinen siitä mihin oli päätymässä. Onneksi hän on tunnustanut isyytensä jo.