Sarasvuo etenee

[NuoriDaavid]

Ai että mitä pahaa Sarasvuon opeissa on...?

Jos ymmärsin vastineesi oikein, vertaus pitäisi täsmentää ennemmin jotenkin näin: Balettiharrastus on ok niin kauan kuin henkilö ei halua kehittyä siinä niin pitkälle, että päätyy vaihtamaan edistyksellisemmän ohjaajan tunneille. Ohjaajan vaihtaminen on ilkeä teko, koska se vaikuttaa entisen ohjaajan toimeentuloon ja aiheuttaa siis hänelle kohtuuttomia ongelmia.

Täsmennäthän, jos ymmärsin tekstisi päin honkia (kuten epäilen ja toivon tehneeni).

Balettiharrastus on ok niin kauan kuin ohjaaja ei päätä lähteä hommistaan kesken kurssin ja jätä oppilaita tyhjän päälle, vaikka nämä ovat maksaneet kurssimaksut. Ei Sarasvuo vaivaudu hurmaamaan niitä opiskelijoita, vaan ohjaajat.

Vai tarkoititko, että TH:lle töihin mentyään mainitsemasi naiset eivät ole enää ehtineet pyykätä, siivota ja laittaa ruokaa puolisoidensakin edestä, ja että tätä tulisi pitää ongelmana? En usko (että tarkoitit).

Otetaanpa vielä käytännön esimerkki omasta tämänhetkisestä työstäni vaatekaupassa. Työpaikallani asiat on hoidettu (tai jätetty hoitamatta) siten, että minä, keskimäärin 10 viikkotuntia työtä tekevä osa-aikamyyjä, olen ainoa työntekijä, joka osaa käyttää tietojärjestelmiämme johto- ja manageritason tehtävissä (no on minun lisäkseni yksi toinen, joka hallitsee tehtävät, silloin kun ne pysyvät suorittavalla tasolla eivätkä vaadi soveltamista - mutta jos meistä kumpikaan ei satu olemaan työvuorossa, ongelmat kasaantuvat). Suomeksi sanottuna johtaja ja myymälänhoitaja delegoivat töitään tietokoneen käyttämisen osalta minulle. Jos saisin houkuttelevan työtarjouksen ja lähtisin firmasta nyt, olisiko se laskettavissa minun tai työtarjouksen tekijän syyksi, että entisellä työpaikallani jäätäisiin pulaan? Hardly. Tyhmyydestä sakotetaan, enkä minä ole valmis ottamaan muiden ansaitsemia sakkoja kontolleni. Et kai sinä ole sitä mieltä, että minun pitäisi? Eikö ole yrityksen omaa tyhmyyttä, jos asiat järjestetään niin, että jonkun lähtö firmasta aiheuttaa ongelmia tai jopa konkurssin?

Käytännön esimerkkisi on huono siksi, että sinä olet vaivatta korvattavissa toisella samat taidot omaavalla henkilöllä, kun taas johtajuus on sen verran laaja ja monimutkainen homma, että siihen sisäänajo on välttämätön. Eikä Sarasvuo yrittäisikään sinua hurmata, vaan johtajasi ja myymäläpäällikkösi.

Vähän oudolta tuntui tuo Prosessin näkemys kuinka Sarasvuo houkuttelee nuoria koulutettuja naisia jättämään työnantajaparkansa ihan oman onnensa nojaan, kun he lähtevät. Eiköhän heillä ole jo ollut se halu valmiina mutta ovat tietysti voineet saada potkua jostain näkemyksistä.

Tuota, minä en puhunut nuorista naisista, vaan iäkkäämmistä. Pahimmillaan jopa osakasasemassa hylätyssä yrityksessä olleista. Juu, ampuvathan he itseäänkin omaan nilkkaan häipyessään, mutta se on vain sitä entistä elämää, josta ei enää tarvitse välittää. Halu on varmasti ollut jo ennestään, mutta pitääkö itsemurhaa sillankaiteella harkitsevaa todella kehottaa hyppäämään?

Lopputulos ratkaisee. Jos ihminen hyppää uuteen hommaan ja lopputulos on hänelle ok, niin edellisen työnantajan tilanteesta ei kannata välittää.

Kirjoituksesta saan sen kuvan, että työnantajan hyvinvointi on ko. työntekijän hyvinvointia tärkeämpää.

[prosessi]

Tuota, minä en puhunut nuorista naisista, vaan iäkkäämmistä. Pahimmillaan jopa osakasasemassa hylätyssä yrityksessä olleista. Juu, ampuvathan he itseäänkin omaan nilkkaan häipyessään, mutta se on vain sitä entistä elämää, josta ei enää tarvitse välittää. Halu on varmasti ollut jo ennestään, mutta pitääkö itsemurhaa sillankaiteella harkitsevaa todella kehottaa hyppäämään?

Lopputulos ratkaisee. Jos ihminen hyppää uuteen hommaan ja lopputulos on hänelle ok, niin edellisen työnantajan tilanteesta ei kannata välittää.

Kirjoituksesta saan sen kuvan, että työnantajan hyvinvointi on ko. työntekijän hyvinvointia tärkeämpää.

Sekä sinä että EW mietitte nyt koko ajan jotain työnantajia, jotka työntekijä on hylännyt. Minä en puhu heistä, vaan niistä työntekijöistä, jotka esimies on jättänyt oman onnensa nojaan, viis veisaten vaikka heiltä kaikilta sen takia menisi työpaikkakin. Ei, mikään laki ei moista kiellä, mutta se on surullista ja vastuutonta. Yleensä kun ihminen johtavaan asemaan päädyttyään ainakin yrittää kantaa vastuunsa.

Itse asiassa, suurin ongelma Sarasvuon opeissa saattaa hyvinkin olla niiden itsekkyyteen yllyttävä perusajatus. En tietenkään voi olla varma, että onko niissä moista, kun en kerran ole perehtynyt, mutta tämä "uhrien" käyttäytyminen ainakin viittaisi siihen. Itse asiassa kohderyhmäkin on ovelasti valittu, elämäänsä ja työhönsä tyytymättömät ihmiset, sillä kuka muu tarvitsisi niin voimakkaasti jotain sisäistä sankaria, joka antaa luvan paeta vastuuta ottamatta. Sarasvuo antaa "uhreilleen" juuri sitä mitä he kaipaavat, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että he saisivat mitä he tarvitsevat.

[NuoriDaavid]

Tuota, minä en puhunut nuorista naisista, vaan iäkkäämmistä. Pahimmillaan jopa osakasasemassa hylätyssä yrityksessä olleista. Juu, ampuvathan he itseäänkin omaan nilkkaan häipyessään, mutta se on vain sitä entistä elämää, josta ei enää tarvitse välittää. Halu on varmasti ollut jo ennestään, mutta pitääkö itsemurhaa sillankaiteella harkitsevaa todella kehottaa hyppäämään?

Lopputulos ratkaisee. Jos ihminen hyppää uuteen hommaan ja lopputulos on hänelle ok, niin edellisen työnantajan tilanteesta ei kannata välittää.

Kirjoituksesta saan sen kuvan, että työnantajan hyvinvointi on ko. työntekijän hyvinvointia tärkeämpää.

Sekä sinä että EW mietitte nyt koko ajan jotain työnantajia, jotka työntekijä on hylännyt. Minä en puhu heistä, vaan niistä työntekijöistä, jotka esimies on jättänyt oman onnensa nojaan, viis veisaten vaikka heiltä kaikilta sen takia menisi työpaikkakin. Ei, mikään laki ei moista kiellä, mutta se on surullista ja vastuutonta. Yleensä kun ihminen johtavaan asemaan päädyttyään ainakin yrittää kantaa vastuunsa.

Itse asiassa, suurin ongelma Sarasvuon opeissa saattaa hyvinkin olla niiden itsekkyyteen yllyttävä perusajatus. En tietenkään voi olla varma, että onko niissä moista, kun en kerran ole perehtynyt, mutta tämä "uhrien" käyttäytyminen ainakin viittaisi siihen. Itse asiassa kohderyhmäkin on ovelasti valittu, elämäänsä ja työhönsä tyytymättömät ihmiset, sillä kuka muu tarvitsisi niin voimakkaasti jotain sisäistä sankaria, joka antaa luvan paeta vastuuta ottamatta. Sarasvuo antaa "uhreilleen" juuri sitä mitä he kaipaavat, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että he saisivat mitä he tarvitsevat.

Hmm. Edelleen olen sitä mieltä, että jokainen huolehtii omasta orgasmistaan.

Jos Sarasvuo vapauttaa työhönsä tyytymättömän ihmisen sisäisen sankarin, ja tämän seurauksena johtotehtävissä toiminut ihmínen päättää nostaa kytkintä ja jättää ex-alaiset pulaan, niin so what??

[prosessi]

Hmm. Edelleen olen sitä mieltä, että jokainen huolehtii omasta orgasmistaan.

Jos Sarasvuo vapauttaa työhönsä tyytymättömän ihmisen sisäisen sankarin, ja tämän seurauksena johtotehtävissä toiminut ihmínen päättää nostaa kytkintä ja jättää ex-alaiset pulaan, niin so what??

Lisää postattavaa ärsytysketjuun.

[EveryWoman]

Käytännön esimerkkisi on huono siksi, että sinä olet vaivatta korvattavissa toisella samat taidot omaavalla henkilöllä, kun taas johtajuus on sen verran laaja ja monimutkainen homma, että siihen sisäänajo on välttämätön. Eikä Sarasvuo yrittäisikään sinua hurmata, vaan johtajasi ja myymäläpäällikkösi.

Riippunee siitä, kenen näkökulmasta vaivan määrää arvioidaan. Itse olen kanssasi aivan samaa mieltä, mutta jos se on vaivatonta myös pomoni näkökulmasta, miksei hän ole palkannut lisää samat taidot omaavia jo ajat sitten, kun kerran tällaisten työntekijöiden puuttuminen on todellinen ongelma yrityksessä tälläkin hetkellä? No, tässä tapauksessa analogia ei toimi, koska franchising-yrittäjän ei tarvitse olla sellainen yleisnero, että hänen vaihtumisestaan seuraisi mitään väliaikaista sekamelskaa ihmeempää katastrofia. Mutta ei siitä sen enempää - ymmärrän kyllä että normaalissa yrityksessä johtaja ei ole noin vain korvattavissa.

Tuota, minä en puhunut nuorista naisista, vaan iäkkäämmistä. Pahimmillaan jopa osakasasemassa hylätyssä yrityksessä olleista. Juu, ampuvathan he itseäänkin omaan nilkkaan häipyessään, mutta se on vain sitä entistä elämää, josta ei enää tarvitse välittää. Halu on varmasti ollut jo ennestään, mutta pitääkö itsemurhaa sillankaiteella harkitsevaa todella kehottaa hyppäämään?

En kyllä vieläkään ole ymmärtänyt, miksi johtajan tai osakkaan lähteminen yrityksestä olisi itsemurhaan verrattavissa oleva tapaus. Olen pitänyt semmoista ihan normaalina touhuna. Ihmiset eivät ole naimisissa työpaikkojensa kanssa. Firma x saattaa jonakin päivänä päättää, ettei enää tarvitse työntekijän y työpanosta, mistä seuraa irtisanominen. Miksi työntekijän pitäisi olla yhtään sen enempää sitoutunut työnantajaansa?

[EveryWoman]

Sekä sinä että EW mietitte nyt koko ajan jotain työnantajia, jotka työntekijä on hylännyt. Minä en puhu heistä, vaan niistä työntekijöistä, jotka esimies on jättänyt oman onnensa nojaan, viis veisaten vaikka heiltä kaikilta sen takia menisi työpaikkakin.

Ihan kuin työnantajan etu ja työntekijöiden etu ei tässä tapauksessa olisi sama asia? Minun näkökulmani oli lähinnä se, että Sarasvuota tai hänen ajatteluaan on turha noissa tilanteissa syyllistää - vika on yrityksessä, joka pitää työntekijöitään itsestäänselvyyksinä ja joutuu sitten pulaan kun joku avainhenkilöistä lähtee.

Ei, mikään laki ei moista kiellä, mutta se on surullista ja vastuutonta. Yleensä kun ihminen johtavaan asemaan päädyttyään ainakin yrittää kantaa vastuunsa.

Johtaminen on työtä siinä missä muutkin työt, ja toki sen saa lopettaa jos se ei syystä tai toisesta itselle sovi. En usko, että mainittujen yritysten tilanne olisi ainakaan nykyistä parempi, jos mainitut naiset olisivat jääneet itselleen sopimattomaan työhön puremaan hammasta. Johtaminen on niin vaativaa hommaa, että se ei puolinaisella motivaatiolla ja henkisesti pahoinvoivana onnistu. Silloin voisi jo syyttää näitä naisiakin alaisten elämän pilaamisesta.

[prosessi]

Käytännön esimerkkisi on huono siksi, että sinä olet vaivatta korvattavissa toisella samat taidot omaavalla henkilöllä, kun taas johtajuus on sen verran laaja ja monimutkainen homma, että siihen sisäänajo on välttämätön. Eikä Sarasvuo yrittäisikään sinua hurmata, vaan johtajasi ja myymäläpäällikkösi.

Riippunee siitä, kenen näkökulmasta vaivan määrää arvioidaan. Itse olen kanssasi aivan samaa mieltä, mutta jos se on vaivatonta myös pomoni näkökulmasta, miksei hän ole palkannut lisää samat taidot omaavia jo ajat sitten, kun kerran tällaisten työntekijöiden puuttuminen on todellinen ongelma yrityksessä tälläkin hetkellä?

Se ei ole tarpeeksi suuri ongelma. Minäkin olin vielä muutama vuosi sitten "korvaamaton" myös noissa tietokoneasioissa töissä, mutta homman oli pakko muuttua kun jäin vähän pidemmäksi aikaa sairaslomalle. Ketään uutta ei silloin kuitenkaan palkattu, koska ongelma ei sielläkään ollut tarpeeksi suuri. Sen verran rotia saivat kuitenkin hommaan pakon edessä, että nyt äitiyslomani ei tietokoneasioiden näkökulmasta ollutkaan katastrofi. Muilla tavoin kyllä nytkin hyvin suuri ongelma, vaikka tällä kertaa siellä oli aikaa varautua tilanteeseen.

Tuota, minä en puhunut nuorista naisista, vaan iäkkäämmistä. Pahimmillaan jopa osakasasemassa hylätyssä yrityksessä olleista. Juu, ampuvathan he itseäänkin omaan nilkkaan häipyessään, mutta se on vain sitä entistä elämää, josta ei enää tarvitse välittää. Halu on varmasti ollut jo ennestään, mutta pitääkö itsemurhaa sillankaiteella harkitsevaa todella kehottaa hyppäämään?

En kyllä vieläkään ole ymmärtänyt, miksi johtajan tai osakkaan lähteminen yrityksestä olisi itsemurhaan verrattavissa oleva tapaus. Olen pitänyt semmoista ihan normaalina touhuna. Ihmiset eivät ole naimisissa työpaikkojensa kanssa. Firma x saattaa jonakin päivänä päättää, ettei enää tarvitse työntekijän y työpanosta, mistä seuraa irtisanominen. Miksi työntekijän pitäisi olla yhtään sen enempää sitoutunut työnantajaansa?

Ei lähteminen olekaan, vaan noissa mainitsemissani tapauksissa se tapa jolla lähdettiin. Jos on sellaisessa asemassa, että omalla hätiköidyllä lähdöllä on suora vaikutus monen muun ihmisen jokapäiväiseen toimeentuloon, voisi miettiä että onko se oma sisäinen sankaruus niin kiireinen asia, että sen takia kannattaa uhrata monta muuta ihmistä. Varmasti työpaikkaa vaihdettaessa voi olla vaikea motivoida itsensä miettimään sen entisen työpaikan tulevaisuutta, mutta yleensä siihen kuitenkin panostetaan sekä aikaa että vaivaa ihan moraalisista syistä. Minä olen tietysti työni puolesta joutunut näkemään niitä pahimpia tapauksia, joten näkökulmani voi olla hieman vääristynyt ja musta, mutta pelottavalla tavalla nimi Sarasvuo pomppaa aivan liian usein esiin noita törkyläjiä siivotessa.

[prosessi]

Sekä sinä että EW mietitte nyt koko ajan jotain työnantajia, jotka työntekijä on hylännyt. Minä en puhu heistä, vaan niistä työntekijöistä, jotka esimies on jättänyt oman onnensa nojaan, viis veisaten vaikka heiltä kaikilta sen takia menisi työpaikkakin.

Ihan kuin työnantajan etu ja työntekijöiden etu ei tässä tapauksessa olisi sama asia? Minun näkökulmani oli lähinnä se, että Sarasvuota tai hänen ajatteluaan on turha noissa tilanteissa syyllistää - vika on yrityksessä, joka pitää työntekijöitään itsestäänselvyyksinä ja joutuu sitten pulaan kun joku avainhenkilöistä lähtee.

Sama asia kyllä, mutta te molemmat jotenkin tunnuitte unohtavan ne työntekijät.

Avainhenkilöt puolestaan ovat -yllätys yllätys- avainhenkilöitä, joten riippumatta siitä pitääkö yritys heitä itsestäänselvyyksinä vai ei, heitä ei kerta kaikkiaan pysty korvaamaan ilman sisäänajoa, joka sen aiemman avainhenkilön täytyy tehdä, koska hän on ainoa joka sen osaa. Aika harva yritys kuitenkaan on mikään mäkkäri, missä jokaikinen toimintatapa on määritelty ja kirjattu mäkkäriraamattuun.

Sarasvuon ajattelusta en edelleenkään tiedä mitään, joten sitä en syyllistä, ihmettelen vain miksi hänen nimensä punkee esiin niin monissa noista tilanteista. Jotain siinä täytyy olla pielessä.

[EveryWoman]

En kyllä vieläkään ole ymmärtänyt, miksi johtajan tai osakkaan lähteminen yrityksestä olisi itsemurhaan verrattavissa oleva tapaus.

Ei lähteminen olekaan, vaan noissa mainitsemissani tapauksissa se tapa jolla lähdettiin.

Kuitenkaan lakia ja sopimuksia ei rikottu? Tarvitsisin varmaan konkreettisempia esimerkkejä, jotta voisin ymmärtää mistä puhut.

Jos on sellaisessa asemassa, että omalla hätiköidyllä lähdöllä on suora vaikutus monen muun ihmisen jokapäiväiseen toimeentuloon, voisi miettiä että onko se oma sisäinen sankaruus niin kiireinen asia, että sen takia kannattaa uhrata monta muuta ihmistä. Varmasti työpaikkaa vaihdettaessa voi olla vaikea motivoida itsensä miettimään sen entisen työpaikan tulevaisuutta, mutta yleensä siihen kuitenkin panostetaan sekä aikaa että vaivaa ihan moraalisista syistä. Minä olen tietysti työni puolesta joutunut näkemään niitä pahimpia tapauksia, joten näkökulmani voi olla hieman vääristynyt ja musta, mutta pelottavalla tavalla nimi Sarasvuo pomppaa aivan liian usein esiin noita törkyläjiä siivotessa.

Minulla on Sarasvuosta sellainen käsitys, että hän haluaisi tietää tilanteesta, jos se tosiaan on tuollainen kuin sanot (ja jos ongelma on nimenomaan lähtevien työntekijöiden käytöksessä eikä yritystoiminnan puutteellisessa tai ammattitaidottomassa hoitamisessa tai siinä, että yrityksessä on pitkään kohdeltu lähtevää työntekijää kaltoin, jolloin hän ei koe moraalisia velvoitteita yritystä kohtaan). Lähetä meiliä?

[EveryWoman]

Sama asia kyllä, mutta te molemmat jotenkin tunnuitte unohtavan ne työntekijät.

Minulle yritys on itsestäänselvästi yhtä kuin työntekijänsä, joten en yleensä vaivaudu näitä verbaalisesti erittelemään.

Avainhenkilöt puolestaan ovat -yllätys yllätys- avainhenkilöitä, joten riippumatta siitä pitääkö yritys heitä itsestäänselvyyksinä vai ei, heitä ei kerta kaikkiaan pysty korvaamaan ilman sisäänajoa, joka sen aiemman avainhenkilön täytyy tehdä, koska hän on ainoa joka sen osaa. Aika harva yritys kuitenkaan on mikään mäkkäri, missä jokaikinen toimintatapa on määritelty ja kirjattu mäkkäriraamattuun.

Aivan, mutta esimerkiksi Nokialta lähtee avainhenkilöitä aina silloin tällöin, ja sama juttu muissakin suurissa ja monimutkaisten toimialojen yrityksissä. Lähteminen sinänsä ei voi olla paheksuttavaa, ja sanoitkin että kyse on enemmän lähtemisen tavasta. Sitä en voi kommentoida, ellet voi valottaa tilanteita konkreettisemmin.

Sarasvuon ajattelusta en edelleenkään tiedä mitään, joten sitä en syyllistä, ihmettelen vain miksi hänen nimensä punkee esiin niin monissa noista tilanteista. Jotain siinä täytyy olla pielessä.

Sarasvuon nimi esiintyy kaikenmoisissa negatiivisissa yhteyksissä myös ilman Sarasvuon omaa syytä, samoin kuin jonkun suuroptioita saaneen johtajan. Ihmiset vain ovat semmoisia - minunkin sukulaiseni sättivät Nokian "optiomiljonäärejä" kahvipöytäkeskusteluissa kuin suuretkin asiantuntijat, vaikka eivät tiedä näistä ihmisistä - saati sitten siitä mitä kyseiset optiot oikeastaan ovat (= tulonsiirtoa jenkkiläisiltä eläkerahastoilta pienituloisille suomalaisille) - yhtään mitään. Myönteisissä yhteyksissä ihmisten nimiä sen sijaan harvemmin mainitaan ilman syytä. Olen kuullut Sarasvuosta sen verran hyviä juttuja (ja lisäksi aina kun näen hänet esiintymässä, hän vaikuttaa aidosti rehelliseltä, avoimelta ja aktiivisesti hyvään pyrkivältä kaverilta), että en voi muuta kuin ihailla.

[prosessi]

Kuitenkaan lakia ja sopimuksia ei rikottu? Tarvitsisin varmaan konkreettisempia esimerkkejä, jotta voisin ymmärtää mistä puhut.

Niin tarvitsisit, ja olen erittäin vakuuttunut että ymmärtäisit ongelman täydellisesti jos voisin antaa kunnollisia konkreettisia esimerkkejä, mutta valitettavasti se on mahdotonta, koska silloin ihmisiä ja yrityksiä voisi tunnistaa kuvausteni perusteella. Ei hyvä.

Minä olen tietysti työni puolesta joutunut näkemään niitä pahimpia tapauksia, joten näkökulmani voi olla hieman vääristynyt ja musta, mutta pelottavalla tavalla nimi Sarasvuo pomppaa aivan liian usein esiin noita törkyläjiä siivotessa.

Minulla on Sarasvuosta sellainen käsitys, että hän haluaisi tietää tilanteesta, jos se tosiaan on tuollainen kuin sanot (ja jos ongelma on nimenomaan lähtevien työntekijöiden käytöksessä eikä yritystoiminnan puutteellisessa tai ammattitaidottomassa hoitamisessa tai siinä, että yrityksessä on pitkään kohdeltu lähtevää työntekijää kaltoin, jolloin hän ei koe moraalisia velvoitteita yritystä kohtaan). Lähetä meiliä?

Tuossa on vähän sama ongelma kuin palstakirjoittelussa, täytyisi kuvailla liian tarkkaan, ja Sarasvuon olisi palstalaisiakin helpompaa tajuta kenestä ja mistä yrityksistä on kyse, kun puhe olisi hänen omista alaisistaan.

[prosessi]

Sarasvuon nimi esiintyy kaikenmoisissa negatiivisissa yhteyksissä myös ilman Sarasvuon omaa syytä, samoin kuin jonkun suuroptioita saaneen johtajan.

Varmasti, olen hyvinkin vakuuttunut ettei Sarasvuo haluaisikaan tulla mainituksi noissa yhteyksissä edes sinä uutena työnantajana. Sitä hän kuitenkin noissa tapauksissa on ollut.

[Tix]

Just a thought. Riistohan on toki perseestä, mutta toisaalta konsulttifirman on vaikea tehdä voittoa, jos parhaita työntekijöitä menetetään jatkuvasti paskojen työolojen vuoksi kilpailijoille.

Nöyp. Vain omistajien edusta pidetään huolta. Paskanpuhumisessa ei Suomessa ole kauheasti kilpailua ja uutta broileria löytyy uuniin kaiken aikaa.

Paino sanoilla tehdä voittoa. Onko uskoaksesi omistajien edun mukaista, että työntekijöitä vaihdetaan kuin sukkia? Lakifirmoista en osaa sanoa, mutta konsultoinnissa paras työntekijä ei yleensä ole uusin työntekijä.

Jaa konsultoinnissa ei ole kilpailua? No sehän selittäisikin kätevästi olettamasi paskat työolot. Sovitaanko sitten näin meidän kesken, että kilpailua ei ole, niin sulle jää parempi mieli? (Muista kuitenkin olla ottamatta tätä kovaa faktaa esiin sellaisessa keskustelussa, jossa haluat luoda vaikutelman, että tiedät mistä puhut.)

Sinähän olet oikea rähinäluokan kapitalisti Ei, Sarasvuon pumpulle ei ole Suomessa varteenotettavaa kilpailijaa. Mainitse yksi?

[Tix]

Pyramidihuijaus parhaimmasta päästä.

En usko, että on yrityksiä, jotka oikeasti huijaisivat työntekijöitään vetämään itsensä piippuun. Sehän vaatisi, että yritys lupaisi työntekijöilleen: Tällä työmäärällä per viikko pääset osakkaaksi x vuodessa. Tiedätkö yrityksen, joka toimisi näin?

Ota luettelo "Suomen asianajotoimistot", valitse 10 suurinta.

Ei, ei vaatisi mitään lupausta. Se vaatii toiveen ja toivon. Suurin osa ei vain tajua sitä, että pelkkä nurkumaton ahkera rahanteko muiden taskuun ei riitä. Päästäkseen osakkaaksi täytyy saada sellaisia isoja asiakkaita, joiden lähteminen pelottaa yhtiötä - yhdenkään lakimiehen lähtö ei pelota, koska tarjolle on aina 10 uutta. Sama koskee konsulttibisnestä, oli kyse sitten vero-, paskapuhumis-, liikkeenjohto- tai peeniskonsultaatiosta. Yksittäisen työntekijän arvo talolle on seuraavan kaavan tulos:

(Maksettu palkka ja muut kulut - henkilön työstä laskutettu rahamäärä) ^ omien isojen asiakkaiden lukumäärä.

Kuten huomaat, potenssi voi olla myös 0. Korvaamattomia ihmisiä ei ole. On vain korvaamattomia asiakassuhteita. On näissä taloissa toki töissä virkamiesmäisesti 8-16 päiviä tekeviä huonopalkkaisia hieman kauemmin olleita, kuten pienten lasten äitejä yms. ja joille sanotaan suoraan, että et sinä koskaan täällä minnekään etene. Eräs iso asianajotoimisto tervehtii tulokkaita sanomalla "täällä on kaksi lakia joita ei noudateta, työaikalaki ja tupakkalaki." Ilmiössä on huvittavia piirteitä. Kahvi ja kokis ovat ilmaisia jotta jaksetaan, töistä löytyy torkkuhuoneet ympärivuorokautista puurtamista varten ja omat kokit, jotta edes lounaan ajaksi ei tarvitse lopettaa työskentelyä.

Kaikki yllä olevat seikat ovat arkitodellisuutta, eivät liioittelua.

[prosessi]

(Maksettu palkka ja muut kulut - henkilön työstä laskutettu rahamäärä) ^ omien isojen asiakkaiden lukumäärä.

Matemaatikko minussa ihaili ensin kaavaa, mutta hyvässä taitaa aina olla vähän korjattavaa. Eikö kaava olekin (Henkilön työstä laskutettu rahamäärä - maksettu palkka ja muut kulut) ^ omien isojen asiakkaiden lukumäärä?

[Chap]

Ei, Sarasvuon pumpulle ei ole Suomessa varteenotettavaa kilpailijaa. Mainitse yksi?

Minkähänlaista konsultointia kuvittelet Trainers' housen tarjoavan? Firma, jossa työskentelen käyttää TH:ta tietyn myyntiprosessin parantamiseen. Samantyyppistä asiantuntija-apua saisi monesta muustakin firmasta.

Jos sinulla on mielessä sellainen hurmoshengenherätyskonsultointi, sitä saanee halutessaan lähes mistä tahansa konsulenttifirmasta: McKinsey, BCG, BAIN, Talent Partners, August Associates jne.

[Tix]

(Maksettu palkka ja muut kulut - henkilön työstä laskutettu rahamäärä) ^ omien isojen asiakkaiden lukumäärä.

Matemaatikko minussa ihaili ensin kaavaa, mutta hyvässä taitaa aina olla vähän korjattavaa. Eikö kaava olekin (Henkilön työstä laskutettu rahamäärä - maksettu palkka ja muut kulut) ^ omien isojen asiakkaiden lukumäärä?

Kappas, meni väärtepäin juu.

[So Easy]

Vähän sama kuin Nokia - hyvä maine mutta umpipaska työnantaja.

Voitko kertoa tarkemmin kokemuksistasi Nokian palveluksessa? Kiinnostaa oikeasti, jos poikkeuksellisesti on ehtaa primääridataa tarjolla eikä vain niitä tavanomaisia kuulopuhe-ennakkoluuloja (en tarkoita että nimenomaan sinulla olisi yleensä tällaisia vaan että ihmiset yleensä tuppaavat puhumaan ennemmin muilta kuulemistaan asioista kuin omista kokemuksistaan; turvallisempaa kai, tai jotain).

[So Easy]

...

Onko itsetuntemus lerpahtanut vai eikö sulla enää ole mitään muuta sanottavaa kuin se, etteivät ihmiset vaan tajua? Vai onko sulla depressiivinen awarness tänään?

Itse asiassa jälkimmäinen osuu aika lähelle sikäli, että musta on masentavaa kun ihmiset napisee asioista joista eivät selvästi tiedä juuri mitään. Se on ihan OK, jos ei ymmärrä, mutta pitääkö sitä nyt sit esittää niin poppamiestä ja manata varmuuden vuoksi? Kuten sanoin, ymmärrän että se on kismittävä tunne jos kokee ettei jotain juttua vaan tajua, mutta silti. Soturi ei valita vaan perehtyy aiheeseen. Vittu.

Varsinainen ero tilanteessani nyt aiempaan on se, että ei ole aikaa. Tai no, aikaahan voi tietysti tehdä, mutta Kitiseminen ei nouse prioriteeteissä niin ylös että alkaisin karsia juurikaan mistään muusta (mitä on tällä hetkellä paljon).

Siispä, young padawans, ymmärrän että nälkänne Tietoon on suuri, mutta multa ei nyt vaan liikene teille aikaa/energiaa. Sori.

[Tix]

Voitko kertoa tarkemmin kokemuksistasi Nokian palveluksessa? Kiinnostaa oikeasti, jos poikkeuksellisesti on ehtaa primääridataa tarjolla eikä vain niitä tavanomaisia kuulopuhe-ennakkoluuloja (en tarkoita että nimenomaan sinulla olisi yleensä tällaisia vaan että ihmiset yleensä tuppaavat puhumaan ennemmin muilta kuulemistaan asioista kuin omista kokemuksistaan; turvallisempaa kai, tai jotain).

Valitettavasti en ammatillisista syistä voi.

[So Easy]

Valitettavasti en ammatillisista syistä voi.

Just. No voitko tarkentaa edes mitä tarkoitit aiemmin mainitsemillasi "työoloilla", jotka ilmeisesti ovat mielestäsi huonot?

[EveryWoman]

Ei, Sarasvuon pumpulle ei ole Suomessa varteenotettavaa kilpailijaa. Mainitse yksi?

Et pidä varteenotettavina esim. seuraavia: Talent Partners, Mercuri International, Markkinointi-instituutti (jota mm. äitini työpaikka käytti samaan tarkoitukseen kuin TH:ta), Johtamistaidon Opisto, Joko Executive Education, AEL, Tieturi tai Fintra? Jos näistä ei mielestäsi ole TH:n haastajiksi, sehän vain kertoo järkähtämättömästä luottamuksestasi TH:n ammattitaitoon lähes kaikilla mahdollisilla koulutusbisneksen sektoreilla. Jaa, ja tulivathan tuossa Chapin toimesta ne kansainväliset kovat vertailukohdatkin luetelluiksi.

Miten arvelet, että työntekijöitä riistämällä pärjää tällaisessa kilpailutilanteessa? Etenkin kun konsultoinnista kiinnostuneet ottavat huomattavasti tavallista paremmin selvää työoloista jo ennen työhön hakeutumista ja firmoja rankataan houkuttelevuusjärjestykseen työntekijän näkökulmasta säännöllisesti ja kattavasti.

[Vadim]

Miten arvelet, että työntekijöitä riistämällä pärjää tällaisessa kilpailutilanteessa? Etenkin kun konsultoinnista kiinnostuneet ottavat huomattavasti tavallista paremmin selvää työoloista jo ennen työhön hakeutumista ja firmoja rankataan houkuttelevuusjärjestykseen työntekijän näkökulmasta säännöllisesti ja kattavasti.

Ilmeisesti varsin hyvin. Nuoret konsultinaluthan hyväksyvät mitkä tahansa työolot ja -ehdot saadakseen cv:seensä haluamansa kirjainyhdistelmän. Kahden tai kolmen vuoden puurtamisen jälkeen useimmat toteavat, ettei tätä jaksa, ja siirtyvät muualle, kuten fiksua onkin. Minusta käsityksesi työelämästä kuulostaa hiukan... naiivilta. Nykyajan työmarkkinat eivät varsinaisesti suosi työntekijää.

[EveryWoman]

Pyramidihuijaus parhaimmasta päästä.

En usko, että on yrityksiä, jotka oikeasti huijaisivat työntekijöitään vetämään itsensä piippuun. Sehän vaatisi, että yritys lupaisi työntekijöilleen: Tällä työmäärällä per viikko pääset osakkaaksi x vuodessa. Tiedätkö yrityksen, joka toimisi näin?

Ota luettelo "Suomen asianajotoimistot", valitse 10 suurinta.

Ei, ei vaatisi mitään lupausta. Se vaatii toiveen ja toivon.

Lakimiehenä varmaan ymmärrät, että jos mitään lupauksia ei ole esitetty, kuviota ei voi nimittää petokseksi. Niin kuin ei sitäkään, että baariharakka antaa ymmärtää mutta ei ymmärrä antaa (joskus on kyse vain pettymään joutuneen osapuolen virhetulkinnasta - alusta asti).

Suurin osa ei vain tajua sitä, että pelkkä nurkumaton ahkera rahanteko muiden taskuun ei riitä.

Hmm, joten sehän merkitsee selvästi sitä, että heitä on petetty!

Oikeesti. Oman uran manageerauksen luulisi olevan ihan jokaisen ei-suorittavaa työtä tekevän intressissä. Voiko joku oikeasti kuvitella, että aivottomasti ylempien käskyjä noudattamalla taivaalta sataa mannaa? (Mietin, onko kielenkäyttöni tässä liian julmaa, mutta tuollainen vain tuntuu jotenkin kerta kaikkiaan omituiselta ajatukselta.)

Päästäkseen osakkaaksi täytyy saada sellaisia isoja asiakkaita, joiden lähteminen pelottaa yhtiötä - yhdenkään lakimiehen lähtö ei pelota, koska tarjolle on aina 10 uutta. Sama koskee konsulttibisnestä, oli kyse sitten vero-, paskapuhumis-, liikkeenjohto- tai peeniskonsultaatiosta. Yksittäisen työntekijän arvo talolle on seuraavan kaavan tulos:

(Henkilön työstä laskutettu rahamäärä - maksettu palkka ja muut kulut) ^ omien isojen asiakkaiden lukumäärä.

Kuten huomaat, potenssi voi olla myös 0. Korvaamattomia ihmisiä ei ole. On vain korvaamattomia asiakassuhteita.

Onko tässä siis sinun mielestäsi jokin ongelma? Olen kuvitellut, että yritykset pyrkivät haalimaan talliinsa mahdollisimman paljon sellaisia työntekijöitä, joilla on tarjota niitä asioita jotka juuri sille yritykselle ovat arvokkaita. Toki ymmärrän, että vielä on jäljellä niitäkin, joiden ajatuksenjuoksu etenee seuraavanlaista rataa: Kunhan vain saan työpaikan ja tittelin ja palkka alkaa juosta, niin voin ryhtyä lepäämään laakereillani, eikä minun tarvitse välittää siitä, onko minusta oikeasti apua työnantajani bisneksessä vai ei, mutta en ajatellut että sinä olisit kiinnostunut puolustamaan moista mallia.

On näissä taloissa toki töissä virkamiesmäisesti 8-16 päiviä tekeviä huonopalkkaisia hieman kauemmin olleita, kuten pienten lasten äitejä yms. ja joille sanotaan suoraan, että et sinä koskaan täällä minnekään etene. Eräs iso asianajotoimisto tervehtii tulokkaita sanomalla "täällä on kaksi lakia joita ei noudateta, työaikalaki ja tupakkalaki." Ilmiössä on huvittavia piirteitä. Kahvi ja kokis ovat ilmaisia jotta jaksetaan, töistä löytyy torkkuhuoneet ympärivuorokautista puurtamista varten ja omat kokit, jotta edes lounaan ajaksi ei tarvitse lopettaa työskentelyä.

Ilmeisesti omat kokit, ilmaiset virvokkeet ja torkkuhuoneet edustavat sinulle näitä mainitsemiasi huonoja työoloja? Olen kuullut sellaisistakin yrityksistä, jotka maksavat työntekijöilleen taksin, iltapalan ja seuraavana aamuna taksin takaisin työpaikalle, jos töitä on jääty tekemään kovin myöhään. Itse en kyllä valittaisi huonoja oloja, jos joku järjestäisi minullekin vastaavaa palvelua niinä (ei niin harvoina) päivinä, kun lähden koulusta kotiin kahdelta yöllä vain palatakseni aamulla takaisin.

No, voin silti ymmärtää, miksi joku voi ahdistua tuollaisesta tyylistä. Jos työntekijällä ei riitä pokkaa oikeasti vetää niitä oman jaksamisensa rajoja juuri henkilökohtaisen hyvinvointinsa edellyttämään kohtaan, hommia riittää varmasti vaikka ympäri vuorokauden. Tietyntyyppisen ihmisen on varmasti myös helppo tuntea itsensä riittämättömäksi, jos selkeää työaikaa ei ole. Joku voi ajatella niinkin, että on hänen velvollisuutensa jäädä töihin ties kuinka pitkäksi ajaksi, kun kerran työnantaja on järjestänyt torkkuhuoneet ja sen sellaiset.

Itse ottaisin nuo palvelut kuitenkin vastaan apuna, joka mahdollistaa työn tekemisen mahdollisimman vapautuneesti ja esteettömästi - ylimääräisenä palkkiona siitä, että suhtaudun työhöni yrittäjähenkisesti ja intohimoisesti (niinhän tekisin joka tapauksessa). Eiväthän ne velvoita ketään mihinkään. Jos minulla olisi yritys, jossa pyrkisin varmistamaan työntekijöiden viihtyvyyden ilmaisilla virvokkeilla ja torkkumahdollisuuksilla, minusta voisi tuntua aika pahalta se, että joku haukkuisi työpaikan oloja paskoiksi juuri näiden tekemieni parannusten vuoksi!

[EveryWoman]

Nuoret konsultinaluthan hyväksyvät mitkä tahansa työolot ja -ehdot saadakseen cv:seensä haluamansa kirjainyhdistelmän. Kahden tai kolmen vuoden puurtamisen jälkeen useimmat toteavat, ettei tätä jaksa, ja siirtyvät muualle, kuten fiksua onkin. Minusta käsityksesi työelämästä kuulostaa hiukan... naiivilta. Nykyajan työmarkkinat eivät varsinaisesti suosi työntekijää.

Olen käsittänyt, että ne halutuimmat kirjainyhdistelmät ovat haluttuja osittain juuri työn houkuttelevuuden vuoksi. Toki ihmisiä on erilaisia, eivätkä monet edes halua tehdä kymmenien vuosien uraa konsultoinnin parissa (ja uskoisin suuren osan tietävän tämän jo alalle hakeutuessaan), mutta jostakin niille konsulttifirmoille osakkuuteenkin asti inspiroituneita kavereita näyttää löytyneen. Ovatpa muutamat niinkin masokistisia, että jäävät tälle äärimmäisen huonojen työolojen alalle kärvistelemään vielä siinäkin vaiheessa, kun varallisuuden puolesta työtä ei tarvitsisi tehdä enää päivääkään. Perustavat jopa omia yrityksiä! Hulluja nuo roomalaiset, vai mitä?