Markkinatalous, hyvä vai paha?

[NuoriDaavid]

Ei kai? Eikö säätelemättömässä perustilassa käy niin, että alfauros alistaa muut ja nousee heimon johtoon? Sitten aletaan tappelemaan muita heimoja vastaan ja vähitellen 20 000 vuoden kuluttua ollaan tässä pisteessä, että keskustelemme kitinässä siitä, miten tähän on tultu.

Erinomaisen stoalainen kanta. Lisäisin kyllä tuohon lausumaasi, että:

"keskustelemme kitinässä siitä, miten tähän on tultu ja miten pääsisimme tuohon alkutilaan takaisin, mieluiten mahdollisimman nopeasti."

En kannata, koska nykyinen systeemi sopii minulle paremmin.

[elco]

Tunnustettakoon, että ruotsalaiset demarit EIVÄT keksineet palokuntaa tai poliisia.

No shit. Koko muun listan keksivätkin sitten omasta päästään?

Kyse on varmaan taas ruotsalaisen demarin määritelmästä: esimerkiksi James Madison varmaan kuuluu posseen.

[Vadim]

Tuo ajatusmalli on pohjimmiltaan se leirien ero. Toinen pitää säätelemättömyyttä lähtökohtana ja toinen kontrollia. Kumpikaan leiri ei tietenkään hölmöile todisteiden edessä, mutta nuo perusolettamat ovat leireilla voimassa silloin kun paremmasta ei ole tietoa.

Sääntely on usein se historiallinen lähtökohta, jota markkinatalouden kannattajat haluaisivat purkaa. Tällöin monet saattavat vastustaa muutosta itsessään, vaikka muuten suhtautuisivat markkinoihin myönteisesti.

Kontrolli on eri asia kuin sääntely. Totta kai, useimmat markkinat edellyttävät jonkinlaisen väkivaltamonopolin olemassaoloa (joko yhtä tai useampaa), koska muuten olemme anarkiassa.

Hölmöily johtuu dogmatiikasta, jossa jokin asia oletetaan ensisijaiseksi toiseen nähdeen. Markkinat ja sääntely ovat tiukasti yhteenkietoutuneita, ja jos ajatellaan nykyaikaista markkinataloutta, markkinat toimivat sääntelystä huolimatta (tai oikeastaan siitä johtuen) paremmin kuin koskaan. Markkinat vai sääntely -problematiikka muistuttaa elävästi muna vai kana -problematiikkaa, eikä kumpaankaan ole yksiselitteistä vastausta.

[Vadim]

Tunnustettakoon, että ruotsalaiset demarit EIVÄT keksineet palokuntaa tai poliisia.

No shit. Koko muun listan keksivätkin sitten omasta päästään?

Kyse on varmaan taas ruotsalaisen demarin määritelmästä: esimerkiksi James Madison varmaan kuuluu posseen.

Eittämättä mieleeni tulee erään kanssakityilijän toteamus menopaussisesta, keski-iän ohittaneesta ikäneidosta. Tarkemmin ajatellen vedän tunnustukseni takaisin ja väitän kivenkovaan: KYLLÄ RUOTSALAINEN DEMARI KEKSI POLIISIN!

[sivustahuutaja]

Kontrolli on eri asia kuin sääntely.

Juu ja omasta näkökulmastani markkinatalouden kannattajat ajavat markkinoiden vapauttamista ja niiden toimimisen varmistamista sääntelyllä.

Markkinatalouden vastustajat tyypillisesti haluavat säilyttää jonkinlaisen kontrollin yli markkinamekanismin.

Noilla on tärkeä ero. Toisessa pyritään maksimoimaan markkinamekanismin tuomat hyödyt. Toisessa pyritään ohjaamaan hyötyjen toteutuminen ennalta määrättyyn muottiin.

Hyvä esimerkki on tulonjako. Aika moni vastustaa tuloerojen kasvua, vaikka kehitys johtaisi kaikkien absoluuttisen hyvinvoinnin kasvuun. Markkinamekanismin lopputulos siis hyväksytään vain, jos se tuottaa ennalta päätetyn lopputuloksen. Eli kyse on suunnitelmataloudesta.

Markkinataloutta ajavat taas tunnustavat, että he eivät voi tietää markkinoiden tuottamaa lopputulosta ja hyväksyvät tämän.

Suurin osa poliitikoista uskoo suunnitelmatalouteen. He haluavat tähdätä tiettyyn lopputulokseen, esim. metsurien työllisyysasteen paraneminen, eivätkä voi hyväksyä tilannetta, jossa lopputuloksena olisikin lääkärien työllisyysasteen paraneminen metsurien tilanteen heikentyessä.

[Vadim]

Juu ja omasta näkökulmastani markkinatalouden kannattajat ajavat markkinoiden vapauttamista ja niiden toimimisen varmistamista sääntelyllä.

Markkinatalouden vastustajat tyypillisesti haluavat säilyttää jonkinlaisen kontrollin yli markkinamekanismin.

Noilla on tärkeä ero. Toisessa pyritään maksimoimaan markkinamekanismin tuomat hyödyt. Toisessa pyritään ohjaamaan hyötyjen toteutuminen ennalta määrättyyn muottiin.

Siis tämä "vapauttaminen" on itse asiassa "sääntelyä"? Eikö tällöin muka "säilytetä jonkinlaista kontrollia"?

Nämä mainitsemasi "hyödyt" ovat "muotteja" siinä missä nämä muutkin "muotit". Hyöty kun ei ole arvovapaa käsite.

Minun on ylipäätään vaikea keksiä montaakaan poliitikkoa, joka vastustaisi markkinamekanismeja. Tai no, itse asiassa - - - kepu tietysti, sehän haluaa poistaa markkinariskin maataloudelta ja varmistaa, että ulkoiskustannukset, mm. Itämeren tuhoutuminen, jäävät muiden veronmaksajien kannettaviksi.

[Elukka]

Mikään noista ei kyllä taida olla vasemmistoliiton ansiota?

Juu, kapitalistihan se hyvää hyvyyttään keksi myös mm. viikonloput ja 8-tuntisen työpäivän...
Historia ei taida olla osa Daven ydinosaamista?
Kyllä työväki oli aika kusisessa raossa fordilaisen teollisen markkinatalouden alkuaikoina - ennen kuin se elcon ja Daven demonisoima vasemmisto puuttui asioihin.
Itse asiassa se on sitä vieläkin ainakin Jenkkilässä, tuossa vapaan markkinatalouden ihmemaassa.
Suosittelen vilkaisemaan vaikkapa Michael Mooren, tuon Amerikan Hannu Karpon, dokkarin "Sicko".

[sivustahuutaja]

Siis tämä "vapauttaminen" on itse asiassa "sääntelyä"? Eikö tällöin muka "säilytetä jonkinlaista kontrollia"?

Nämä mainitsemasi "hyödyt" ovat "muotteja" siinä missä nämä muutkin "muotit". Hyöty kun ei ole arvovapaa käsite.

Sinun täytyy ymmärtää suuri ero siinä tavoitellaanko jotain etukäteen tuntematonta hyötyjen joukkoa, vai jotain tiettyä lopputulosta. Markkinamekanismin vahvuushan on juuri etukäteen tunnistamattoman optimin hakeminen. Markkinamekanismia ei voi käyttää optimin hakemiseen, jos optimi on määritelty etukäteen:)

Hyötyjen määritelmällä ei ole merkitystä, kunhan hyöty määritellään riittävän laveasti. Mikäli hyöty määritellään muistuttamaan toivottua optimia, niin silloin hyödyn määritelmä on väärä. Helpoin tapa tunnistaa järkevästi määritelty hyöty on muodostaa vaikka kahden hyödyn hyötykäyriä. Tällöin esim. demarin pitäisi osaa kertoa, kuinka suuri bkt:n nousu pitäisi saavuttaa, jotta voitaisiin hyväksyä yhden yksikön suuruinen tuloerojen kasvu.

En tarkoittanut poliitikkojen vastustavan markkinataloutta, vaan pyrkivän suunnitelmatalouteen itselleen tärkeillä alueilla. Jos nykytila ei ole poliitikon haluama, niin he tyypillisesti haluavat sorkkia tilanteen mieleisekseen. Hyvin harvoin poliitikot pyrkivät luomaan markkinamekanismeja noille alueille, koska lopputuloshan saattaisi olla jotain odottamatonta.

Esim. Poliitikko tavoittelee Kainuuseen työllisyysasteen nousua. Tyypillinen suunnitelmatalouteen luottava poliitikko ajaa työllistämistukea Kainuuseen. Markkinamekanismiin luottava saattaisi pyrkiä parantamaan työvoiman ja työnantajien kohtaamista, jolloin lopputuloksena voisikin olla työllisyyden paraneminen työttömien muuttaessa työn perässä pois kainuusta. Jälkimmäinen vaihtoehto on tietenkin kainuulaiselle poliitikolle kestämätön, koska hänellä oli mielessä hyvin tarkka tavoite: Ihmisten pysyminen äänestysalueella ja edes marginaalinen työllityysasteen paraneminen ennen ensi vaaleja.

[sivustahuutaja]

Kyllä työväki oli aika kusisessa raossa fordilaisen teollisen markkinatalouden alkuaikoina - ennen kuin se elcon ja Daven demonisoima vasemmisto puuttui asioihin.

Eikös kaikki jenkit ole kapitalistisikoja?

[Vadim]

Sinun täytyy ymmärtää suuri ero siinä tavoitellaanko jotain etukäteen tuntematonta hyötyjen joukkoa, vai jotain tiettyä lopputulosta. Markkinamekanismin vahvuushan on juuri etukäteen tunnistamattoman optimin hakeminen. Markkinamekanismia ei voi käyttää optimin hakemiseen, jos optimi on määritelty etukäteen:)

Politiikan idea on tavoitella jotain tiettyä lopputulosta. Tässä mielessä olet epäilemättä oikeassa siinä, että poliitikot eivät tavoittele politiikan loppua, jota markkinamekanismien soveltaminen kaikkeen inhimilliseen toimintaan tarkoittaisi; en tosin usko sen olevan ihmisten kannalta suotavaakaan.

Hyötyjen määritelmällä ei ole merkitystä, kunhan hyöty määritellään riittävän laveasti. Mikäli hyöty määritellään muistuttamaan toivottua optimia, niin silloin hyödyn määritelmä on väärä. Helpoin tapa tunnistaa järkevästi määritelty hyöty on muodostaa vaikka kahden hyödyn hyötykäyriä. Tällöin esim. demarin pitäisi osaa kertoa, kuinka suuri bkt:n nousu pitäisi saavuttaa, jotta voitaisiin hyväksyä yhden yksikön suuruinen tuloerojen kasvu.

Olisikohan sinulla esimerkkejä siitä, millä tavoin hyödyt voitaisiin määritellä "riittävän laveasti"? Tai ylipäätään määritellä? Itse en näe oikein muuta tietä kuin intressiarbitraasi, joka tapahtuu mielellään suht tasa-arvoisten toimijoiden välillä ja riittävään taustamateriaaliin tukeutuen normaalissa parlamentaarisessa prosessissa.

Markkinamekanismit vievät usein harhaan - tosin jokainen tosimarkkinauskovainen tietysti väittää sen johtuvan yksinomaan siitä, että markkinamekanismeja ei harrastettu riittävästi. Ikävä kyllä tilanne on usein se, että voitonmaksimoija pyrkii tavalla tai toisella asemaan, jossa kilpailu alkaa vääristyä. Esimerkiksi Fortumin taktiikka on yksinkertaisesti ostaa muut varteenotettavat pelaajat pois markkinoilta; monet infran ostajat luottavat siihen, että paikallinen monopoli takaa niille ylisuuret voitot (Macquerie ynnä muut); ja niin edelleen. Kalifornian sähkökriisi joku vuosi sitten johtui etupäässä Enronin harjoittamasta sähkömarkkinoiden manipuloinnista.

Rikastuminen on mahdollista ainoastaan oloissa, joissa markkinat eivät toimi täydellisesti. Ymmärrettävistä syistä täydelliset markkinat eivät siksi olekaan markkinatoimijoiden kannalta kovin kiinnostava asia.

[Vadim]

Sinun täytyy ymmärtää suuri ero siinä tavoitellaanko jotain etukäteen tuntematonta hyötyjen joukkoa, vai jotain tiettyä lopputulosta. Markkinamekanismin vahvuushan on juuri etukäteen tunnistamattoman optimin hakeminen. Markkinamekanismia ei voi käyttää optimin hakemiseen, jos optimi on määritelty etukäteen:)

Tarkoitin, että päätökset tehdään poliittisessa prosessissa, joka ei ole intresseistä vapaa. Siksipä erilaisia laskelmia tarjotaan puolelta jos toiseltakin, ja kun täydellisiä markkinoita ei ole, poliittinen päätös siitä, millä tavoin tiettyä asiaa säädellään, suosii aina jotakuta. Tämä ei tietysti tarkoita sitä, etteikö joku päätös voisi olla parempi kuin joku toinen, mutta sillä on aina voittajansa ja häviäjänsä.

[sivustahuutaja]

Politiikan idea on tavoitella jotain tiettyä lopputulosta. Tässä mielessä olet epäilemättä oikeassa siinä, että poliitikot eivät tavoittele politiikan loppua, jota markkinamekanismien soveltaminen kaikkeen inhimilliseen toimintaan tarkoittaisi; en tosin usko sen olevan ihmisten kannalta suotavaakaan.

Ei politiikka loppuisi vaikka yksi ainoa tavoiteltava tila vaihdettaisiin joukkoon tavoiteltavia tiloja. Itse asiassa tuollainen politiikka voisi jopa saada lisää painoarvoa markkinamekanismeihin nähden kun tavoitteena olisi edes joten kuten toimiva ratkaisu. Käsittääkseni politiikan määrä ei korreloi valtion toiminnan laajuuden mukaan?

Mutta turha tuommoista on haikailla. Jopa Kokoomuslaiset menivät suin päin puhumaan yhdestä ainoasta lopputuloksesta (sairaanhoitajien palkat) ja joutuvat nyt toteamaan, etteivät voi lähteä tuollaista yksittöäistä asiaa sääntelemään, eivätkä toisaalta halua luoda alalle toimivia markkinoita. Toimivat markkinathan saattaisivat johtaa palkkojen lupauksia suurempaan nousuun.

Näin luodaan sairaanhoitajille kunnon palkan takaavat markkinat:
1. Pätkätöiden lopettaminen
2. Pätevyysvaatimuksista ei jousteta
3. Potilaiden määrälle per hoitaja asetetaan rajat
4. Yllä olevien rikkomisesta seuraa kunnille sun muille sakkoja valtionosuuksien pienenemisen muodossa.

Samalla kaavalla voidaan muuten korjata opettajienkin palkat.

[NuoriDaavid]

Mikään noista ei kyllä taida olla vasemmistoliiton ansiota?

Juu, kapitalistihan se hyvää hyvyyttään keksi myös mm. viikonloput ja 8-tuntisen työpäivän...
Historia ei taida olla osa Daven ydinosaamista?
Kyllä työväki oli aika kusisessa raossa fordilaisen teollisen markkinatalouden alkuaikoina - ennen kuin se elcon ja Daven demonisoima vasemmisto puuttui asioihin.
Itse asiassa se on sitä vieläkin ainakin Jenkkilässä, tuossa vapaan markkinatalouden ihmemaassa.
Suosittelen vilkaisemaan vaikkapa Michael Mooren, tuon Amerikan Hannu Karpon, dokkarin "Sicko".

Työväenliike on toki oleellisesti vaikuttanut työntekijöiden aseman paranemiseen. Tehtaanomistaja olisi tyytyväinen, jos väki tekisi töitä 16 tuntia päivässä 7 päivää viikossa ruokapalkalla.

Markkinatalous on kuitenkin luonut riittävän vaurauden työntekijöiden aseman parantamiseksi.

Länsisaksalainen duunari ajoi mersulla ja työskenteli siistissä työympäristössä, itäsaksalainen jonotti trabantia ja hengitti myrkyllisiä höyryjä.

[sivustahuutaja]

Työväenliike on toki oleellisesti vaikuttanut työntekijöiden aseman paranemiseen. Tehtaanomistaja olisi tyytyväinen, jos väki tekisi töitä 16 tuntia päivässä 7 päivää viikossa ruokapalkalla.

Joillakin on outo käsitys siitä, että markkinatalous olisi vain 'tehtaanjohtajan' etu. Työmarkkinoiden kehitys on kuitenkin juuri _markkinoiden_ kehitystä. Yksittäisen kouluttamattoman työläisen neuvotteluvoima on liian heikko, joten avuksi on tullut työelämän lait ja järjestäytyminen. On koko yhteiskunnan etu, että työvoima ohjautuu sinne, missä se tuottaa parhaiten. Tämän takia 'paskaduuneissa' ei ole mitään erityistä suojeltavaa.

Työmarkkinoiden tehokkuuden kehittäminen on markkinataloutta puhtaimmillaan. Sen samankaltaiset toimenpiteet, joilla pyritään johonkin tiettyyn lopputulokseen taas eivät ole markkinataloutta. Näitä voi olla vaikea erottaa aluksi, mutta aika nopeasti sitä huomaa pyritäänkö parantamaan markkinamekanismin toimintaa, vai ajamaan lopputulosta hyvin kapeaan suuntaan.

[NuoriDaavid]

Työväenliike on toki oleellisesti vaikuttanut työntekijöiden aseman paranemiseen. Tehtaanomistaja olisi tyytyväinen, jos väki tekisi töitä 16 tuntia päivässä 7 päivää viikossa ruokapalkalla.

Työmarkkinoiden tehokkuuden kehittäminen on markkinataloutta puhtaimmillaan. Sen samankaltaiset toimenpiteet, joilla pyritään johonkin tiettyyn lopputulokseen taas eivät ole markkinataloutta. Näitä voi olla vaikea erottaa aluksi, mutta aika nopeasti sitä huomaa pyritäänkö parantamaan markkinamekanismin toimintaa, vai ajamaan lopputulosta hyvin kapeaan suuntaan.

Tottakai markkinatalous on kaikkien etu.

Mitä ajattelet minimipalkasta? Sehän on puhtaan markkinatalouden vastaista.

[sivustahuutaja]

Mitä ajattelet minimipalkasta? Sehän on puhtaan markkinatalouden vastaista.

Minimipalkka ei ole kovin hyvä keino, koska siinä tähdätään lopputuloksen säätämiseen. Tilannehan voi johtaa siihen, että työtä löytyisi alle minimipalkan ja joku olisi valmis ottamaan työn vastaan. Tällöin minimipalkka aiheuttaisi hyvinvointitappion koska kohtaamista ei tapahtuisi.

Kaikissa länsimaissa taitaa olla olemassa jonkinlainen sosiaaliturva, joka toimii minimipalkkaa paremmin palkkaa ohjaavana mekanismina. Sosiaaliturva antaa työnhakijalle aikaa löytää parhaan tarjouksen, jolloin toteutuvaa palkkaa ei pyritä ohjaamaan suoraan. Liian suuri turva johtaa tietenkin siihen, että monet tippuvat työmarkkinoiden ulkopuolelle, koska heidän arvontuottokykynsä jää pienemmäksi kuin sosiaaliturva. Tämä on ehkä tärkein syy sille, että kannatatan kansalaispalkkaa tai negatiivista tuloveroa, kumpaa termiä nyt halutaankaan käyttää.

[NuoriDaavid]

Mitä ajattelet minimipalkasta? Sehän on puhtaan markkinatalouden vastaista.

Minimipalkka ei ole kovin hyvä keino, koska siinä tähdätään lopputuloksen säätämiseen. Tilannehan voi johtaa siihen, että työtä löytyisi alle minimipalkan ja joku olisi valmis ottamaan työn vastaan. Tällöin minimipalkka aiheuttaisi hyvinvointitappion koska kohtaamista ei tapahtuisi.

Kaikissa länsimaissa taitaa olla olemassa jonkinlainen sosiaaliturva, joka toimii minimipalkkaa paremmin palkkaa ohjaavana mekanismina. Sosiaaliturva antaa työnhakijalle aikaa löytää parhaan tarjouksen, jolloin toteutuvaa palkkaa ei pyritä ohjaamaan suoraan. Liian suuri turva johtaa tietenkin siihen, että monet tippuvat työmarkkinoiden ulkopuolelle, koska heidän arvontuottokykynsä jää pienemmäksi kuin sosiaaliturva. Tämä on ehkä tärkein syy sille, että kannatatan kansalaispalkkaa tai negatiivista tuloveroa, kumpaa termiä nyt halutaankaan käyttää.

^^^
Totta joka sana.

Minimipalkkakin taitaa kuitenkin olla käytössä ainakin useimmissa länsimaissa (esim. Yhdysvalloissa ja Englannissa), se ei toki välttämättä tarkoita sitä, että se olisi hyvä asia.

[Homeboy65]

Markkinatalouden kannattaminen on vähän sama jos sanoisi pitävänsä hyvästä ruoasta - kaikkihan sitä nykyään kannattavat. Eroa on vain siinä että jotkut kannattavat hyvinvointivaltiota ja vahvaa valtiota ja jotkut kannattavat ns. You are on your own-systeemiä (esim. USA, Viro). Ja jotkut jotain näiden kahden väliltä.

Kyllä se on huomattu jo ajat sitten että sosialismi on epäonnistunut juttu. Esim. Neuvostoliitossa siitä ei ollut iloa muuta kuin n. 5 %:n puolue-ym. eliitille kaikkine etuoikeuksineen. Näitä etuoikeuksia kuvasi hyvin seuraava vitsi:

Brezhnev esitteli vanhalle äidilleen hienoa asuntoaan, loistoautoaan, huvilaansa ja palvelijoitaan ym. Äiti kommentoi: "Kyllähän tämä kaikki on oikein hienoa, Leonid, mutta entä jos kommunistit pääsevät uudestaan valtaan?

[NuoriDaavid]

Markkinatalouden kannattaminen on vähän sama jos sanoisi pitävänsä hyvästä ruoasta - kaikkihan sitä nykyään kannattavat. Eroa on vain siinä että jotkut kannattavat hyvinvointivaltiota ja vahvaa valtiota ja jotkut kannattavat ns. You are on your own-systeemiä (esim. USA, Viro). Ja jotkut jotain näiden kahden väliltä.

Kyllä se on huomattu jo ajat sitten että sosialismi on epäonnistunut juttu. Esim. Neuvostoliitossa siitä ei ollut iloa muuta kuin n. 5 %:n puolue-ym. eliitille kaikkine etuoikeuksineen. Näitä etuoikeuksia kuvasi hyvin seuraava vitsi:

Brezhnev esitteli vanhalle äidilleen hienoa asuntoaan, loistoautoaan, huvilaansa ja palvelijoitaan ym. Äiti kommentoi: "Kyllähän tämä kaikki on oikein hienoa, Leonid, mutta entä jos kommunistit pääsevät uudestaan valtaan?

[Clay]

Ilman markkinataloutta kaikki etelä-amerikkalaiset, afrikkalaiset, kiinalaiset ja intialaiset olisivat onnellisia.

[NuoriDaavid]

Ilman markkinataloutta kaikki etelä-amerikkalaiset, afrikkalaiset, kiinalaiset ja intialaiset olisivat onnellisia.

Okei, sä voitit.

[Elukka]

Eikös kaikki jenkit ole kapitalistisikoja?

Vastataan nyt sitten provoon provolla:
Eivät, ainoastaan paikalliset valtaa pitävät tahot.

[Elukka]

Kyllä se on huomattu jo ajat sitten että sosialismi on epäonnistunut juttu.

Ainoastaan siinä triviaalissa tapauksessa, että sekä kansalaiset että vallanpitäjät ovat ihmisiä (=laiskoja ja itsekkäitä paskiaisia).
Teoriassa kommunismi toimii loistavasti, ja toimisi käytännössäkin, jos ei joka välissä joku vetäisi yhteisestä kasasta omaan taskuun minkä kerkiää.

Esim. Neuvostoliitossa siitä ei ollut iloa muuta kuin n. 5 %:n puolue-ym. eliitille kaikkine etuoikeuksineen. Näitä etuoikeuksia kuvasi hyvin seuraava vitsi:

Brezhnev esitteli vanhalle äidilleen hienoa asuntoaan, loistoautoaan, huvilaansa ja palvelijoitaan ym. Äiti kommentoi: "Kyllähän tämä kaikki on oikein hienoa, Leonid, mutta entä jos kommunistit pääsevät uudestaan valtaan?

Parempi:
Neuvostoliiton sanakirjasta:
Auto: Kulkuväline, jota kansa käyttää valitsemiensa edustajien välityksellä.

[sivustahuutaja]

Ilman markkinataloutta kaikki etelä-amerikkalaiset, afrikkalaiset, kiinalaiset ja intialaiset olisivat onnellisia.

Kiinalaisten happiness index on parempi kuin Japanilla ja Venäjällä.

Kiina 82
Japani 90
Venäjä 167

"Capitalism, meanwhile, fared quite well. Free-market systems are sometimes blamed for producing unhappiness due to insecurity and competition, but the U.S. was No. 23 and all the top-ranking European countries are firmly capitalist—albeit of a social-democratic flavor."

http://www.businessweek.com/globalbiz/c ... 072596.htm

[NuoriDaavid]

Ilman markkinataloutta kaikki etelä-amerikkalaiset, afrikkalaiset, kiinalaiset ja intialaiset olisivat onnellisia.

Kiinalaisten happiness index on parempi kuin Japanilla ja Venäjällä.

Kiina 82
Japani 90
Venäjä 167

"Capitalism, meanwhile, fared quite well. Free-market systems are sometimes blamed for producing unhappiness due to insecurity and competition, but the U.S. was No. 23 and all the top-ranking European countries are firmly capitalist—albeit of a social-democratic flavor."

http://www.businessweek.com/globalbiz/c ... 072596.htm

Tanska oli ykkösenä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kysely oli tehty, ennen kuin Tanskanssakin kiellettiin ravintolatupakointi (toki laki on kuitenkin muita pohjoismaita lievempi).

Aamun radiouutisissa oli hauska kuunnella tanskalaisten kommentteja, erityisesti jäi mieleen 82-vuotias rouva, joka oli syvästi tuohtunut ja totesi, ettei ole tällaista nähnyt kuin kerran Tukholmassa käydessään.

Olisi hyvä, jos suomessakin hiukan enemmän arvostettaisiin yksilön vapautta tanskan malliiin.