huima kirjoitti:Pointti lienee kuitenkin siinä että katkaistaan se mitään tekemättömyyden putki, päästään päivittämään osaamista ja taitoja - ja sitä kautta saadaan se mahdollisuus päästä tekemään myös kokonaan uusia asioita ilman että kukaan ohjaa ja tukee.
.
Onhan se noin. Minunkin osaltani myös (tukityöllistetty olin alkuun) ja hyvä sekin. Opin paljon.
Työnantajan näkökulmasta se ihan luonnonlakien mukaan tuppaa olemaan ilmaisen työvoiman hankkimista.
Sitten joillekin merkkaa ne sosiaaliset suhteet työpaikoilla. Minulle epäsosiaaliselle ei. Henkisesti raskasta kuunnella kaikki päivät savolaisten kansanakkojen mutjauttelua. Ja sitten se "pääkirjanpitäjämme" suolsi KAIKEN tajunnanvirtansa ulos, kahvinkeittoa ja paskallakäyntiaikeita myöten. Koko ajan kertoi mitä kulloinkin karsinassaan tekee. Ja selitti kuka on missäkin kunnassa talousjohtajana ja kenet niistä tuntee ym. vieraan maailman asiaa, yhtään miettimättä kiinnostaako ketään.
Mietin entäs jos minä olisin ääneen kuuluttanut kaikki työvaiheeni ja mitä olen uusista kuulentosuunnitelmista tänään lukenut
Tuossa pikkurahan puljujen työllistämisessä/työvoiman hankinnassa käytetään kummia kepulikonsteja. Ihan kehitysmaameininkiä.
Yksi esimerkki on oppisopimustyösuhteet. Löyhästi meihin liittyvä nainen sai jatkaa työtään "oppisopimuksella", "opiskelemalla" tutkintoa jonka rinnakkaistutkinto hänellä jo oli. Ja meillä se toinen laillisilla rahoilla palkattu vakituinen, sihteeri, sai pitää työpaikkansa siirtymällä "oppisopimukseen". Eli jatkoi samaa työtä jota oli neljä vuotta tehnyt, mutta "opiskelijana". Kysyin häneltä miksi nyt opiskelee, niin vastasi: "En mie tiijä.. oljkohan se merkonoomi?"

Minulle ei "virallista" "opiskelun valvojaa" meiltä löytynyt oppisopimukseen, koska ainoana mitään niistä hommista ymmärsin.
Eli on paljon pikkurahalla töitä tekevää väkeä, joiden työsuhde perustuu ihmeelliseen lain rajoilla olevaan kikkailuun. Hyvä tietysti heille että saavat työnsä pitää. Mutta mietin eikö ne pitäisi järjestää rehellisellä pelillä ja kenties maksaakin oikealla rahalla, jos palveluja halutaan. Tai sitten olla ilman niitä palveluja.
Ja aina sen työntekijän pitäisi olla helvetin nöyrä ja kiitollinen nykyjärjestelyistäkin..
Kun lähtiessäni poistin ne laittomat ohjelmat toimistolta ja sanoin pomolle, että olen ihan tarpeeksi tukenut Suomen urheiluelämää, pomo sanoi mahtavasti: "Mutta Suomen urheiluelämä on tukenut sinua vaikka kuinka! Antoi tämän työpaikankin!" En tietenkään hoksannut vastata että tietääkseni järjestely oli se, että te halusitte minun palvelujani ja maksoitte siitä palkkaa, joskin huonoa.
Sitten yksi ilmainen työvoima ovat työharjoitteluaan tekevät opiskelijat. Meillä pomo yritti pistää yhden rautanörttiharjoittelijan kuukaudeksi tavarataloon paketoimaan seurojen piikkiin joulupaketteja! Onneksi jätkällä oli sisua kieltäytyä, ettei tuo ihan se ala ole, jota tänne tulin opettelemaan.