Mitä luet?

[Faghag]

En lue lehtiä. Kotiin tulee Trendi. Päivän uutisotsikot tarkistan amppari.comista. Kyllä joku kertoo, jos maailmanloppu on tullut.

Luen kirjoja. Herään aamuisin tuntia aikaisemmin lukeakseni romaaneja, esseitä, muistelmia, kulttuurihistoriaa, naisten viihdettä... Kuten olen maininnut useaan otteeseen, kirjat ovat työni. Harvoin enää ostan niitä, kirja-alan ammattilaiset kun tottuvat saamaan kaiken ilmaiseksi. Tosin tein poikkeuksen Otavalta ilmestyneen Manga-kirjan suhteen, oli tarjouksessa Akateemisen verkkokaupassa.

Markkinointipellenä minun pitäisi olla kiinnostunut alani julkaisuista. En ole. Mainonta & markkinointi-lehti on täynnä oman alansa hypetystä. Ilman sitäkin tiedän, että ammattialani on überkhuul.

Kuten Donnerin Jörkka sanoi: "Dorka, lukeminen kannattaa aina."

[safi]

Ennen tuli luettua ja jopa ostettua kirjoja kotiin todella usein. Nykyään kirjojen lukeminen on unohtunut lähes kokonaan, muiden kiireiden vuoksi.
Noh ammattikirjallisuutta tulee sentään luettua, kun sellaista harvinaista herkkua jostain käsiinsä saa.
Kotiin on tilattu paikallinen sanomalehti, että edes hiukan tietää missä mennään, maatalouden ammattilehtiä sekä lähes kaikki mahdolliset meillä ilmestyvät hevoslehdet.

[Klaara]

Työn puolesta Hesaria, toisinaan myös iltapäivälehtiä. Historiaa, elämäkertoja, dekkareita ynnä muuta ynnä muuta. Suosikkeja Patricia Cornwell, Anne Holt, Liza Marklund, Henning Mankell, Henri Troyat, Stefan Zweig, Simone Bertière. Tällä hetkellä kesken Anne Holtin Kuollut jokeri ja erään kärttyisän vanhan äijänkäpysen muistelmat vuodelta X ennen pyörän keksimistä.

[Nowaysis]

Tilaan Kaleva, Meidän perhe, Image, Trendi, Muoto.

Irtsikoista harrastan tällä hetkellä lähinnä Marie Claireja ja Vogueja.

Muista luen Voiman ja Cityn.

Mulla on todella kausittaista millasia lehtiä ja kirjoja luen, vuosi sitten oli ihan kammottava arkkitehtuurin ja designin nälkä ja se näkyi lukutottumuksissa.

Nykyään lukemisen tarkoitus on viedä ajatukset pois kaikesta tästä stressistä ja scheissesta mitä omassa elämässä tapahtuu. Mitä kevyempää sen parempaa. Normaalioloissa luen oppiakseni uutta, kouluun ja töihin liittyviä juttuja, mielelläni muitten maitten oloista ja ihmisistä, klassikoita just because, jännäreitä ennen(viivästyvää) nukkumaanmenoa koska saa käyttää mielikuvitusta sen sijaan että tuijottais telkkaria.

[Hilpi]

Kirjojen lisäksi luen:

Sunnuntain Hesarin ja kuukausiliitteen, Nyt:in ja arkilehdet aina kuin mahdollista.

Viikoittain jomman kumman tai molemmat iltapäivälehdet (siis sen päivän, jolloin jaksan ne lukaista netistä).

Suomen kuvalehtiä saan joskus vanhoina, mutta luettua ne silti tulevat.

Ammattilehdet ja harrastelehdet tulevat joko kotiin tai luen ne kirjastossa.

En ole kanta-asiakas, joten jään paitsi kaikkien kauppaketjujen lehdistä.

Ilmaisjakelulehdet, satasesta cityyn sun muihin.

Aina kun saan tylsistyneenä käsiini minkä vain lehden/kirjan/tekstin niin luen sen.

Tänään ostin ensimmäistä kertaa pariin vuoteen itselleni lehden, Trendin, en tiedä sainko rahoilleni haluamani vastineen.

[aimohaiku]

Kotiin kannetaan: Hesari, Kauppalehti, Optio, Presso, Suomen Kuvalehti, Image, Mondo ja ammattijärjestön lehti. Cityn, Nöjesguidenin ja SUE:n nappaan usein kaupungilta mukaani, aamusella saatan selailla Satasta, jos menen töihin spåralla. Satunnaisesti kirjastossa tulee sitten selailtua Soundia, Rumbaa, joskus tietokonelehtiä ja autolehtiä.

Kirjojen lukeminen on jäänyt jo useamman vuoden ajan tosi vähälle, mikä on sekä sivistyksellisessä että ammatillisessa mielessä todella huono juttu. Sekä fakta että fiktio käy.

[Aito_Johanna]

Unohdin mainita Kirkon ja kaupungin. Sen yleisönosasto on tiukkaa asiaa.

[Mylwin]

Unohdin mainita Kirkon ja kaupungin. Sen yleisönosasto on tiukkaa asiaa.

Suomen Madin Lukijain sillisalaatti sisältää yhtä paljon, paitsi vähemmän kirjoitusvirheitä.

[Mulli75]

Myrkkyäkin tuli luettua aika ahkeraan joskus 90-luvulla. Sitten se vaan jäi pois.

[Lilo]

Unohdin mainita Kirkon ja kaupungin. Sen yleisönosasto on tiukkaa asiaa.

Suomen Madin Lukijain sillisalaatti sisältää yhtä paljon, paitsi vähemmän kirjoitusvirheitä.

Joo-o. Tämän Kaakao & Rakennus -lehden yleisönosaston kiukkuiset mummot ja mammat ovat noin äkkiseltään kiitettävässä ristiriidassa joka spårvagenin ikkunasta paistavien "armo"-mainosten kanssa...Viimeksi tänään aamulla Hesaria tavatessani ihmettelin kyseisen kampanjan "saattaa johtaa suvaitsevaisuuteen"-kampanjalausetta...

Ai niin, siinähän oli se _saattaa_. Että ei se mikään takuu ollutkaan.

[Ann]

Unohdin mainita Kirkon ja kaupungin. Sen yleisönosasto on tiukkaa asiaa.

Suomen Madin Lukijain sillisalaatti sisältää yhtä paljon, paitsi vähemmän kirjoitusvirheitä.

Joo-o. Tämän Kaakao & Rakennus -lehden yleisönosaston kiukkuiset mummot ja mammat ovat noin äkkiseltään kiitettävässä ristiriidassa joka spårvagenin ikkunasta paistavien "armo"-mainosten kanssa...

Vääräuskoisena jään paitsi tästäkin ilosta. Isovanhempien luona vieraillessa tulee aina tsekattua ko. lehden Kerettiläinen ja yleisönosasto.

Lehdistä tulee luettua Koiramme, Eläinmaailma, SK, Seura, KodinKuvalehti, Anna, NYT, Seiska ja Hesarin kk-liite(nämä joko äidin tai isovanhempien lehtihyllyistä). Kotiin ei tule kannettuna kuin ilmaisjakelulehdet Startti ja Helsingin Uutiset + hengelliset Fides ja Sanctus Henricus.

Protestimielessä en lue yhtään mitään paksukantista, kun en ole jaksanut hilata persettäni Like-kirjakauppaan asti noutamaan yhtä nidettä.

Lisättäköön tähän vielä sähköiset lukemiset: i-mockery.com ja t-shirt hellin newsletter.

[Mylwin]

Vääräuskoisena jään paitsi tästäkin ilosta.

Paitsi ihanan tyrkyttävästä mainonnasta!
Kyllä on hienoa elää luterilaisessa yhteiskunnassa.

[kvasaari]

Kotiin ei tule tällä hetkellä kuin Tekniikka&Talous, ja sekin pelkästään ammattiliiton puolesta. Hesari on pakko tilata pian, vaikka olenkin köyhä opiskelija. Ilman NYT-liitettä elämä on köyhempää. City-lehteä ja Nöjesguidenia tulee luettua silloin tällöin, Pohjalaista aina vanhempien luona vieraillessani. Talouselämää ja erilaisia tiedelehtiä luen aina, kun sopiva tilaisuus tulee eteen.

Koulukirjoja tulee luettua päivittäin useitakin tunteja. Muunlaista tietokirjallisuuttakin tulee luettua aika säännöllisesti. Nyt yritän lueskella jihadin ja amerikkalaisen yhteiskunnan yhteentörmäyksestä, myös kirpparilöyty evoluutiopsykologiasta on kesken. Kaunokirjallisuutta tulee luettua AIVAN liian vähän. Siihen pitääkin tulla muutos ja tuleekin, kunhan kiire hellittää (seli, seli). Tuntuu, että tietokirjallisuudesta tarttuu itsellekin jokseenkin tylsä kirjoitusote. Jospa sitä saisi tekstiinsä vähän väriä kaunokirjallisuuden kautta.

[obah]

Tämä panda lukee hyviä kirjoja. Viimeisin taisi olla Hyperion.
Sitten tämä lukee koodarijuttuja aina kun ei itse osaa jotain väkertää.
Ja ilmasotahistoriaakin tämä tankkaa. Siinä on jotenkin sellasta välitöntä munaa.

[Aito_Johanna]

Ilman NYT-liitettä elämä on köyhempää.

Hah! NYT-liite on ihan käsittämätöntä tuubaa. Jonninjoutavia lörinöitä jonninjoutavista aiheista. Pohjanoteeraus HS:n tasoiselta julkaisulta.

[kvasaari]

Ilman NYT-liitettä elämä on köyhempää.

Hah! NYT-liite on ihan käsittämätöntä tuubaa. Jonninjoutavia lörinöitä jonninjoutavista aiheista. Pohjanoteeraus HS:n tasoiselta julkaisulta.

Hah vaan itsellesi. NYT-liite on kirjoitettu varsin hauskalla tyylillä. Nousussa-laskussa -lista on kerrassaan erinomainen. Liitteessä on myös aina pääkaupunkiseudun tapahtumien (näyttelyiden, elokuvien, jne.) aikataulut, paikat ja kuvaukset - tosin ne taitavat löytyä myös itse päälehdestä. Mä pidän myös liitteen ravintola- ja levyarvosteluista. Oon ilokseni huomannut, että NYTin ravintolakriitikon makunystyrät ovat värähdelleet aika usein samaan tahtiin omieni kanssa.

[Aito_Johanna]

Hah vaan itsellesi. NYT-liite on kirjoitettu varsin hauskalla tyylillä. Nousussa-laskussa -lista on kerrassaan erinomainen. Liitteessä on myös aina pääkaupunkiseudun tapahtumien (näyttelyiden, elokuvien, jne.) aikataulut, paikat ja kuvaukset - tosin ne taitavat löytyä myös itse päälehdestä. Mä pidän myös liitteen ravintola- ja levyarvosteluista. Oon ilokseni huomannut, että NYTin ravintolakriitikon makunystyrät ovat värähdelleet aika usein samaan tahtiin omieni kanssa.

Okei, peruutan vähän. Tapahtumakalenteri on toki ihan käyttökelpoinen (näyttelyiden aikatauluja ei ole päälehdessä), ravintola-arvostelut ovat ihan kivoja (ehkä levyarvostelutkin, en vain lue niitä) ja nousussa-laskussa-listalla sekä Nehän ovat kuin kaksi marjaa -palstalla on joskus (siis joskus) hauskoja juttuja. Lisäksi tsekkaan viimeisellä sivulla olevan kolumnin, esimerkiksi viimeisimmässä numerossa se oli ytyä asiaa.
Mutta suurin osa muista jutuista on roskaa. Katso nyt vaikka uusimman numeron antia: kansikuva ja 2,5 sivun juttu Tiina Jylhästä - eivät sitten turhempaa julkkista keksineet haastateltavaksi? Gallup "Salkkarit on niin huono että katson sitä" on höpönlöpöä, joka sopii KITYn paskanjauhantaosastoon, mutta jota varten on turha tuhlata paperia ja palstatilaa. Urheilupalstan sarja, jossa tumpelot opettelevat hiihtämään - kiviäkin kiinnostaa. Tässä numerossa ei ollut pahimpia floppeja, mutta NYT-liitteen taattua linjaa ovat aiemmin edustaneet mm. juttu siitä, missä naiset ottavat E-pillerinsä (vesilasillisen kanssa lounaan jälkeen, ihanko totta?), kuvaus lesboparin kerrostaloasunnosta (niillä oli siellä ruokapöytä ja olohuoneessa sohva, ajatelkaa!) ja tosi syväluotaava juttu siitä, miltä tuntuu, kun on kuukautiset (ihan totta, ketä kiinnostaa?). Se niiden "hauska tyyli" on selvästi yritetty matkia CITY-lehdestä, mutta CITYn kunniaksi on sanottava, että ne siellä tekevät sen paremmin.

[Aito_Johanna]

Mutta ei sitäkään lehteä pidä liian vakavissaan ottaa.

Huumori on vaikea laji. Sekä CITYssä että NYTissä ärsyttää se, että kun yritetään olla kepeitä, viihdyttäviä ja hauskoja, tulos on mitäänsanomatonta höttöä höpöhöpöaiheista. Sama ongelma, btw, on suurimmassa osassa tosi-tv-ohjelmia. Ei ei-vakavuus ja kepeys tarkoita, ettei sisältö voi olla muuta kuin paskaa.

[KGrilli]

mä luen netistä hesaria ja iltasanomia. iltalehden uusiutuneet nettisivut ovat paskat ja niiden myötä lopetin iltalehden lukemisen. joskus lukaisen myös nettiversion länsi-savosta.

tilattuna kotiin tulee:

RUMBA
Myynnin ja Markkinoinnin lehti
Tehy
Curve Magazine (lesbojen lehti jenkeistä tilattuna)
KuntoPlus

irtonumeroja ostan:


Soundi
Metal Hammer
IMAGE
Bodaus-lehti
Body
Juoksija
Runners´World
Attitude
Out
Secret
Seta-lehti
7Päivää

erittäin satunnaisesti ulkolaisia naistenlehtiä (Marie Claire, Harper´s Bazaar, The Red jne)

[Hebuli]

Kityä.

[Kreivitar]

Lehdistä Hesaria, Ilta-Sanomia, Pressoa ja Tieteen kuvalehteä. Niin, ja Seiska tulee ihan tilattuna. Sitä luen pääasiassa vessassa, mutta joskus muuallakin. Satunnaisesti tilailen määräaikaiseksi lehtiä, viimeksi mm. Voi Hyvin -lehden ja ostelen irtonumeroita.

Kirjoja luen laidasta laitaan miinus ällöromanttiset siirappihunajasekoitukset. Tällä hetkellä en voi lukea niin paljon kuin haluaisin, mutta ensi vuonna sitten.

[definitely]

Ilman NYT-liitettä elämä on köyhempää.

Hah! NYT-liite on ihan käsittämätöntä tuubaa. Jonninjoutavia lörinöitä jonninjoutavista aiheista. Pohjanoteeraus HS:n tasoiselta julkaisulta.

Hah vaan itsellesi. NYT-liite on kirjoitettu varsin hauskalla tyylillä. Nousussa-laskussa -lista on kerrassaan erinomainen. Liitteessä on myös aina pääkaupunkiseudun tapahtumien (näyttelyiden, elokuvien, jne.) aikataulut, paikat ja kuvaukset - tosin ne taitavat löytyä myös itse päälehdestä. Mä pidän myös liitteen ravintola- ja levyarvosteluista. Oon ilokseni huomannut, että NYTin ravintolakriitikon makunystyrät ovat värähdelleet aika usein samaan tahtiin omieni kanssa.

Minusta NYT on mennyt koko ajan tasaisesti alaspäin. Sehän oli tavattoman hauska ja oivaltava alkutaipaleellaan. Nyt ennen kaikkea epätasainen ja sensaationhakuisen pikkunäppärä. Välillä on tosi pohjanoteerauksia ja sitten taas yksittäisiä helmiä. Kuitenkin vähän sellaista lapsellista tekokapinaa, linja on kuitenkin todellisuudessa sovinnainen ja kritiikitön. Lisäksi hesarista on vähennetty toimitussihteeristöä ja sen kyllä huomaa. Esimerkiksi viime perjantain lehdessä olleessa jutussa G W bushin lähipiirin skandaaleista nimi Karl Rove oli kirjoitettu vähintään kolmella eri tavalla (väärin).

Kotiin mulla ei tule kuin hesari, ylioppilaslehti ja ammattiliiton lehdykkä (ja viimeksi tuli äänestyslipukekin ja kaikki, vaikken ole tänä vuonna maksanut koko jäsenmaksua ) Viime aikoina näistä antoisin on ollut ehdottomasti ylkkäri. Lisäksi luen aina uudet imagen, mondon ja muodon, jotka saan verkostosuhteideni kautta veloituksetta. Imagen voisin tilatakin jos en sitä muuten saisi. Olen lisäksi harkinnut jonkin ulkomaisen lehden tilaamista, esim National geographicin tai jonkun kuntoilulehden. Tulvaa ja ilmaisjakeluita/kaupunkilehtiä luen satunnaisesti.

Edit: luen tietty myös kamalasti kirjoja, sekä koulu/ammattikirjallisuutta että huvikseni fiktiota ja faktaa. Sanoisin, että noin kaksi tai kolme kirjaa viikossa vähintään ja satunnaisesti jopa yhden joka päivä.

[pajazzo]

Luen kyllä kaikenlaista enemmän ja vähemmän järkevää lehteä. Kotiin kuitenkin kannetaan: Aku Ankka, Cosmo, Valitut Palat, Koiramme, Katso, Viikonloppuisin Turun Sanomat, Ammattijärjestön lehti, Vinttikoiralehti, Borzoiklubin lehti... Ai niin ja SUE.
Kavereilta tms. usein saatuja lehtiä ovat Hevosurheilu ja Rumba. Seiskaakin tulee selailtua. Kaupungilta yritän muistaa kaapata Metron ja Citylehden aina mukaani.

[urpiainen]

Lehdistä kotiin tulee vain Hesari ja Retki. Ilman Hesaria ei oikein osaa olla - vaikka olenkin muutaman aiemmin kirjoittaneen kanssa samaa mieltä siitä, että NYT-liitteestä on nykyisin iloa vain kulttuuritapahtumainfona. Myös Suomen Kuvalehden pyrin lukemaan viikottain, mutta kotiin se ei tule. Ehkä jos päätoimittaja vaihtuisi... Työpaikalla luen suuret määrät ammattilehtiä.

Kirjoista: töissä luen ammattikirjallisuutta kahmaloittain. Lisäksi pyrin siihen, että kotona on koko ajan kesken romaani. Toisinaan se vaihtuukin.

Niin, ja Seiska tulee ihan tilattuna.

Oih! Juuri kun olin alkanut arvostaa Kreivittären juttuja. (Tiedättehän, ei se millainen on vaan mistä pitää.)

[Kreivitar]

Niin, ja Seiska tulee ihan tilattuna.

Oih! Juuri kun olin alkanut arvostaa Kreivittären juttuja. (Tiedättehän, ei se millainen on vaan mistä pitää.)

Niin, on varsin kummallista, että kyseisellä lehdellä on niiiin suuri tilaajakunta, mutta kukaan ei kuitenkaan tunnusta lukevansa sitä. Vähän sama kuin Kauniissa ja Rohkeissa: katsojaluvut lienevät kohtalaisen suuret, mutta silti ohjelmaa ei katso (lue: ei tunnusta katsovansa) kukaan. Sallittakoon minullekin paheeni. K&R:ta en sentään katso, härregod!

En muuten usko, että olen ainoa Kitypelle, joka seuraa Seiskaa. Elämässä pitää olla sirkushuveja.