Kitinä

Ai niin, tein sovinnon äitini kanssa. Äiti väitti, että paikoitellen riidellessämme hänelle oli muistunut mieleen, miten pienenä ollessani todella vihainen olin uhkaillut vanhempiani legon nielaisemisella. Asenteessani oli kuulemma edelleen jotain samaa. Ilmoitin, että jos hän jatkaa tuollaista piruilua, nielaisen legon.

Huoh, missäköhän mun ajatukset oikein on. Kävelin vahingossa yhden kerroksen liian pitkälle, ihmettelin kun naapurin nimi oli vaihtunut päivän aikana.. ihmetystä herätti myös se, ettei avain sopinut lukkoon. Pikapunastus ja äkkiä oikeaan kerrokseen ja sukkelasti ovesta sisään. voi nolous.

milli kirjoitti:Huoh, missäköhän mun ajatukset oikein on. Kävelin vahingossa yhden kerroksen liian pitkälle, ihmettelin kun naapurin nimi oli vaihtunut päivän aikana.. ihmetystä herätti myös se, ettei avain sopinut lukkoon. Pikapunastus ja äkkiä oikeaan kerrokseen ja sukkelasti ovesta sisään. voi nolous.

Ton mäkin oon tehnyt muutaman kerran! Tosin ei nolota yhtään, sehän on vain merkki siitä että on jotain tärkeämpääkin mietittävää kuin joku pahainen kerrostenvälien laskeminen...

Tänään piti sitten urheilla, no aivothan toimii järkevästi että kun on jaoteltu ohjelma kahdelle päivälle niin ei, huomenna kun ei pysty niin miksi tänäänkään. Olutta ja pari juustohamppaa heti kun töistä pääsee. NIin ois voinut harkita juoksulenkkiä, mutta kun tuota ainetta on vielä tuossa tuopissa.

Työpuutumus ja joulupuutumus painaa. Tänään kotiin raahautumisen jälkeen pitäisi vielä laatia iloiset koulujortit lähituttavapiirille. Toivottavasti saan niistä tarpeeksi iloisia...

Jotkut ne vaan jaksaa korostaa itseään ja omaa erinomaisuuttaan jokaikisessä yhteydessä.. Oon sitä mieltä, että jos todellakin ihan oikeesti ON sellainen, niin ei sitä tarvi painottaa joka jumalan lauseessa ja asiayhteydessä!! Oikeastaan vastenmielisin piirre ihmisessä on juurikin itsensäkorostus. Tätä mieltä mä oon ollu aina. Luotaantyöntävää. Ainakin minut.

Mul on yks kaverikin joka ihan aina jaksaa jankuttaa että; oon niin hirveen sosiaalinen ihminen. Aina!! Aina se kääntää joka jutun siihen, että hän on niin sosiaalinen ihminen. Ja yks työkaveri on niin kauhean temperamenttinen tyyppi. Joka päivä tuota saa kuunnella. Mitä helvettiä?? Jos on niin ON!! Ei sitä tarvi todistella. Kyllä se varmasti huomataan! Mieluummin tuollainen todistelu murentaa koko ajan sitä vaikutelmaa.

Ja jepulis joo, kaikki lahjat on ny hoidettu, ja melkein paketoitukin! Ainoastaan mulla on ostamatta enää iskäni lahja mulle, eli teflonkattila. Piti sen puolesta ostaa myös siskon perheelle kaikki, huhhu. Mutta aika näppärästi suoriuduin, vaikka lahjansaajat lisääntyivätkin yllättäen tänä vuonna vieläpä. Kerrankin oon tyytyväinen kaikkiin ostamiini lahjoihin. Kävelyä tuli tälle päivälle vaatimattomat 21km.

irmelianneli kirjoitti:Joka päivä tuota saa kuunnella. Mitä helvettiä?? Jos on niin ON!! Ei sitä tarvi todistella. Kyllä se varmasti huomataan! Mieluummin tuollainen todistelu murentaa koko ajan sitä vaikutelmaa.

Ja silti naiset uskoo horoskooppeihin, ja tykkää kaiken maailman ellien hömppänettikyselyistä joiden joka ikinen lopputulos on imarteleva.

Tempasin oikein kunnolla ja testasin valurautapannua, tuloksena oli hirvestä lihapullia ja perunamuusia. Jesus saatana että olen täynnä, emäntäkin väitti että kokkasin hyvää ja huolella.

I rule!

EDIT: Teen jälkiruuaksi vielä perunalastuja ala Numba. Homemade!

Oon superhypermegaväsynyt ja vielä olis pakko pakata huomista varten muutama joululahja. Kuvaussessio maikkarilla oli törkeän pitkä ja muutenkin paskamainen. Kaikkeen sitä ystävien vuoksi suostuukin. Joulukortitkin pitäis kirjottaa. No, aamulla hammalääkäriin vasta 1030 että ehkä sitä ennen ehtii... Tai sitten työajalla. Puuhkis. Zzzzzzz....

Mua jaksaa aina vaan kaivella työkaverin ahneus, tyhmyys, kaksnaamaisuus, [suosikki negatiivinen ominaisuus tähän]. Argh! Toisaalta välillä melkein naurattaa sen kiemurtelut ja verukkeet, homma on verrattavissa pyytämättä tulleisiin fakseihin.

Ämmä lähtee saattokeikalle ulkomaille ja vierittää vastuun lähdöstä muiden niskoille, hän vaan joutui lähtemään, ihan kuin pakotettu olis. Aamulla oli vielä jäämässä tänään sairaslomalle, mutta koki ilmeisesti ihmeparantumisen päivän aikana, kun ei sitten käynytkään lääkärissä, sitä se ahneus teettää. Lomapäivänkin perui varta vasten päästäkseen matkalle. Meidän esinaiselle ei uskaltanut hiiskuakaan matkasta ennen kuin oli liian myöhäistä korjata tilannetta, vaikka esinainen nimenomaan koordinoi nämä hommat. Silmät kiilui ja naama loisti, kun kertoi mulle matkasta, mutta yrittää kuitenkin tehdä hommasta jonkun kurjuuskilpailun, tosi rankkaa ja hankalat asiakkaat, paljon kamalampaa kuin mun töihin jääminen ja hänen tuuraamisensa sillä aikaa, kun hän reissaa mun saattokeikalla. Vitun lehmä.