Kitinä

PerttiMakimaa kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Öö. Siis kyllä meidän lapsilla on ainakin tytöillä punaiset ja lapsilla siniset ja kyllä tuo tutkimus ihan on tehty. Hesarista luin, saatan kaivaa hs:n arkistoakin, jos haluat.

Ai, jossakin päin Suomea on tuollaista. Espoolaisethan taitavat olla oikeita paholaisen kätyreitä.
Itse olen nähnyt vain (sukupuolesta riippumatta) valkeita kortteja valkeissa kansioissa.

Vaaleansinisiä ja -punaisia myös Kätilöopiston sairaalassa.

PerttiMakimaa kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Öö. Siis kyllä meidän lapsilla on ainakin tytöillä punaiset ja lapsilla siniset ja kyllä tuo tutkimus ihan on tehty. Hesarista luin, saatan kaivaa hs:n arkistoakin, jos haluat.

Ai, jossakin päin Suomea on tuollaista. Espoolaisethan taitavat olla oikeita paholaisen kätyreitä.

Itse olen nähnyt vain (sukupuolesta riippumatta) valkeita kortteja valkeissa kansioissa.

Oletko kurkistanut kortien kansien väriä niiden muovikuorien sisään? Ehkä korttinne ovat joissain lääkefirmojen mainoskansissa.

PerttiMakimaa kirjoitti: Ei hätää, aina voi kadota ja rekkautua uudelleen...

Se deletoi vain viestihistorian, ei kirjoittajan sisäistä tyhmyyden ikiliikkujaa.

NuoriDaavid kirjoitti:Oletko kurkistanut kortien kansien väriä niiden muovikuorien sisään? Ehkä korttinne ovat joissain lääkefirmojen mainoskansissa.

Ovat mainoskansissa, mutta valkoisia.

Öh, olen alkanut pohtia että puhumme ehkä kahdesta eri asiasta. Eli valkoisia ovat ne joissa kuvataan odotusaika ja synnytys. Eli saatatte hyvinkin olla oikeassa.

nexie kirjoitti:

PerttiMakimaa kirjoitti: Ei hätää, aina voi kadota ja rekkautua uudelleen...

Se deletoi vain viestihistorian, ei kirjoittajan sisäistä tyhmyyden ikiliikkujaa.

Valitettavasti mikään suunnitelma ei tunnu olevan täydellinen.

Mutta jos pään sisällä liikkuu tyhmyyden ikiliikkuja niin sitten ei ole ainakaan tyhjäpää.

PerttiMakimaa kirjoitti:Ovat mainoskansissa, mutta valkoisia.
Öh, olen alkanut pohtia että puhumme ehkä kahdesta eri asiasta. Eli valkoisia ovat ne joissa kuvataan odotusaika ja synnytys. Eli saatatte hyvinkin olla oikeassa.

Jätkä puhui aivan jostain muusta, me puhuimme lapuista, joita on sairaaloissa vauvansängyn päädyissä. Jostainhan ne piltit pitää tunnistaa, kun kaikki naamat näyttävät samanlaisilta. No onneksi ranteissa on dog tagit, ettei käy kuin Homerille.

Mutta palataanpa alkuperäiseen aiheeseen. Mitä mieltä olette hintinletistä pojilla eli siitä pienestä kiehkurasta niskassa? Nou kän duu, samoin korvakoru, roisi tatuointi olisi ehkä asia erikseen.

Toinen asia. Miksi on olemassa naisia, jotka koko ajan pyytelevät anteeksi tekemisiään ja olemisiaan. Ajatus tuli mieleeni kun katsoin yhtä CItyn käyntikorttia. Aluksi kerrottiin, että älkää vongatko kiitos ja sen jälkeen pyydettiin anteeksi. Hauskuutta ilmeisesti tavoiteltiin, mutta jonkinlainen pinnan alla oleva "Anteeksi että olen olemassa" ajatus siihen varmasti liittyi. Myös muissa tilanteissa olen havainnut, että naiset ovat kovia pyytelemään olemassaoloaan anteeksi. Ei kai tähän ole kukaan ketään kasvattanut, emmehän asu edes Kiinassa, jossa tyttölapsi on ei-toivottu tulokas.

Neuvolakortti on lapsen mukaan kotiin neuvolasta annettava kortti, joka otetaan aina sitten mukaan neuvolakäynnille.

Kyse ei siis ole mistään raskaudenseurantakortista, poikien johtajaominaisuuksia ja tyttöjen suloisuutta ei nyt sentään vielä ennen syntymää ylistetä.

Riemumieli kirjoitti:Mutta palataanpa alkuperäiseen aiheeseen. Mitä mieltä olette hintinletistä pojilla eli siitä pienestä kiehkurasta niskassa?

Öö? Eikö tuo ollut kasarijuttu, tietys 80´s are back eli ehkä se on taas in ja pop.

Minulla oli 80-luvulla takatukka (en tiedä miten tämä liittyy aiheeseen).

PerttiMakimaa kirjoitti:
Miksikö koko aihe ottaa päähän? Osittain siksi, että kun aiheesta keskustellaan puolet porukasta muistelee omaa lapsuuttaan jonakin herran vuonna 0 ja 1 ja suurin osa toisesta puoliskosta sanoo ajatelkaa lapsia, ajattelettehan lapsia.

Joskus muistan jostakin lukeneeni, että nämä nykyiset tyttöjen pakottamiset olemaan poikia ahdistavat (ainakin) osaa tytöistä.

niinpä niin. kaikki mikä on tapahtunut aiemmin on tapahtunut siis varmasti vuosikymmeniä sitten. harmi vaan että nuo mun kaikki esimerkit on tapahtunut viimesen 5 vuoden sisällä. mutta tokihan se on niin kaukaista varhaishistoriaa ettei niin enää tapahdu.

onko tullut mieleen että nämä tyttöjen pakottamiset olemaan tyttöjä ahdistavat (ainakin) osaa tytöistä?

par-sky kirjoitti:onko tullut mieleen että nämä tyttöjen pakottamiset olemaan tyttöjä ahdistavat (ainakin) osaa tytöistä?

Mainitsemasi esimerkit olivat kyllä kamalia, mutta mitä tarkoitat tyttönä olemiseen pakottamisella? Eikö tyttölapsi ole nimenomaan tyttö ja jos hän sukupuolensa tiedostettuaan ottaa mallia äidistään, joka myös on tyttö ja tekee tyttömäisiä juttuja, onko hänet pakotettu johonkin?

Tässä suhteessa miehet ovat taas heikoilla. Opettajat ovat naisia, kotona saattaa olla vain äiti ja isä vähät välittää, joten kestä ottaa mallia? No naisista tietenkin ja sitten valitetaan, kun mies on munaton ja itkeä tuhertaa kuin akka konsanaan.

Riemumieli kirjoitti:

par-sky kirjoitti:onko tullut mieleen että nämä tyttöjen pakottamiset olemaan tyttöjä ahdistavat (ainakin) osaa tytöistä?

Mainitsemasi esimerkit olivat kyllä kamalia, mutta mitä tarkoitat tyttönä olemiseen pakottamisella? Eikö tyttölapsi ole nimenomaan tyttö ja jos hän sukupuolensa tiedostettuaan ottaa mallia äidistään, joka myös on tyttö ja tekee tyttömäisiä juttuja, onko hänet pakotettu johonkin?

öh? jotenkin on tullut semmoinen kuva että esim. mua on haluttu asettaa johonkin perustytön malliin. ja kyllä, kyllä se ahdistaa että pitäisi vain olla nätti, kiva ja tehdä vain tyttömäisiä juttuja. jotkut haluavat olla pikkuprinsessoja ja leikkiä nukeilla ja niin edelleen. se heille sallittakoon. pitäähän niitäkin olla (nyt mitenkään väheksymättä niitä tyttöjä jotka näin tekevät). mutta pitääkö mun hakeutua sairaanhoitajaksi vain siksi että olen tyttö, siitä viis että se ala ei kiinnosta mua pätkääkään? siis tarkoitan tiettyyn malliin puristamista (itse asiassa sukupuolesta riippumatta), sitä että ulkopuolelta sanotaan, että sinun pitää olla tälläinen. ja edelleen olen sitä mieltä että on ahdistavaa kun sua yritetään sulloa muottiin johon et sovi.

par-sky kirjoitti: mutta pitääkö mun hakeutua sairaanhoitajaksi vain siksi että olen tyttö, siitä viis että se ala ei kiinnosta mua pätkääkään?

Äläs nyt jankuta tyhjää. Ei näin kukaan ole väittänyt. Ei tässä ketjussa kukaan ole tämän puolesta liputtanut. Ei siis lisää turhia ongelmia, kiitos.

Itse olin lapsena varsin epäpoikamainen sikäli, että olin motoriikaltani heikko ja huono urheilussa. Vanhempani eivät onneksi tästä moittineet tai painostaneet urheilulajeihin.. vaikka muut pojat luonnollisesti kiusasivat.

Minunkin suosikkilelujani olivat autot, lentokoneet ja leegot joista suunnittelin itse vempeleitä, en ohjeiden mukaan. Toisaalta minulla oli myös pehmoleluja, joita vauvakuvissa halaan ja myöhemmin sitten tein niistä perheyhteisöjä, kenties vähän tyttömäistä leikkiä. Vauvanuket olivat ällöjä koska olivat liian ihmismäisiä ja sitäpaitsi kovaa muovia.

Sitten minulla oli myös nukkekoti!!!! Seliseli, en suinkaan leikkinyt kotia sillä, vaan minua yhdessä vaiheessa innosti kaikenlaiset PIENOISMALLIT (lentokoneet, laivat, miksei sitten talotkin), joten nukkekotiin näpräsin huonekaluja, keittiötä, kylppäriä, valaistuksenkin. Vanhempani eivät ihmetelleet, mutta nukkekodin hankimme kyllä siihen tyyliin että olin mukamas ostamassa sitä jollekin tyttöpuoliselle.

Gattaca kirjoitti: Sitten minulla oli myös nukkekoti!!!!

RYHÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄH! Oliko sulla aina leikkiessä essu päällä?

par-sky kirjoitti:onko tullut mieleen että nämä tyttöjen pakottamiset olemaan tyttöjä ahdistavat (ainakin) osaa tytöistä?

Jäin ihmettelemään miksi editoit tekstistäni, johon vastasit, kohdan jossa olin juuri sitä mieltä, että ihmiset saavat olla mitä haluavat.

Pitää lukea nuo kokemuksesi.

Gattaca kirjoitti:Itse olin lapsena varsin epäpoikamainen sikäli, että olin motoriikaltani heikko ja huono urheilussa. Vanhempani eivät onneksi tästä moittineet tai painostaneet urheilulajeihin.. vaikka muut pojat luonnollisesti kiusasivat.

Minunkin suosikkilelujani olivat autot, lentokoneet ja leegot joista suunnittelin itse vempeleitä, en ohjeiden mukaan. Toisaalta minulla oli myös pehmoleluja, joita vauvakuvissa halaan ja myöhemmin sitten tein niistä perheyhteisöjä, kenties vähän tyttömäistä leikkiä. Vauvanuket olivat ällöjä koska olivat liian ihmismäisiä ja sitäpaitsi kovaa muovia.

Sitten minulla oli myös nukkekoti!!!! Seliseli, en suinkaan leikkinyt kotia sillä, vaan minua yhdessä vaiheessa innosti kaikenlaiset PIENOISMALLIT (lentokoneet, laivat, miksei sitten talotkin), joten nukkekotiin näpräsin huonekaluja, keittiötä, kylppäriä, valaistuksenkin. Vanhempani eivät ihmetelleet, mutta nukkekodin hankimme kyllä siihen tyyliin että olin mukamas ostamassa sitä jollekin tyttöpuoliselle.

Tässä meillä on muuten loistava esimerkki ihmisestä, joka on saanut olla mitä hän haluaa. Hieno yhteiskunnan jäsen hänestä tulikin.

PerttiMakimaa kirjoitti:

Gattaca kirjoitti:.

Tässä meillä on muuten loistava esimerkki ihmisestä, joka on saanut olla mitä hän haluaa. Hieno yhteiskunnan jäsen hänestä tulikin.

Vitutko minä yhteiskunnasta?? Vapautuneisuudesta esimerkkinä: Pentuna kadehdin naapurinpojan isoa kumista krokotiilia. Jokunen vuosi sitten löysin Tiimarista aivan hugen ja painavan leikkikrokotiilin. Totta kai kunnioitin entistä ja nykyistä tarvettani ja ostin sen heti. Asuu nyt kaappini päällä. Tietokoneen päällä onkin sitten pehmoeläin, mutta se onkin Tiikeri!

Gattaca kirjoitti:Jokunen vuosi sitten löysin Tiimarista aivan hugen ja painavan leikkikrokotiilin. Totta kai kunnioitin entistä ja nykyistä tarvettani ja ostin sen heti.

Montako reikää siinä on?

Gattaca kirjoitti:Vapautuneisuudesta esimerkkinä:

Vapautuneisuudesta? Paremminkin tuo kuulostaaa siltä, että olet vieläkin kahlittuna lapsuuteen. Jos olisit vapautunut, olisit kasvanut aikuiseksi jo aikaa sitten.

Pyry-Matias kirjoitti:

Gattaca kirjoitti:Jokunen vuosi sitten löysin Tiimarista aivan hugen ja painavan leikkikrokotiilin. Totta kai kunnioitin entistä ja nykyistä tarvettani ja ostin sen heti.

Montako reikää siinä on?

Iso suu ja syvä nielu.
Pituutta koko vonkaleella 90 senttiä.

kipeä ukkeli kirjoitti:

Gattaca kirjoitti:Vapautuneisuudesta esimerkkinä:

Vapautuneisuudesta? Paremminkin tuo kuulostaaa siltä, että olet vieläkin kahlittuna lapsuuteen. Jos olisit vapautunut, olisit kasvanut aikuiseksi jo aikaa sitten.

Aikuiseenkin nörttiyteen kuuluu mm. autojen pienoismallien ostelu (Sanottiin Mikrobitissä, täytyy olla totta siis)

PerttiMakimaa kirjoitti:

par-sky kirjoitti:onko tullut mieleen että nämä tyttöjen pakottamiset olemaan tyttöjä ahdistavat (ainakin) osaa tytöistä?

Jäin ihmettelemään miksi editoit tekstistäni, johon vastasit, kohdan jossa olin juuri sitä mieltä, että ihmiset saavat olla mitä haluavat.

sanoit ettei tyttöjä saa pakottaa olemaan poikia. sanoin että tyttöjä ei saa pakottaa olemaan tyttöjä. kumpikin todennäköisesti tarkoitti ettei lapsia saa pakottaa tiettyihin muotteihin? halusin vain korostaa että tuo toimii myös toisinpäin.

lopputulema: kaikki ahdistaa.

Gattaca kirjoitti:Vitutko minä yhteiskunnasta?? Vapautuneisuudesta esimerkkinä: Pentuna kadehdin naapurinpojan isoa kumista krokotiilia. Jokunen vuosi sitten löysin Tiimarista aivan hugen ja painavan leikkikrokotiilin. Totta kai kunnioitin entistä ja nykyistä tarvettani ja ostin sen heti. Asuu nyt kaappini päällä. Tietokoneen päällä onkin sitten pehmoeläin, mutta se onkin Tiikeri!

Jahaa, tästä päästäisiinkin kivasti siirtymään tähän lasten sosiaalistamiseksi, että heille annetaan tarvittavat tiedot ja taidot yhteiskunnassa pärjäämiseksi. Mutta olkoon.

PerttiMakimaa kirjoitti:Jahaa, tästä päästäisiinkin kivasti siirtymään tähän lasten sosiaalistamiseksi, että heille annetaan tarvittavat tiedot ja taidot yhteiskunnassa pärjäämiseksi. Mutta olkoon.

Ja siihen, että vanhemman tehtävä ei ole olla lapsen kaveri vaan evästää ja tukea tulevaan elämään. Että sen tissin antamisenkin voi huoletta lopettaa ennen kouluikää.

Pyry-Matias kirjoitti:

PerttiMakimaa kirjoitti:Jahaa, tästä päästäisiinkin kivasti siirtymään tähän lasten sosiaalistamiseksi, että heille annetaan tarvittavat tiedot ja taidot yhteiskunnassa pärjäämiseksi. Mutta olkoon.

Ja siihen, että vanhemman tehtävä ei ole olla lapsen kaveri vaan evästää ja tukea tulevaan elämään. Että sen tissin antamisenkin voi huoletta lopettaa ennen kouluikää.

Vanhempieni puolustukseksi: Tuskin monillakaan vanhemmilla on valmiuksia ohjata kaltaistani mutanttihybridiä, vaan he olettavat että asiat sujuvat ikäänkuin luonnostaan. Mikä ei toimi kaltaiselleni friikille. Joka tarvitsisi erikoisvalmennusta.

Ja älkää sotkeko äiteeni tisuja tähän!!!