Lävistykset ja tatuoinnit

[LillyMunster]

Mielipiteitä? Onko sinulla, ja jos ei ole, ottaisitko? Mitä mieltä olet kun näet niitä muilla?

Mielikuva tatuoinneista vain vankilakundien ja merimiesten yksinoikeutena on jo suurelta osin ohitettu, mutta edelleen paheksuntaa ilmenee. Samoin lävistykset ovat yleistyneet todella paljon viime vuosina.

Missä kulkee sinun rajasi lävistyksin ja tatuoinnein itsensä koristelussa?

[Kittys]

Tatskat, kuten läväritkin on jees. Mä tykkään...Kuhan niissäkin pysyy suhteellisuudentaju, eikä koristele/ rumenna itteensä niillä läpikotasin. Ne on kans varmaan sellasia, joihin jää "koukkuun" ja haluaa niitä lisää, ehkäpä.

Itellä yks tatuointi, käsivarressa. Sekin otettu joskus teinarivuosina, en tiä jättäisinkö nytten ottamatta. Masuun haluisin joskus viel pullee mahasen nätin enkelin tai Nasun. Sit jos mä oisin iso ja lihava, mulla ois iso enkeli tai se iso Nasu.. yyh..

Kielessä on lävistys, se on ihan HOTTIS. Siitä en luovu

[Exsat]

Lävistyksiä ei ole korvanlehtien ulkopuolella, selkään on tatuoituna enkeli. Toinen/useampi tatuointi on suunnitteella kunhan saan päätettyä mitä ja minne. Työn vuoksi tatuoinnit pitää sijoitella niin, että ne voi peittää tarvittaessa vaattein.

Mä olisin kovasti halunnut kulmalävistystä, mutta jotenkin jänskätin sitä, että tarttuuko se kiinni vaatteisiin ja tyynyliinoihin. Ei sitten tullut nuorempana otettua, ja nyt ei työn vuoksi enää viitsi. Kielikorun ottaisin jos se ei olisi haitallinen hampaille.

Mulla suurimmat rajoittajat itsensä koristelun suhteen ovat työ ja hampaiden vahingoittumisen pelko. Jokainen koristelkoon itseään siten kun parhaaksi näkee, tosin välillä varsinkin salilla törmää niin järkyttävän rumiin sininen ruusu/pantteri/lohikäärme/delfiinitatuointeihin, että väkisinkin käy mielessä MIKSI joku haluaisi sellaisen iholleen.

[Feiz]

Mielipiteitä? Onko sinulla, ja jos ei ole, ottaisitko? Mitä mieltä olet kun näet niitä muilla?

Mielikuva tatuoinneista vain vankilakundien ja merimiesten yksinoikeutena on jo suurelta osin ohitettu, mutta edelleen paheksuntaa ilmenee. Samoin lävistykset ovat yleistyneet todella paljon viime vuosina.

Missä kulkee sinun rajasi lävistyksin ja tatuoinnein itsensä koristelussa?

Oli lävistys korvassa (uuu HAARDCOORE) ja senkin otin pois vuosia sitten.
Tatuointia olen halajanut vuosia, mutta en vielä ole rohjennut ottaa. Tiedän olevani sellaista tyyppiä, että kun sen yhden tatskan otan niin todennäköisesti pitää ottaa lisää ja lisää ja lisää.
Tällä hetkellä olen siis koruton, maaliton jannu.

Mitään rajaa en läväreille tai tatuoinnelle laita. Jos immeiset tykkää laittaa niin laittakoot. Ei oo multa mitään pois.

Gimmafrendillä kielessä ja navassa lävärit ja se riittää. Ei kiitos enempää niitä, tosin ei kiitos vähempääkään

[Kittys]

[quote="Exsat"] Kielikorun ottaisin jos se ei olisi haitallinen hampaille.

Eipä toi tossa hampaisiin hakkaa, kuhan on oikealla kohalla. Ainoo mitä siit saattaa tulla, on hammaskivi. Sekin tosin tulee vaan tohon korun alempaan palloon. Näin ainakin mulla, ja senkin saa pois.

[Exsat]

Kielikorun ottaisin jos se ei olisi haitallinen hampaille.

Eipä toi tossa hampaisiin hakkaa, kuhan on oikealla kohalla. Ainoo mitä siit saattaa tulla, on hammaskivi. Sekin tosin tulee vaan tohon korun alempaan palloon. Näin ainakin mulla, ja senkin saa pois.

Joo , oikein asetettuna ei ole niin vaarallinen. Ongelma on lähinnä siinä, että kun suussa on vierasesine, niin sitä hankaa itse niihin hampaisiin...

[mustaenkeli]

Mielipiteitä?

Kukin koristakoot/kauhistakoot ihonsa ihan miten tykkää ja ottakoon myös itse omasta ihostaan vastuun.

Onko sinulla, ja jos ei ole, ottaisitko?

On. Sekä lävistyksiä, että tatuointi. Aikeissa ottaa toinen tatuointi. Ollut jo pidemmän aikaan suunnitteilla ja kuvio selvä.

Mitä mieltä olet kun näet niitä muilla?

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ei tuosta juuri mielipidettä voi muodostaa. Joittenkin kuvia on kiva kattella, mutta toisaalta läpeensä tatuoidut miehet osaavat olla kyllä pelottaviakin. Lävistyksissäkin voi toki ajatukset herätä siinä, missä yhteydessä tapaan kovin lävistetyn tapauksen.

Missä kulkee sinun rajasi lävistyksin ja tatuoinnein itsensä koristelussa?

Työn puolesta en saa näyttää kovin provosoivalta. Lävistykset on ja pysyy korvissa sekä sellaisilla alueilla, missä ne ei heti silmään osu. Tatuoinnit on saatava helposti peitettyä vaatteilla. Voi muuten oma ammatillisuus, mahdollinen kasvattajan ja aikuisen rooli kärsiä. Pitäisi olla esimerkillinen... Toki edellisten työpaikkojen asiakkaat osittain tiesikin näistä ihoni koristuksista, mutta se ei ollut se ensimmäinen ja tärkein asia, joka minusta ilmaantui esille.
Ja... vaikka itsellä olisikin lävistyksiä ja tatuointeja, on toki hyvä osata alle 18-vuotiaalle perustella, miksi niissä lävistys- ja tatuointiliikkeissä on se 18-vuoden ikäraja useimpiin juttuihin.

[Faghag]

Otin vuonna 1994 vasempaan olkapäähäni pienen ja tyylikkään lohikäärmetatuoinnin. Puoli vuotta myöhemmin hankin lävistyksen nenääni.

Suunnittelin nuorempana ottavani lisää tatuointeja, mutta onneksi nuo aatokset jäivät. Ihon koristelu on esteettistä, mutta kannattaa tarkkaan miettiä tatuoinnin koko ja sijainti. Vaikka olisi tosi coolia laittaa tatuointi niskaan tai kaulaan, voi mieli 10 vuoden kuluttua muuttua, eikä tatuointeja katsella hyvällä yrityksissä, joissa muodollinen ja vanhoillinen organisaatiokulttuuri.

Oman tatuointini otin Duck's Tattoossa ja samaan aikaan viereisessä tuolissa kärsi helvetin tuskia nuori kaveri, joka otti käsivarteensa varsin mautonta paljasrintaisen intiaaninaisen torsoa. Teki mieli sanoa kaverille, että olisit säästänyt rahasi ja tuskasi. Mutta makuasioista ei voi kiistellä.

Omaan tatuointiini olen edelleen tyytyväinen, sekä aiheeseen että sijaintiin, mutta uusia kuvia en aio nahkaani ottaa. Nenäkorusta luovuin jo vuosia sitten.

Katselen mielelläni muiden ihmisten tyylikkäitä tatuointeja, koen ne jopa eroottisiksi.

[santtu]

On yksi ja lisää otan kunhan saan varattua ajan ja tekopaikan ja riittävän summan käteistä. Kehoni pinta-alasta koen mahdollisiksi vain alueen olkavarren puolivälistä olkapäähän, selän lapaluista ristiselkään ja jalkapöydän, joka kuitenkin hiertymäalttiina voi olla liian riskialtis paikka tatuoinnille.

Koska liikun (huonoista ja säälittävistä) pyristelyistäni huolimatta eläköitymiseeni asti (oletus) konservatiivisuutta huokuvissa yhteyksissä, tatuoinnin pitää peittyä hyvin, kun pujottaudun t-paitaan. Niillä paikoilla, jotka näin puettuna eivät peity, annan itsestäni kuvan näissä em. yhteyksissä ja tuohon kuvaan eivät ylimääräiset kuvioinnit kuulu.

Tatuoinnit noin yleensäkin ovat tuettuja ja hytimestä.

[MarthaFocker]

Taidan olla outolintu, koska minulla ei ole reikiä ollut korvissa ikinä, enkä oikeastaan haluakkaan. Tatuointiakaan en ottaisi, jos vaikka ilmaiseksi saisin.

Teinixinä tuli rei'itettyä itseään enemmänkin, mutta niistä on jäljellä vain napakoru. Vasemmassa kulmassa on renkaiden jättämiä arpia.

Oikeastaan kaikenlaiset arvet ovat mielestäni sata kertaa hienompia, kuin mikään tatuointi.
Ja aidompia. Niistä on kuitenkin aina joku oikea tarina kerrottavana, eikä mitään hippien selitystä niiden tatuointien symboliikasta.

[gullible]

Oikean solisuun leikkausarven alapuolella on teksti: "HIGHSIDE". Visio (minä) ja inspiroitu taiteellinen toteutus (se tikkaaja) ei ehkä onnistunut parhaalla tavalla, koska kaikki tuntuvat lukevan sen "HIGHSLOW".

Muistuttaa minua niistä viehättävistä ajoista, kun moottoripyörällä lujaa ajaminen oli tärkeintä elämässä ja loppuaika oltiin humalassa.

Korut ja lävistykset eivät minusta sovi Miehelle.

[LillyMunster]

arvet ovat mielestäni sata kertaa hienompia

Komppaan! Rakastan polvieni arpia ja muitakin matkan varrella saatuja ikuisia muistoja ruhjeista.

Itselläni on muutama lävitys (nenä, kieli, napa, nännit, korvissa laajennukset) ja tatuointeja on kolme. Työt rajoittavat, eli en voi ottaa ihan kaikkea mitä haluaisin, mutta lisää tatuointeja on tulossa. Tatuointien on oltava vaatetuksella peitettävissä, ja lävistyksetkään eivät voi sijoittua näkyville alueille.

Odotan mielenkiinnolla, että missä vaiheessa asenteet ovat muutaman vuoden päästä. Vieläkö silloin ajatellaan, että tatuointi tai lävistys muuttaa ihmistä huonompaan suuntaan?

On ikävää, että työpaikka/ennakkoasenteet rajoittaa sitä miltä ihminen näyttää/haluaisi näyttää.
Lävistykset ja niiden kiellot on helpompi ymmärtää; on olemassa mahdollisuus, että koru vaikka tietyntyyppisessä työssä takertuu kiinni johonkin tai aiheuttaa hygieniariskin, mutta tatuoinnit... Sehän on osa ihoa sen jälkeen kun se on parantunut

[mustaenkeli]

Kielikorun ottaisin jos se ei olisi haitallinen hampaille.

Mulle hammaslääkäri suositteli hankkimaan siihen alempaan palloon semmosen silikonisen pallon (joita lävistysliikkeistä saa), silloin ei koru ole haitaksi hampaille ku ei metalli kolise hampaisiin. Niin, ja tietty se korun kanssa leikkiminen on ihan täysin kielletty. Vahingoittaa hammasta.

Toinen, niin pitemmän päälle lävistys kielessä saattaa alkaa vetämään ienrajaa alaspäin ja tuoda hammasta sieltä sisältä enemmän esille ja pahimmassa tapauksessa hampaat tippuu suusta! Mutta tietty jos lävistys on oikeessa paikassa, eikä sillä liiemmin leiki ja kalisuttele pitkin suuta, ni ei mittää hättää.

[pajazzo]

Eipä löydy korviksia kummempaa meikäläisestä. Tatskat ja lävistykset on tiettyyn rajaan asti ihan ok. Se, että joku haluaa maalata koko kehonsa väreillä ei ihan aukea mulle. Eikä se, että kilistintä ja kolistinta löytyy niin paljon, ettei edes kasvonpiirteitä erota. Kukin kuitenkin tavallansa. Mikä minä olen siitä sanomaan.

[Patz]

Kolme kuvaa on ympäri kehoa ja kaikki täysin peitettävissä olevia. En usko ottavani enää lisää kuvia mutta suunnitelmissa on hieman "elävöittaa" hauiksessa olevaa, yli 10 vuotta vanhaa kuvaa. Lisäksi lävistys, jonka olemassaolosta ei kovinkaan monella ole tietoa... Ja sekin vain oman nautinnon eikä katu-uskottavuuden vuoksi.

[irmelianneli]

Oikeaan olkavarteen kymmenen vuotta sitten hätäpäissään otettu kuva on aika syvältä, mutta onneksi se on aika pieni. Alaselän kuva on isompi ja hieno, ja uudempi. Nuoruusvuosilta muistoja ovat myös napa- ja kulmakorut. Miehellä pitää mielestäni olla vähintäänkin korvikset. Tatskat on jees, mutta myös puhdas kaunis vartalo. Lävistykset tuntuu jotenkin lapsellisilta, mutta eipä noita itse enää niin noteeraa, ja vois olla paljas olo ilmankin.

Niinnojoo, korvissa on seitsemän reikää, mut niitä ei varmaan lasketa.

[Mida]

Minulla on lävistys alahuulessa sekä kolme tatuointia. Ja kuvat ovat vartalolla niin, että näkyvät vain niukoissa vaatteissa eli yksi tulee näkyville hihattoman paidan kanssa ja loput ovat bikinikamaa, kun en tykkää että iho paistaa housujen ja paidan välistä.

Juu, ideana noiden kuvien kanssa ei ollut esitellä niitä ensisijaisesti muille vaan halusin iholleni omanlaisiani kuvia itseäni varten. Ja ainoastaan yksi niistä on aavistuksen kliseinen, mutta itse piirretty.

Ainoa esittelykoristelu onkin tuo koru. Ja tietty ne perinteiset korvikset, joita en kyllä juuri koskaan meinaa muistaa käyttää.

Ei muiden koristautuminen juuri häiritse, mutta joskus kyllä minäkin ihmettelen hiljaa itsekseni, että miksi ihmeessä ihmiset ottavat rumia tahi massamuodikkaita kuvia tai koruja. Omapahan on nahkansa.

[HellBell]

Ei ole tatuointeja enkä mitä luultavimmin tule tatuointia/ja ottamaan, koska mulla on allergistyyppinen/herkkä iho. Jos kuitenkin joskus tatuoinnin ottaisin, ottaisin jonkun pienen ja pistätyttäisin sen sellaiseen paikkaan, josta se ei olisi heti näkösällä.
Naparei'itys on, samoin kome rei'iytystä (yhteensä) korvissa. Naparei'ityksen olen ottanut kaksi kertaa, koska ensimmäisellä kerralla rei'iytys tehtiin liian pienin mitoituksin , josta johtuen lyhimmilläkin välillä ollut napakoru näytti 'hilluvalta' ja korun ns. uloskasvamisen riski hillui yhtä selkeästi ilmoilla, joten uusinnutin rei'ityksen ja nyt kaikki sen suhteen ok, koru kykkii paikoillaan kuin tatti sienimetsässä, ihastuttavaa.
Uudemmasta kerrasta on aikaa vasta n. 17 päivää, joten läträilen tässä vielä jonkin aikaa merisuolavesipuhdistusten kanssa.
Silloin 17 pv sitten, ollessani siinä rei'iytyksiä tekevässä paikassa ja odottaessani omaa vuoroani, laukkasi liikkeestä ulos naparei'iytyksen jälkitunnelmissa tyttö, joka oli sekä pökrätä että oksentaa samalla kertaa ja jonka sisko oli tämän tytön jälkeen jäänyt sisälle seuraavaksi naparei'itettäväksi, mutta joka alkoi olla lähes paniikin partaalla nähtyään siskonsa reaktiot vastaavan operaation jälkeen ja jota paikan pitäjä, lävistäjänainen, koetti siinä sitten rauhoitella. "Ei satu paljoa."
Huikkasin siihen väliin verhon toiselta puolen vakuuttavan rauhoittavalla äänelläni (joka tuntuu pätevän kaikkiin muihin paitsi välillä itseeni) että " Hei, mulle on tehty aiemmin naparei'iytys ja nipistyksen kaltainen tuntemus se vain on, vähän sattuu, mutta ei ollenkaan niin että siihen pökräisi ja olen myös pökrännyt pari kertaa aiemmin ihan toisista jutuista mutten tästä, että katso vaan rauhassa muualle ja se on pian ohi. Ei mitään paniikkia". *päivän hyvä työ tehtynä, kerrankin*
Jep, tyttö sai otetuksi sen naparei'iytyksen ja tuli sen jälkeen iloisesti sanomaan mulle, ettei ehkä olisi uskaltanut ilman prep-talkiani. Tässäkin vaiheessa hymyilin vielä itsevarman "näin se on, pikkujutut ei satu"-oloisesti ja siirryin kypsän levollisesti otatuttamaan makuuasennossa sitä uusinta-rei'iytystä. Siinä vaiheessa kun ne rei'iytysvälineet lukitsivat otteensa kuin pihdit.. siinä vaiheessa alkoi mielikuvitus heittää pelkoa pyttyyn "Voihan tässä pökrätäkin, mistäs minä sen tiedän. Kauheaa, pulssi kiihtyy, en tajua mitään, kohta sattuu.. Hengitä ääliö, nyt vain olet ja se siitä sitten."
Ja juu, se ei sattunut kuin nipistyksen verran.

[Ann]

Itseaiheutettuja ja maksettujakin jälkiä löytyy.

Lävistykset ei oikein ole mun juttunen, sen verran vahinkoaltista sorttia. Huulessa ja nenässä on joskus ollut metallia.

[Faghag]

....oli sekä pökrätä että oksentaa samalla kertaa....
Ja juu, se ei sattunut kuin nipistyksen verran.

Omat reaktioni lävistyksiin ovat juuri tuota luokkaa ja TAKUULLA se sattuu. Oksennan ja pyörryn jo kun minulta oteaan verikoe. Kärsin neulakammosta.

Kun otin nenäkorun, se ammuttiin tuohon tuulenhalkojaan samalla pyssyntapaisella laitteella, millä korvatkin rei'itetään. Sattui ihan vitusti ja silmissä vilkkuivat tähdet. Korviini otatin reiät 13-veenä ja 14-veenä oli jonkinlainen teiniajan tribaali-initiaatioriitti tehdä reiät omiin korviin. Neljä reikää lävistin kuumennetulla parsinneulalla ja kolme niistä ovat vieläkin käyttökelpoisia.

Enää en moiseen ryhtyisi.

[AarneAnkka]

Olen täysin tatuoimaton ja lävistämätön tavis-Taavetti.

Ajatelkaa isoa, vahvaa sähkömagneettia lähellänne.

[Ann]

Ajatelkaa isoa, vahvaa seksimagneettia lähellänne.

Fabio?

[bedlam]

10 vuotta sitten päätäni "koristi" pitkän letin ohella kulmarengas ja kolme korvista (itse asiassa reikiä oli yhteensä 5kpl, mutta kaikissa en sentään yhtä aikaa rautaa kantanut). Kulmarenkulaa kokeilin survoa naamaani viime kesänä vanhojen aikojen muistoksi, mutta en saanut ängettyä.

Tatuointi on ollut suunnitteilla jo pari vuotta, mutta en ole vielä sitä mieleiseen muotoon saanut piirrettyä.

[MarthaFocker]

*päivän hyvä työ tehtynä, kerrankin*

Tytön vanhemmatkin ovat varmaan kiitollisia.
(ymmärsin, että nuori tyttönen kyseessä...)

[Feiz]

ihmettelen hiljaa itsekseni, että miksi ihmeessä ihmiset ottavat rumia tahi massamuodikkaita kuvia tai koruja. Omapahan on nahkansa.

"Hei otetaas yhet piikkilangat hauberin ympärille"

Kuten yllä sanoin minua ei haittaa jos jengi niitä tatskoja ottaa, MUTTA se helevatan piikkilanka/mikä tahansa tribaalinaru siihe hauberin ympärille on korneista kornein ja kirvoittaa aina vahingoniloisen naurunpyrskähdyksen allekirjoittaneen suusta.

Siis voi jeesus niitä on aivan järkyttävästi. Kaikista hirveintä on kun näkee sellasen langanlaihan hevarinpuolikkaan joka on aikoinaan päättänyt olla katu-uskottava ja ottanut narutatskan sen naruhauberin ympärille. Voi jeesus.....