Kitinä

En pakkaa vaikka piti.

Olen alkanut hiukan arvella että siirrän kaikkea niin paljon huomiseksi, syystä tahi toisesta, että kerran vielä huomaan että enää ei kannata edes aloittaa kun kerran lähtö on ihan just ovella

Mutta onko tekemiset sitten merkityksellisiä jos niihin ei kerran halua tarttua ?
Kannattaako sellaista tehdä mihin ei kerran saa otetta ?
Vai onko se vaan niin että jos sais tartuttua niin sitten alkais nauttiakin tekemisestä ?

Silittämisen. Joudun jumiin himassa 15.30-19.00 odottaen ilmankostuttimen kotiinkuljetusta. Mummi oli tilannut, ja aatellut nätisti että ottaa kotiintoimituksen niin on mulle helpompi. Mieluummin olisin hakenu sen ite postista lähikaupasta, oisin saanu sen varmaan jo perjantaina.

For the record, siirsin roskien viemistä nelisen päivää. Eka pussi meni partsille ootteleen ja bio meni lopulta ihan täyteen, kun piparkakkutalo meni sinne. Mutta hajuhaittoja ei ollu, ehkä just siks kun pipari imee kosteutta *blush*.

McJanne kirjoitti:No perkeleen petäjien kaatamisen :C

Ei ollu mikää rautakauppa auki niin ei löytynä tuluppoo tankkii :C

Olisit lainannu Perignon-pullon korkkia?

Ehdottomasti kannatti lykätä tätäkin powerpointtia. Aamulla seitsemältä herätys.

Tytön huone pitänyt tapetoida jo puoli vuotta. Välillä oikein ahdistaa, kun vaimo huomauttaa asiasta.

Ei mitään kiirettä niin kauan kuin tyttö ei itse kysele tapetin perään

Oon nyt kolmatta päivää meinannut soittaa kamulle ja pyytää anteeks pientä tappelua. Meinannu, meinannu. Jospa huomenna.