Kitinä

Ihmiset usein sanovat etteivät halua tietää tai etteivät halunneet tietää. Joskus he sanovat myös toisilleen ettet halua välttämättä tietää, jos asia on järkyttävä, ahdistava tai inhottava.

Omalta kohdaltani voin sanoa että haluan aina tietää. Aina. Myös inhottavat, kammottavat ja järkyttävät asiat. Jos ei muuten, niin viimeistään luontainen perverssi / morbidi uteliaisuuteni vie aina voiton. Mieleeni ei muistu ainuttakaan asiaa josta voisin sanoa että mieluummin olisin tietämättä.

Miten on teidän laitanne? Haluatteko tietää, vai lisääkö tieto tuskaa?

Haluan tietää. Aina.

Olen yli-utelias. Eli haluan tietää. Ihan kaiken. Kertokaa kertokaa
Kamalat asiat ovat kamalia, mutta silti nekin haluaa kuulla.

"Useimmiten, mutta on asioita joita en olisi halunnut kuulla."

Joskus kuulee ihmisistä asioita, joita ei olisi välittänyt kuulla, sillä ne saattavat muodostaa turhia ennakkoluuloja ko. henkilöä kohtaan. Tämä varsinkin silloin, kun asialla ovat jokut muut tahot kuin henkilö itse.

Haluan tietää. Jos en tiedä, niin kehittelen päässäni mielestäni todennäköisimmän vaihtoehdon, jota alan pitää totuutena ajan mittaan.

Epätietoisuus ahdistaa eniten. Esimerkiksi isäni itsemurhan ajankohta on sellainen, mitä tulee paljon mietittyä. Ei ole ketään jolta kysyä, miksi juuri silloin. Onhan meillä ne poliisin tutkimuslappuset ja muut, mutta silti.. Olisin halunnut tietää.

Faghag kirjoitti:Joskus kuulee ihmisistä asioita, joita ei olisi välittänyt kuulla, sillä ne saattavat muodostaa turhia ennakkoluuloja ko. henkilöä kohtaan. Tämä varsinkin silloin, kun asialla ovat jokut muut tahot kuin henkilö itse.

Hups. Hyvä pointti. Ongelmakohtana voikin olla tiedon objektiivisuus ja puolueettomuus. En huomioinut tätä kyselyssäni.

AarneAnkka kirjoitti: Ylläolevassa kysymyksessä ongelmakohtana onkin tiedon objektiivisuus ja puolueettomuus. En huomioinut tätä kyselyssäni.

En ole taysin vakuuttunut siita, etta taysin objektiivista tietoa voi ylipaataan saada. Mita enemman valikasia, sita kauemmas todellisuudesta mennaan - jos nyt ylipaataan on olemassa kaikille yhteinen todellisuus eika vain eri havaintoja siita. Ajattelen kuitenkin, etta tiedon vastaanottaja osaa ajatella.

todellisuus -> havaitsija ja hanen tulkintansa todellisuudesta -> raportti -> vastaanottaja ja hanen tulkintansa raportista

En halua tietää aina. Joskus tietämisellä on seurauksia. Tässä on muutamia kärjistettyjä esimerkkejä:

Herra X, kolmilapsisen perheen isä, saa tietää, että vaimolla on suhde. Tieto johtaa avioeroon ja perheen hajoamiseen, vaikka perheellä menee muuten hyvin. Mies masentuu ja tappaa itsensä.

Neiti Y saa tietää, että hänen ihana renttu poikaystävänsä on johtava huumediileri ja parittaja. Tiedon seurauksena hänet ensin hakataan hiljaiseksi ja myöhemmin hiljennetään lopullisesti.

Leskirouva Z saa tietää, että naapurissa asuva mukava eläkeläisvaari on itse asiassa paatunut taparikollinen ja psykopaatti. Rouva Z on tuntenut naapurinsa 20 vuotta, minä aikana hänestä ei ole ollut mitään harmia. Silti tiedon jälkeen Rouva Z ei enää osaa suhtautua naapuriinsa objektiivisesti. Lopulta hänen on pakko muuttaa perintötalostaan yksiöön, koska ei kestä jatkuvaa epäilyä.

Kityvakkari L saa tietää, että tulenpalavalla nikillä kirjoittava Herra I on itse asiassa hänen isänsä. Tieto vahingoittaa vakavasti hänen suhdettaan isäänsä ja Kityyn. Seurauksena sekä isän ja tyttären suhde että tyttären ja Kityn suhde kariutuu.

Näitähän riittää.

p.

Haluan tietää. Viimeksi kannibaali-dokkaria katsellessa tuli sellanen olo että onkohan ihan tervettä olla kiinnostunut moisesta ohjelmasta. Sosiaalipornoa parhaimmillaan.Tulin kuitenkin siihen tulokseen että viisaat maikkarin päättäjät eivät moista lähettäisi jos kiinnostuneita ei olisi muitakin. Voivatko kaikki maailman kärpäset olla väärässä?

AarneAnkka kirjoitti:

Faghag kirjoitti:Joskus kuulee ihmisistä asioita, joita ei olisi välittänyt kuulla, sillä ne saattavat muodostaa turhia ennakkoluuloja ko. henkilöä kohtaan. Tämä varsinkin silloin, kun asialla ovat jokut muut tahot kuin henkilö itse.

Hups. Hyvä pointti. Ongelmakohtana voikin olla tiedon objektiivisuus ja puolueettomuus. En huomioinut tätä kyselyssäni.

Monesti törmännyt tuohon että jotkut tietävät paremmin toisten asiat kuin itse asianosainen, mikä saa välillä vereni kiehumaan ja avautumaan asiattomista kommenteista.

Joskus tieto lisää tuskaa mutten vastusta tiedon saantia JOT.

Eilen kävi taas niin ettei tieto kulkenut kaikille tai häiriötekijät sotkivat sitä jotenkin.

pertzi kirjoitti:En halua tietää aina. Joskus tietämisellä on seurauksia. Tässä on muutamia kärjistettyjä esimerkkejä:
p.

Jup, tarkennan vastaukseni.

Haluan tietaa aina, mutta en aina halua muiden tietavan, etta tiedan.

Koska suhtaudun ihmisiin ja heidän ominaisuuksiinsa siten kuin on Todd Solondz, Paul Thomas Anderson, Lukas Moodysson ja William S. Burroughs niitä kuvaa, aiheuttanee tieto rakkaan yhteisön jäsenen rikoslain tai moraalin vastaisista teoista lähinnän toteamuksen "kas". Mikään ei taida todella yllättää.

Tai sitten olen vain kyyninen.

No tietenkin olen.

santtu kirjoitti:Koska suhtaudun ihmisiin ja heidän ominaisuuksiinsa siten kuin on Todd Solondz, Paul Thomas Anderson, Lukas Moodysson ja William S. Burroughs niitä kuvaa, aiheuttanee tieto rakkaan yhteisön jäsenen rikoslain tai moraalin vastaisista teoista lähinnän toteamuksen "kas". Mikään ei taida todella yllättää.

Löytyisikö Tuusulasta tarinaa elokuvaksi? Ehdottoman OT, mutta minusta ekalla ja kolmannella on aika erilaiset "kuvakulmat". Tai S:n asenne toivottomuuteen on järkyttävän humoristinen, Moodyssonin enemmänkin karun realistinen.. Mitä pidät yllämainittuja yhdistävänä tekijänä?

Kyllä haluan tietää.

Haluan aina tietää, aina.
On asioita joita en välttämättä halua kuulla kuitenkaan, mutta tahdon silti tietää.
Olen määrättömän utelias, ja en usko, että olisi yhtään asiaa jota en tahtoisi tietää, ainakaan sellaista ei ole tullut vastaan.
Mutta on tilanteita, joissa toivon tiedon pysyvän itselläni, siksi minua ärsyttää monet ihmiset jotka tahtovat tietää aina kaiken...

Useimmiten, mutta....
En tosiaan halua aina tietää. Jos kuulen vaikka eläinrääkkäys tapauksesta tulen valtavan vihaiseksi. Asioihin pitääkin puuttua, en minä sitä. Kiukuttaa kun ei itse pysty vaikuttamaan konkreettisesti. "Sulkisin rääkkääjän säkkiin ja heittäisin häkkiin" Pelastaisin sen mitä pelastettavissa olisi.
Haluanko välttämättä tietää, että naapurin rouvalla on suhde vieraaseen mieheen? EN! Entä jos naapurin mies päättääkin kysyä minulta asiasta? Olisi eittämättä parempi, jos en olisi tiennyt... Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tämä nyt riittäköön.

Nykymaailma sisältää järjettömät määrät informaatiota ja tästä näkökulmasta en todellakaan halua tietää kaikkea. Minua eivät kiinnosta turskan kilohintojen vaihtelut tai keraamisen lieden toimintaperiaate ja skodan korjausopas.

Toisaalta taas, olisiko asioita, joita en haluaisi tietää koska ne mahdollisesti kirpaisevat. Enpä usko.

Haluaisin tietää, jos puolisoni pettäisi minua, jos isäni olisikin joku muu yms. Tottakai haluaisin tietää.

Ainoastaan kuolinpäivääni tai taivaalta saapuvan maailmanlopun tuloa en haluaisi ennalta tietää.

Nyt en sitten tiedä minkä ruksisin.

Mida kirjoitti: Ainoastaan kuolinpäivääni tai taivaalta saapuvan maailmanlopun tuloa en haluaisi ennalta tietää.

Midan kuolinpäivä: 15.5.2010

Revi siitä...

Haluatte siis tietää, että juuri NYT vemputan heppiäni ja hetki.. NYT siitä kuuluu märkä visertävä ääni?

Gattaca kirjoitti:Haluatte siis tietää, että juuri NYT vemputan heppiäni ja hetki.. NYT siitä kuuluu märkä visertävä ääni?

Inhottavaa kun joku kiusaa itseään pienempää... Tunnetko olevasi nyt mies? HÄH? Tunnetko?

Väliikö sillä. TULI jo.

Omissakin jutuissa on tarpeeksi murehtimista jotein ei muiden ruikutukset kiinnosta.


Mutta ruikutan teille asiani kummiskin.

Gattaca kirjoitti:Haluatte siis tietää, että...

(Johan sanoin, että) LAALAALAALAALAALAA!

Viimeinen vaihtoehto!

Ainoa vaihtoehto jota ymmärsin. Muistutti niimpal paikallista kieltä

Kyllä tahdon tietää, yleensä vielä hinnalla millä hyvänsä.