EveryWoman kirjoitti:No tuohan jo vähän selittääkin synkeää käsitystäsi netissä aikaansa viettävistä ihmisistä. Tyypillinen kun minä niin varmasti muutkin -ilmiö. Toim. huom.: itse en ole nettiaddikti enkä edes sen tapainen, ja silti viihdyn täällä toisinaan paljonkin.
Höö. Ei se ole synkeää. Valinta- ja elämäntapakysymys. Enempi netteily itseasiassa kytkeytyy allekirjoittaneella joko kahteen asiaan: töissä on hiljaista (nykyään harvinaista) tai olen sinkku (enemmän vapaa-aikaa yksin koton.) Ehkä addiktio on väärä sana, casual heavy user kenties. Ei tähän mitään arvolatausta liity, en koe netinkäyttöäni ongelmaksi.
EveryWoman kirjoitti:Kenties sinulla on lisäksi netissä tylsää ja ajattelet täällä roikkuessasi, miten paljon siistimpää olisi juuri nytkin olla viettämässä real life -laatuaikaa jonkun hotin misukan kanssa, mutku oot addikti niin joudut kärsimään nettiympäristössä tylsästä half lifesta? Uutinen: joillekuille nettielämä on yhtä palkitsevaa ja mukavaa kuin muukin osa elämästä - ei mikään oma epäelämän muotonsa, johon turvaudutaan turruttavana pakopaikkana alkoholin tapaan tai vetäydytään päästelemään ulos niitä höyryjä, joita real lifen kontekstiin vaivalla rakennetut sosiaaliset kulissit eivät kestäisi.
Voi olla, en tiedä, itse pidän nettiä auki vain jos saan siitä jotain
Totta KAI olisi siistimpää viettää laatuaikaa hotin misukan kanssa, mutta ongelma on tietysti se, että aina se ei ole syystä tai toisesta mahdollista.
EveryWoman kirjoitti:Ehkä sosiaalinen kontekstisi on täynnä keeping up appearances -ihmisiä, joille nettideittailu vielä 2000-luvullakin on suuri häpeäpilkku (ilman mitään järkisyytä)? Niitä, jotka kerran (ystäviltään ehdottoman salaa) kokeillessaan aloittavat seuranhakuilmoituksensa tyyliin Kokeillaan nyt täältäkin tai En todellakaan yleensä nettideittaile, mutta (lienee sanomattakin selvää, että itse jätin järestelmällisesti vastaamatta tuollaisiin ilmoituksiin).
Enpäs oikein usko. Ihmiset nyt vaan kiinnostuvat toisistaan ilman mitään erityistä efforttiakin, kun vain tapaavat toisiaan. Sosiaaliset ihmiset pariutuvat melko helposti ilman minkäänlaisia nettikarsintoja. Sitten on niitä ujomman sorttisia, jotka eivät pariudu vaikka olisivat joka päivä Rovaniemen markkinoilla. Pointti - pääosan tuntemistani ihmisistä ei ole TARVINNUT laittaa ilmoituksia, ihan normaali elämä on hoitanut pariutumistarpeet.
EveryWoman kirjoitti:Ja nekin näistä, jotka
ovat pariutuneet netissä, keksinevät kätevän peitetarinan välttyäkseen paljastumasta!
Ei kai se mikään häpeä ole? Kauheita arvolatauksia asettelet joko minun suuhuni tai omaan päähäsi
EveryWoman kirjoitti:No, enpä minäkään allekirjoita sitä väitettä, että suurin osa ihmisistä nykyisin pariutuisi netissä, mutta ihan yhtä huvittavana pidän ajatusta siitä, etteikö sitä tapahtuisi ja etteikö se olisi yhtä normaalia ja luonnollista kuin pariutuminen vaikkapa työpaikalla tai harrastuspiirissä.
Noniin. Olet pitkälti samaa mieltä. Joskin luonnollisuudesta olen hiukan eri mieltä, omien kokemuksien mukaan nettitreffailu on nimenomaan seuran tarpeesta lähtenyttä ja siksi hieman epäluonteva tapa tavata ihmisiä. Äläkä nyt käsitä väärin - on minulla positiivisiakin kokemuksia. Silti, tähän asti kaikki merkittävät ihmissuhteeni ovat lähteneet muualta. Ellei merkittäväksi ihmissuhteeksi sitten lasketa muutaman kuukauden deittailua äärimmäisen superhotin misun kanssa.
EveryWoman kirjoitti:Metrossa iskemisen ikävä puoli on se, että vaikka kuinka kiinnostavan oloinen ihminen ulkonäön perusteella voi osoittautua syvällisemmän tutustumisen jälkeen aivan totaaliseksi vesiperäksi.
Totta munassa. Itse asiassa spontaani tuntemattoman ihmisen bongaaminen ei ole minulle luontaista, vaan kiinnostuminen keskustelujen kautta.
EveryWoman kirjoitti:Muistan sinunkin aiemmin valitelleen sitä, että et ole pitänyt tyttöystäviäsi erityisen kiinnostavina ihmisinä pidemmän päälle tjsp. Itselläni nettimenetelmän onnistumisprosentti on oikeasti aivan eri mittaluokkaa kuin rl-vaihtoehtojen, ja persoonallisuutesi nojalla voisin kuvitella että tilanne olisi sinunkin kohdallasi aivan sama. Paitsi jos koet aivan sietämättömäksi sellaiset treffit, joilla käy ilmi että lupaava tarjokas ei olekaan lupaava irl. Ehkä joku voi niin kovasti haluta välttyä niiltä tilanteilta, että laittaa mieluummin koko netin kiinni.
Olen kokeillut molempia menetelmiä. Kaksi neljän vuoden ihmissuhdetta contra yksi 3 kk tapailu + X kappaletta mitäänsanomattomia tapaamisia vievät vääjäämättä tilaston IRL-tapaamisen puolelle
EveryWoman kirjoitti:Miten kuten, luovu nyt hyvä mies noista (edellisessä viestissä erittelemistäni) ennakkoluuloistasi.
Olettamistasi ennakkoluuloista. Alkuperäinen viestini koski vain nettideittailun yleisyyttä ja sukseeastetta.