Kitinä

Törmäsin tuossa vähän aikaa sitten DVD-hyllyä kaupungilla penkoessani Monty Pythonien versioon Kaislikossa suhisee -sadusta. Tietenkin se piti hankkia noin kasvatusmielessä muklulle. Lisäksi tosiaan unilaulut ovat olleet viime aikoina lähinnä M.A.Nummista ja Kontraa, jossain määrin myös Tom Waitsia ja NoMeansNo:n harha-askeltuotantoa. Nyt kuitenkin mietityttää, että mitä kaikkea muuta muklu tarvitsee, jotta siitä tulisi tervepäinen alfauros?

prosessi kirjoitti:Nyt kuitenkin mietityttää, että mitä kaikkea muuta muklu tarvitsee, jotta siitä tulisi tervepäinen alfauros?

En tiedä, mut Tix tietää ja EW tietää. Niillä on kai eniten lapsiakin. Tai ainakin niiden lapsilla on tyylikkäimmät vaatteet ja täydellinen painoindeksi.

Pyry-Matias kirjoitti:Tix tietää ja EW tietää.

Niin arvelinkin. Lisäksi uskon että moni muukin täällä tietää, joten luulisi että Kitinä yhteistyössä saisi kasvatettua yhden.

prosessi kirjoitti:

Pyry-Matias kirjoitti:Tix tietää ja EW tietää.

Niin arvelinkin. Lisäksi uskon että moni muukin täällä tietää, joten luulisi että Kitinä yhteistyössä saisi kasvatettua yhden.

Uskaltaisitko luovuttaa lapsesi puhtaasti tieteen käyttöön, Kitinän kasvatettavaksi? Kasvoihan ne lapset silloin ennenkin kylä kasvattaa -periaatteella :D

Roald Dahlin satuja, ehdottomasti!

Suosittelen myös Pekka Töpöhäntä -piirrettyä, sellainen alun alkaen ruotsalainen, joka on loistavasti dubattu suomeksi. Voin lainata omaani esimerkiksi.

Lolita kirjoitti:Roald Dahlin satuja, ehdottomasti!

Suosittelen myös Pekka Töpöhäntä

Vitut. Tex Willer riittää iltasaduiksi pitkäksi aikaa. Pehmolelutkit pitää nimetä tyyliin Kit Carson tai Mephisto. Muuten penskasta tulee nyhverö.

Xiberia kirjoitti:

prosessi kirjoitti:

Pyry-Matias kirjoitti:Tix tietää ja EW tietää.

Niin arvelinkin. Lisäksi uskon että moni muukin täällä tietää, joten luulisi että Kitinä yhteistyössä saisi kasvatettua yhden.

Uskaltaisitko luovuttaa lapsesi puhtaasti tieteen käyttöön, Kitinän kasvatettavaksi? Kasvoihan ne lapset silloin ennenkin kylä kasvattaa -periaatteella

Uskallanpa hyvinkin, kun minulla kuitenkin on veto-oikeus jokaisen ehdotuksen kohdalla.

Lolita kirjoitti:Roald Dahlin satuja, ehdottomasti!

Niin totta. Onneksi niitä löytyykin jokunen kirjahyllystä, ostettuna omiin tarpeisiin jo aikaa sitten. Satu on kunnon satu vasta sitten, kun sillä on jotain annettavaa aikuisellekin.

Suosittelen myös Pekka Töpöhäntä -piirrettyä, sellainen alun alkaen ruotsalainen, joka on loistavasti dubattu suomeksi. Voin lainata omaani esimerkiksi.

Tuokin kuulostaa hyvältä, kuten myös meiltä jo löytyvät Viiru ja Pesoset, noin kissa-aihepiiristä.

masa kirjoitti:

Lolita kirjoitti:Roald Dahlin satuja, ehdottomasti!

Suosittelen myös Pekka Töpöhäntä

Vitut. Tex Willer riittää iltasaduiksi pitkäksi aikaa. Pehmolelutkit pitää nimetä tyyliin Kit Carson tai Mephisto. Muuten penskasta tulee nyhverö.

Ei muklulla ole kuin yksi pehmo, ja sekin on oranssi rapu. Nimeä ravulla ei kyllä vielä ole, joten ehkä se sitten voisi olla Mephisto.

Plaah. Luulin parin viestin ajan että tässä puhutaan Elukan eikä tulevan mukelon kasvattamisesta. "Muklu":n luulin olevan vain hauska väännös "mulkusta". Unilauluja ja M.A. Nummista elukalle, just just...

No aikansa kutakin, ikä oppia kaikki jne.

En tiedä uskallatko samaa sentään mut meillä katsotaan Tohtori Sykeröjä nauhalta. Vauvasta asti katsottu. En oo ihan varma mihin tää harraste vie mut yhdistettynä IFK-fanikrääsään, hevimusiikkiin (+MTV:n tissivideoihin isin ollessa poissa talosta) ja luomusiemeniin uskoisin lapsesta kasvavan varsin alfaisen naisen.

Uhma on muuten nyt ihan mieletön ja Sykeröt joutuu ehkä jäähylle (eri paikkaan kuin kersa), ne sienijutut tuntuu oikein yllyttävän lasta äitiään vastaan. Tyttö myös katselee pilviä taivaalla aivan eri intensiteetillä kuin aiemmin, olen huomannut.

(Jään odottelemaan muiden neuvoja minäkin.)

Eikö kukaan enää lue klassikoita? Ronja ryövärintytär, veljeni leijonamieli, Mio poikani Mio, Eemeli, Rasmus ja kulkuri, nalle puh, pete ja lohikäärme elliot jne? Upeita tarinoita.

Quarter kirjoitti:Eikö kukaan enää lue klassikoita? Ronja ryövärintytär, veljeni leijonamieli, Mio poikani Mio, Eemeli, Rasmus ja kulkuri, nalle puh, pete ja lohikäärme elliot jne? Upeita tarinoita.

Mä olen pikkuhiljaa alkanut keräillä itselleni kokoelmaa klassikoista. Koossa tosin on vasta Pikku Prinssi, Lokki Joonatan ja Veljeni Leijonamieli. Nyt olis tarkoitus taas aloittaa tauon jälkeen ostelu, mieluiten vanhoina painoksina. Ja likkakin saa huoneeseensa kirjahyllyn, jonne laitan jo lapsena saaneeni tyttökirjojen klassikot, jotka melkein kaikki ovatkin koossa.

Mulle on kehittynyt kumma addiktio vanhoihin satukirjoihin, joita haalin kirppiksiltä ja divareista... Muumeja, Rasmus-nallea, sekalaisia paksuja usean sadun teoksia jne. Kaikki kirjat omasta lapsuudesta on siskon isommassa kodissa, joitain on kyllä ollut pakko saada tuplat (kuten just Pikku Prinssi ja Lokki Joonatan).

Oma pirpana ei vielä saduista innostu. Paitsi 5 min pottasessiolla.

Lokki Joonatania mullakin on jo kaksi, mut etsin siitä sellasta versiota, missä kuvasivut ovat läpinäkyvästä paperista tehdyt. Se on pakko löytää vielä...

masa kirjoitti:Vitut. Tex Willer riittää iltasaduiksi pitkäksi aikaa. Pehmolelutkit pitää nimetä tyyliin Kit Carson tai Mephisto. Muuten penskasta tulee nyhverö.

Itse asiassa, Dahl ja Knutsson ovat harvinaisen julmia sadunkertojia, johtui sitten sukupuolesta tai mistä. Dahlin saduissa käy mm. lopullisen huonosti monelle lapselle, aikuisista nyt puhumattakaan, ja vaikka Pekka Töpöhännän tarinoissa loppu kyllä on aina onnellinen, tapahtuu välissä hyvinkin tuskallisia asioita. Olisi kiva tietää, miksi lähes kaikki loistavat sadunkertojat ovat olleet miehiä, kun taas klassikkonaiset ovat laskettavissa kahden käden sormilla.

Googlebot kirjoitti:Plaah. Luulin parin viestin ajan että tässä puhutaan Elukan eikä tulevan mukelon kasvattamisesta. "Muklu":n luulin olevan vain hauska väännös "mulkusta". Unilauluja ja M.A. Nummista elukalle, just just...

No aikansa kutakin, ikä oppia kaikki jne.

Voihan tuota Elukkaakin vähän kasvattaa siinä sivussa, joku lienee joskus sanonut, ettei koskaan ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus.

Geetzu kirjoitti:En tiedä uskallatko samaa sentään mut meillä katsotaan Tohtori Sykeröjä nauhalta. Vauvasta asti katsottu.

Uskallan, kaikki Sykeröt löytyvät tästä taloudesta, Kössi Kenguruista ja Olipa kerran -sarjoista nyt puhumattakaan. Aikuisia ihmisiä kun on lapsettanut jo vuosia...

Quarter kirjoitti:Eikö kukaan enää lue klassikoita? Ronja ryövärintytär, veljeni leijonamieli, Mio poikani Mio, Eemeli, Rasmus ja kulkuri, nalle puh, pete ja lohikäärme elliot jne? Upeita tarinoita.

Lukee ja löytyy kotimme kirjahyllystä. Katselinkin juuri, että kirjahyllyjemme laajasta sisällöstä lähes 20% on lastenkirjoja, joita olen vuosien kuluessa ostanut itselleni.

Googlebot kirjoitti:Plaah. Luulin parin viestin ajan että tässä puhutaan Elukan eikä tulevan mukelon kasvattamisesta. "Muklu":n luulin olevan vain hauska väännös "mulkusta". Unilauluja ja M.A. Nummista elukalle, just just...

No aikansa kutakin, ikä oppia kaikki jne.

Minun suhteeni on taidettu jo luopua toivosta - se juna meni jo lähes 30 vuotta sitten.
Mulle muuten luettiin penskana Richard Scarrya. Tämä ihan vaan tiedoksenne, jottette itse tee samaa erhettä.

Tee vain päinvastoin mitä Kityläiset neuvovat.

Elukka kirjoitti:Mulle muuten luettiin penskana Richard Scarrya. Tämä ihan vaan tiedoksenne, jottette itse tee samaa erhettä.

Samaistuit Mato Matalaan, joten nykyään olet kädetön?

Bhven kirjoitti:

Elukka kirjoitti:Mulle muuten luettiin penskana Richard Scarrya. Tämä ihan vaan tiedoksenne, jottette itse tee samaa erhettä.

Samaistuit Mato Matalaan, joten nykyään olet kädetön?

Jokseenkin näin.
Voikohan vanhempansa haastaa oikeuteen, jos ovat käyttäneet kasvattamisessa väärää kirjallisuutta?

Elukka kirjoitti:[
Mulle muuten luettiin penskana Richard Scarrya.

Tämä taitaa olla muksujen oma valinta. Meillä meidän noin kahdensadan lastenkirjan valikoimasta Se Ainoa Ja Paras pojan mielestä on Richard Scarryn Iloinen Autokirja.

Lolita kirjoitti:Pekka Töpöhäntä -piirrettyä

Hmm... Epäilen suuresti Pekka Töpöhännän käyttämistä Alfauroksen kasvattamisessa. Elokuvan laulussa sanotaan mm. että:"Aina jotain keksii, jos kaikkea ei saa, vaikka töpöhäntää voi sentään heiluttaa..."

Eikö pelkkä töpöhännän heiluttelu ole epä-alfaurosmaista?

Clay kirjoitti:Tee vain päinvastoin mitä Kityläiset neuvovat.

Voi olla vaikeaa, kun täällä ollaan asioista kovin montaa mieltä...

prosessi kirjoitti:

Clay kirjoitti:Tee vain päinvastoin mitä Kityläiset neuvovat.

Voi olla vaikeaa, kun täällä ollaan asioista kovin montaa mieltä...

Puhumattakaan siitä, että neuvon antaja on itse Kityläinen.

Lapsi kai viime kädessä valitsee, mistä pitää. Paljon rakkautta, kannustusta ja hyvää mieltä, niin eiköhän siitä terve ihminen seuraa. Meitin veijari tykkäsi ainakin pellepainista, kun sitä kerran telkusta katseltiin.

Riemumieli kirjoitti:Lapsi kai viime kädessä valitsee, mistä pitää.

Luonnollisestikin. Mitään sellaista lapsi ei kuitenkaan voi valita, mitä ei ole tarjolla.