Siinä vaiheessa varmaan täytyisi hankkia kissa.Tix kirjoitti:
Entäs jos sun lapset ei haluais lapsia? Missäs vaiheessa orpoontuisit?
Geenit vai ajatukset?
-
- Kitisijä
- Viestit: 3388
- Liittynyt: 14.08.2005 19:47
- Paikkakunta: Tampere
Re: Geenit vai ajatukset?
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Geenit vai ajatukset?
En allekirjoita väittämää, että tuo olisi kaikilla tai useimmilla lapsen hankkijoilla ainoa syy.Gattaca kirjoitti:Niin. Entäs sitten?EveryWoman kirjoitti:Tix kirjoitti:Ei lasta yleensä haluta lapsen tekemisen vuoksi vaan siksi, että perheeseen halutaan pikkuvauva.
Siis vähän sama kuin että perheeseen halutaan koira kun ne on niin söpöjä?
-
- Kitisijä
- Viestit: 6126
- Liittynyt: 26.05.2006 10:01
- Paikkakunta: Bunnytown
Re: Geenit vai ajatukset?
Itse veikkaisin, että usein miehet haluavat mieluummin lapsen, eivät sitä kitisevää sinappimasiinaa. Miehet yleensä bondaavat jälkikasvun kanssa paljon paremmin siinä vaiheessa, kun muksu oppii kävelemään ja puhumaan. Mahdollisia syitä tähän ovat:
a) oikea tissi
b) vasen tissi
c) miehet tienaavat enempi ja tietty six muija jää hoitovapaalle
a) oikea tissi
b) vasen tissi
c) miehet tienaavat enempi ja tietty six muija jää hoitovapaalle
Prepare for the worstest.
-
- Kitisijä
- Viestit: 4593
- Liittynyt: 16.08.2005 15:25
- Paikkakunta: Kouvostoliitto
Re: Geenit vai ajatukset?
En mie osaa oikein kuvitella antavani lastani adoptioon missään elämäntilanteessa (paitsi joku vakava vammautuminen, mutta sitäkin varten on sukulaisia jne) joten pallotan sen, että adoptoisin itse. Ei kylläkään ole suunnitelmissa.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
- Ann 2005
-
- Kitisijä
- Viestit: 6687
- Liittynyt: 01.07.2005 21:12
- Paikkakunta: Uleåborg
Re: Geenit vai ajatukset?
Rationaalisesti ajateltuna ensimmäinen vaihtoehtohan on ainoa vaihtoehto jos haluaa viedä sekä geenejään että ajatuksiaan eteenpäin. Jälkimmäinen ei toki voi sitten tapahtua kasvattamalla kakaroita, mutta jos kerran siihen ei mene resursseja, niin propagandan suoltamiseen ainakin löytyisi virtaa.
Tätähän ovat harrastaneet mm. naimattomuuslupauksen antaneet papit.
Tätähän ovat harrastaneet mm. naimattomuuslupauksen antaneet papit.
Tasan ei mene muumit kanootissa.
-
- Kitinän uhri
- Viestit: 594
- Liittynyt: 24.08.2005 16:25
Re: Geenit vai ajatukset?
Mua vaan haittaa kun tykkään susta jotenki vaikka oot kyttä.Dr.Diarrhea kirjoitti: Et kuitenkaan ole huolissas, vaan yrität saada mut hermostuun.
-
- Kitisijä
- Viestit: 4424
- Liittynyt: 16.08.2005 16:12
Re: Geenit vai ajatukset?
Ei ne mitään "suodatu". Biologian näkökulmasta ne kulttuuriset ja sosiaaliset "suodattimet" voidaan perustellusti kuvata biologian tuottamiksi. Niinhän sosiobiologit tai evoluutiopsykologit tekevät.EveryWoman kirjoitti:En ajattele kuvailemallasi tavalla (tai sillä tavalla, mikä käsitys minulle tuosta tuli). Niin kauan kuin ihmisessä on lihaa ja verta, biologiaa ei ole mahdollista syrjäyttää. Mutta ne mekanismit, joilla biologia vaikuttaa, suodattuvat kulttuurisen ja sosiaalisen henkilöytemme kautta, eli lopputuloksen laatuun (= siihen, mitä mistäkin biologisesta jutusta lopulta seuraa) kuitenkin vaikuttaa tarkasteltavan subjektin sosiaalien konteksti. Siis sama biologinen impulssi johtaa erilaiseen lopputulokseen luolamiehellä ja Gattacalla.
Sen ei tarvitse olla reduktionismia. Yhtä hyvin ihmisen käyttäytymistä voidaan kuvata sosiologian tai psykologian näkökulmasta.
Joskus epäilen, että humanistit ne pahimpia reduktionisteja ovat.
Eihän fyysikko väitä että sinfoniat ovat vain äänenpaineen ja aallonpituuden vaihtelua, vaikka ne fysiikan näkökulmasta ovat KOKONAAN äänenpaineen ja aallonpituuden vaihtelua. Tajuatko? Siirrä sama biologia/sosiologia -mukaristiriitaan.
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
-Quarter
-
- Kitinän uhri
- Viestit: 891
- Liittynyt: 01.01.2007 18:57
Re: Geenit vai ajatukset?
.. kun siinä on lämpöä.. ei ole miten tahansa pampun kanssa heiluva The Punisheri.Hellu kirjoitti:Mua vaan haittaa kun tykkään susta jotenki vaikka oot kyttä.Dr.Diarrhea kirjoitti: Et kuitenkaan ole huolissas, vaan yrität saada mut hermostuun.
-
- Kitisijä
- Viestit: 3969
- Liittynyt: 16.08.2005 15:32
- Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld
Re: Geenit vai ajatukset?
Se valaa meihin uskoa, että rikos saattaa sittenkin kannattaa..Hellu kirjoitti:Mua vaan haittaa kun tykkään susta jotenki vaikka oot kyttä.Dr.Diarrhea kirjoitti: Et kuitenkaan ole huolissas, vaan yrität saada mut hermostuun.
Rotan aivot valtasivat pääni.
-
- Kitinän uhri
- Viestit: 891
- Liittynyt: 01.01.2007 18:57
Re: Geenit vai ajatukset?
Pakko nauraa!Ann kirjoitti:Se valaa meihin uskoa, että rikos saattaa sittenkin kannattaa..Hellu kirjoitti:Mua vaan haittaa kun tykkään susta jotenki vaikka oot kyttä.Dr.Diarrhea kirjoitti: Et kuitenkaan ole huolissas, vaan yrität saada mut hermostuun.
(Nämä pienet välipalahetket hauskuutuksin.. Suolaa ja sokeria pöytään! Hahaa! )
A man's gotta do what a man's gotta do.
-
- Kitisijä
- Viestit: 21446
- Liittynyt: 15.08.2005 0:29
Re: Geenit vai ajatukset?
Aivan. Parempi asetelma olisi:Tix kirjoitti:Kysymyksenasettelu on absurdi - annatko lapsen pois vai adoptoitko. Eihän se lapsen haluavan (normaalibiologiaa) mielestä ole missään nimessä yhteismitallinen tilanne. Ei lasta yleensä haluta lapsen tekemisen vuoksi vaan siksi, että perheeseen halutaan pikkuvauva.
Voit painaa jompaakumpaa nappia:
a) Joku kasvattaa geenisi omien ajatustensa pohjalta
b) Joku kasvattaa omat geeninsä sinun ajatustesi pohjalta
Re: Geenit vai ajatukset?
Olipa sairas kuvio. Ilmeisesti tässä tapauksessa ruoka olisi "Soilent Greeniä"?EveryWoman kirjoitti:Isyyssysteemikeskusteluissa on kuitenkin sellaisiakin kommentteja, jotka antavat ymmärtää muuta. Kysytään nyt siis sitten, josko vaikka oppisin ihmisten ajattelusta uutta.
Oletetaan, että ei olisi mahdollista kasvattaa omassa perheessään omia biologisia lapsiaan. Lapsen haluava joutuisi valitsemaan joko biologisen mutta välittömästi synnytyksen jälkeen adoptoitavaksi annettavan lapsen ja adoption välillä. Biologisten vanhempien henkilöllisyys ei kummassakaan tapauksessa tulisi lasten kasvatusperheen tietoon eikä kasvatusperhe biologisten vanhempien tietoon. Oletetaan lisäksi, että voisit valita ainoastaan jomman kumman, et molempia.
Luultavasti näin älyttömässä tilanteessa pitäisi pallottaa molemmat. Haluan biologisia jälkeläisiä, mutta lapset ovat mukavia. Eli siis geenit eteenpäin, mutta silti kotiinkin jotain vilinää.
Jotenkin tunnen itseni aseettomaksi tässä keskusteluketjussa, kun tekisi mieli valottaa reaalielämääni. Mutta pysyn lujana.
-
- Kitinän uhri
- Viestit: 796
- Liittynyt: 27.09.2006 10:41
- Paikkakunta: Ihmislä
Re: Geenit vai ajatukset?
Ei varmaankaan. Se irrationaalinen tarve lisääntyä on varmaan aika vallitseva, vaikka joitain ihmisiä ei pitäisi missään nimessä päästää lisääntymään.EveryWoman kirjoitti:En allekirjoita väittämää, että tuo olisi kaikilla tai useimmilla lapsen hankkijoilla ainoa syy.Gattaca kirjoitti:Niin. Entäs sitten?EveryWoman kirjoitti:
Siis vähän sama kuin että perheeseen halutaan koira kun ne on niin söpöjä?
Itse voisin ottaa lapsen halvaksi työvoimaksi. Skippaisin kyllä en ensimmäiset 5 elinvuotta, koska ne ovat kaikista hyödyttömimmät.
"Facts are stupid things."
Ronald Reagan
«Don't play with fire, play with Ihminen.»
Sloganizer.net
Ronald Reagan
«Don't play with fire, play with Ihminen.»
Sloganizer.net
-
- Kitisijä
- Viestit: 2360
- Liittynyt: 06.09.2006 7:50
- Paikkakunta: Maa
Re: Geenit vai ajatukset?
Tuohon otsikon yhteydessä olevaan kysymykseen, jos noista kahdesta olisi pakko valita, niin mieluummin biologinen lapsi jossain, vaikka ei sitäkään mielellään. Enkä oikein osaa kuvitella, että haluaisin adoptoida lapsen taakakseni, paitsi jos kyseessä on ihmiskunnan tulevaisuus tai jotakin sellaista.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Re: Geenit vai ajatukset?
Kaksiulotteinen olento näkisi kynän äkisti ilmestyvän omalle tasolleen ja sitten äkisti katoavan kun se nousi oman tasonsa yläpuolelle.Gattaca kirjoitti: Vaikka kuinka heiluttelelisi kynää ylös alas, kaksiulotteinen olento näkisi sen vain pisteinä omassa tasossaan..
-
- Kitisijä
- Viestit: 23537
- Liittynyt: 15.08.2005 8:41
Re: Geenit vai ajatukset?
Koska mikään ei ole pakko, vastaan oma vaihtoehto:
Toiseksi mieluiten jonkun muun kakara, jonkun muun kasvattaman ja jo pesästä lentäneenä.
Mieluiten ei kakaraa.
Toiseksi mieluiten jonkun muun kakara, jonkun muun kasvattaman ja jo pesästä lentäneenä.
Mieluiten ei kakaraa.
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Re: Geenit vai ajatukset?
Jälkimmäisen.Tix kirjoitti:Paljon parempi kysymys on prosessille: Haluaisitko jonkun muun synnyttämän sinun ja elukan biologisen lapsen vai itse synnyttämäsi lapsen, joka on biologisesti muun tahon.
-
- Kitinän uhri
- Viestit: 531
- Liittynyt: 15.09.2006 12:10
Re: Geenit vai ajatukset?
Jälkimmäinen vaihtoehto.
Ja ehkä adoptoimmekin vielä joskus. Katsotaan. Mutta koska adoptioneuvontaan pääsemisen alaikäraja on vielä saavuttamatta ja koska haluan lapseni mahdollisimman nuorena, tehdään tässä eka pari ihan bioaineksista. En silti usko, että lapseen kiintymiseen vaikuttaisi mitenkään radikaalisti se, onko ne geenit omat vai jonkun muun.
Sen sijaan ajatus siitä, että kantaisin lasta sisälläni sen 9kk, jonka jälkeen kyseisen yksilön luovuttaisin pois on ihan hirveä. Ei ne geenit vaan se tunneside. (Kokemusta on tästä raskausjutskasta.)
Ja kyllä, saatan myös joskus päätyä lahjoittamaan munasolujani. Jos alkuperäisessä kysymyksessä lapsi luovutettaisiin vain "rakennusaineina", eli tosiaan munasoluina, niin eipä siinä mitään. Mutta koska haluan lapsia, olisi silloinkin vaihtoehto nro 2.
Mutta kuitenkin pidän kätevänä tietää lapsen geenien alkuperästä lähinnä sukua rasittavien sairauksien osalta. Tietäisi varautua, jos tarvetta on. Siinä mielessä kysymyksenasettelu on ongelmallinen. Paitsi tietty jos lapsen mukana kulkisi sukurasitelista.
Ja ehkä adoptoimmekin vielä joskus. Katsotaan. Mutta koska adoptioneuvontaan pääsemisen alaikäraja on vielä saavuttamatta ja koska haluan lapseni mahdollisimman nuorena, tehdään tässä eka pari ihan bioaineksista. En silti usko, että lapseen kiintymiseen vaikuttaisi mitenkään radikaalisti se, onko ne geenit omat vai jonkun muun.
Sen sijaan ajatus siitä, että kantaisin lasta sisälläni sen 9kk, jonka jälkeen kyseisen yksilön luovuttaisin pois on ihan hirveä. Ei ne geenit vaan se tunneside. (Kokemusta on tästä raskausjutskasta.)
Ja kyllä, saatan myös joskus päätyä lahjoittamaan munasolujani. Jos alkuperäisessä kysymyksessä lapsi luovutettaisiin vain "rakennusaineina", eli tosiaan munasoluina, niin eipä siinä mitään. Mutta koska haluan lapsia, olisi silloinkin vaihtoehto nro 2.
Mutta kuitenkin pidän kätevänä tietää lapsen geenien alkuperästä lähinnä sukua rasittavien sairauksien osalta. Tietäisi varautua, jos tarvetta on. Siinä mielessä kysymyksenasettelu on ongelmallinen. Paitsi tietty jos lapsen mukana kulkisi sukurasitelista.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Geenit vai ajatukset?
Aivan, minustakaan ristiriitaa ei ole. En ole ihan varma, ajatteletko sinä meidän olevan tästä eri mieltä vai et. Kyse on vain terminologiasta.Gattaca kirjoitti:Ei ne mitään "suodatu". Biologian näkökulmasta ne kulttuuriset ja sosiaaliset "suodattimet" voidaan perustellusti kuvata biologian tuottamiksi. Niinhän sosiobiologit tai evoluutiopsykologit tekevät.EveryWoman kirjoitti:En ajattele kuvailemallasi tavalla (tai sillä tavalla, mikä käsitys minulle tuosta tuli). Niin kauan kuin ihmisessä on lihaa ja verta, biologiaa ei ole mahdollista syrjäyttää. Mutta ne mekanismit, joilla biologia vaikuttaa, suodattuvat kulttuurisen ja sosiaalisen henkilöytemme kautta, eli lopputuloksen laatuun (= siihen, mitä mistäkin biologisesta jutusta lopulta seuraa) kuitenkin vaikuttaa tarkasteltavan subjektin sosiaalien konteksti. Siis sama biologinen impulssi johtaa erilaiseen lopputulokseen luolamiehellä ja Gattacalla.
Sen ei tarvitse olla reduktionismia. Yhtä hyvin ihmisen käyttäytymistä voidaan kuvata sosiologian tai psykologian näkökulmasta.
Joskus epäilen, että humanistit ne pahimpia reduktionisteja ovat.
Eihän fyysikko väitä että sinfoniat ovat vain äänenpaineen ja aallonpituuden vaihtelua, vaikka ne fysiikan näkökulmasta ovat KOKONAAN äänenpaineen ja aallonpituuden vaihtelua. Tajuatko? Siirrä sama biologia/sosiologia -mukaristiriitaan.
Aivan tarkkaan ottaen sinfonioita ei kenties voi määritellä noin yksinkertaisesti kuin tuossa sanot, koska niissä on olennaista myös tulkinta, joka on jokaisella kerralla hieman erilainen. Siis sama sinfonia ei ole aina samanlainen sarja äänenpaineen ja aallonpituuden vaihtelua. Tajuan kuitenkin mitä hait eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että joku haluaa määritellä sinfonian noin.
Siihen on kuitenkin syy, miksi sinfoniat kirjoitetaan muistiin nuotteina eikä äänenpaineen ja aallonpituuksien suureina. Samasta syystä minä puhun kulttuurin ja sosiaalisuuden vaikutuksesta siinä missä sinä määrittelet nekin biologiaksi. Koen oman määrittelyni välineellisesti hyödyllisemmäksi näissä keskusteluissa.
-
- Kitisijä
- Viestit: 4424
- Liittynyt: 16.08.2005 16:12
Re: Geenit vai ajatukset?
Anteeksi että vastaan vasta nyt. Rasittaa vastailla Kitinään ja voi olla, että pidän huilia enkä enää kommentoi joka paikkaan muutenkaan.EveryWoman kirjoitti:Aivan, minustakaan ristiriitaa ei ole. En ole ihan varma, ajatteletko sinä meidän olevan tästä eri mieltä vai et. Kyse on vain terminologiasta.Gattaca kirjoitti:Ei ne mitään "suodatu". Biologian näkökulmasta ne kulttuuriset ja sosiaaliset "suodattimet" voidaan perustellusti kuvata biologian tuottamiksi. Niinhän sosiobiologit tai evoluutiopsykologit tekevät.EveryWoman kirjoitti:En ajattele kuvailemallasi tavalla (tai sillä tavalla, mikä käsitys minulle tuosta tuli). Niin kauan kuin ihmisessä on lihaa ja verta, biologiaa ei ole mahdollista syrjäyttää. Mutta ne mekanismit, joilla biologia vaikuttaa, suodattuvat kulttuurisen ja sosiaalisen henkilöytemme kautta, eli lopputuloksen laatuun (= siihen, mitä mistäkin biologisesta jutusta lopulta seuraa) kuitenkin vaikuttaa tarkasteltavan subjektin sosiaalien konteksti. Siis sama biologinen impulssi johtaa erilaiseen lopputulokseen luolamiehellä ja Gattacalla.
Sen ei tarvitse olla reduktionismia. Yhtä hyvin ihmisen käyttäytymistä voidaan kuvata sosiologian tai psykologian näkökulmasta.
Joskus epäilen, että humanistit ne pahimpia reduktionisteja ovat.
Eihän fyysikko väitä että sinfoniat ovat vain äänenpaineen ja aallonpituuden vaihtelua, vaikka ne fysiikan näkökulmasta ovat KOKONAAN äänenpaineen ja aallonpituuden vaihtelua. Tajuatko? Siirrä sama biologia/sosiologia -mukaristiriitaan.
Aivan tarkkaan ottaen sinfonioita ei kenties voi määritellä noin yksinkertaisesti kuin tuossa sanot, koska niissä on olennaista myös tulkinta, joka on jokaisella kerralla hieman erilainen. Siis sama sinfonia ei ole aina samanlainen sarja äänenpaineen ja aallonpituuden vaihtelua. Tajuan kuitenkin mitä hait eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että joku haluaa määritellä sinfonian noin.
Siihen on kuitenkin syy, miksi sinfoniat kirjoitetaan muistiin nuotteina eikä äänenpaineen ja aallonpituuksien suureina. Samasta syystä minä puhun kulttuurin ja sosiaalisuuden vaikutuksesta siinä missä sinä määrittelet nekin biologiaksi. Koen oman määrittelyni välineellisesti hyödyllisemmäksi näissä keskusteluissa.
Eihän ole kyse "eri terminologiasta". Niin että samaa asiaa kuvattaisiin eri termein. Kyse on ihan eri kysymyksistä eri asioista ja niihin saaduista vastauksista, ihan eri näkökulmista.
Niinpä sanomasi "tulkinta" ei kuulu fysiikan kysymyksenasetteluun ollenkaan. Paitsi jos (edit niin kai) tarkoitat, että sinfonia on fysiikankin mittauksin totta kai hieman erilainen kun se eri kerroilla soitetaan.
"Välineellisesti hyödyllinen" on sinulla hyvää PRAGMATISMIA tuossa.
Kiinteisiin ontologioihin sitoutuminen saati niihin tosissaan uskominen ei ole kovin hyödyllistä.. tai äh siis ei ainakaan minulle, muiden intressejä en voi siinä määrätä.
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
-Quarter
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Geenit vai ajatukset?
Ei haittaa (ja kiitos pyrkimyksestä kohteliaisuuteen!). Vastaanhan minäkin aina vasta sopivan kirjoitushetken ja -fiiliksen tultua.Gattaca kirjoitti:Anteeksi että vastaan vasta nyt. Rasittaa vastailla Kitinään ja voi olla, että pidän huilia enkä enää kommentoi joka paikkaan muutenkaan.
Jepjep.Gattaca kirjoitti:Niinpä sanomasi "tulkinta" ei kuulu fysiikan kysymyksenasetteluun ollenkaan. Paitsi jos (edit niin kai) tarkoitat, että sinfonia on fysiikankin mittauksin totta kai hieman erilainen kun se eri kerroilla soitetaan.
Ei minustakaan, noin niin kuin lähtökohtaisesti.Gattaca kirjoitti:"Välineellisesti hyödyllinen" on sinulla hyvää PRAGMATISMIA tuossa.
Kiinteisiin ontologioihin sitoutuminen saati niihin tosissaan uskominen ei ole kovin hyödyllistä.. tai äh siis ei ainakaan minulle, muiden intressejä en voi siinä määrätä.
Maailmassa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka sekä sitoutuvat että uskovat sellaisiin (ja sinä ja minäkin toki todellisuudessa ajattelemme paljon sidotummin kuin kenties haluaisimme). Minä pyrin aktiivisesti säilyttämään keskusteluyhteyden mahdollisimman erilaisiin ihmisiin, mikä monta kertaa merkitsee kommunikointia nimenomaan sellaisella käsitteistöllä, jonka puolitahallinen väärintulkinta sitten saa jotkut älyllisen ylivertaisuutensa korostamisvimmassa nousemaan vastarintaan liehuvin lipuin . Sanon puolitahallinen, koska en usko että se tapahtuu tietoisesti, vaan ennemminkin niin, että toisen syvimmän ajatuksen ymmärtämisvaihde on syystä tai toisesta takavasemmalle vilkuillen käännetty off-asentoon. Yleensä kun kyse on kuitenkin sen verran henkistä kapasiteettia kerryttäneistä tyypeistä, että on vaikea uskoa heidän puhtaaseen kyvyttömyyteensä ymmärtää ajatuksen punaista lankaa, olkoonkin että se on verhottu heidän näkökulmastaan epätyydyttävään terminologiseen asuun (<- tuossa yksi esimerkki terminologiasta, jota voidaan pitää epätyydyttävänä, mutta jota valitsen käyttää sen välinearvon vuoksi).
Sama lyhyesti: ymmärtämään pyrkiminen on edelleenkin omasta näkökulmastani kunnioitettavampaa kuin siitä kieltäytymisen varjolla tapahtuva päällekarkaus (jollaisten ainoa harrastaja täällä et suinkaan, valitettavasti, ole sinä). Jälkimmäinen on kuin omistaisi taikasauvan ja käyttäisi sitä ainoastaan ihmisten kampittamiseen puistotiellä. Tuhlausta.
-
- Kitisijä
- Viestit: 4424
- Liittynyt: 16.08.2005 16:12
Re: Geenit vai ajatukset?
Näytä tissit, EW!
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
-Quarter
Re: Geenit vai ajatukset?
Nyt tulee ja pahasti, mutta haluan vain EW:ltä kysyä: oletko sama vaatetusalan opiskelija, joka on myös Marimekolla assistenttina ja joka esiintyi hiljattain erään naistenlehden jutussa?
Tuota jutussa olevaa kuvaa kun vertasin avattareesi, niin rupesin epäilemään, että sehän on EW.
Tuota jutussa olevaa kuvaa kun vertasin avattareesi, niin rupesin epäilemään, että sehän on EW.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Geenit vai ajatukset?
En ole Marimekolla assarina enkä niinikään ole esiintynyt naistenlehdissä. En edes tiedä kenestä voisi olla kyse, vaikka alalla piirit ovatkin pienet. Riitta Kokkonen saattaisi olla hius- ja pokatyylinsä puolesta vähän saman näköinen kuin minä avatarissani, mutta oli Marimekolla jo kauan sitten eikä käsittääkseni enää ole opiskelija.Aito_Johanna kirjoitti:
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Geenit vai ajatukset?
Hymiövalikoimamme mahdollistaa ainoastaan perseen näyttämisen. Tässä, ole hyvä:Gattaca kirjoitti:Näytä tissit, EW!