NuoriDaavid kirjoitti:Ei se tavallinen arki ole hampaat irvessä kituuttamista, vaan tavallista arkea, ja kyllä me rakastamme toisiamme.
Älä nyt vittu viitsi. Tunnette todennäköisesti ennemminkin jotain menettämisenpelon ja elämän stabiliteettien horjumisen uhan aiheuttamaa parkkiintunutta kiintymystä toisiinne. Toisiinsa rakastuneet ihmiset elävät toistensa itsemääräämisoikeuden eikä -rajoittamisen kautta.
Homma nyt on vaan sillä tavalla, että jos sä et esitä miestä, käyttäydy kuin mies ja toimi kuten mies vaan kuten perheen lemmikkihamsteri, niin sua aletaan kohtelemaan lemmikkihamsterina joka saa tazerista aina kun karkaa häkistään eikä juokse kaheksaa tuntia juoksupyörässä per päivä ollen lopun ajan omistajansa tarkan eyeballittamisen alaisena.
Mitäs jos ihan vittuillakses vaan kokeilisit vaikka tänään illalla sanoa että lähdet kaljalle ja kävelet ovesta ulos ja käyt lähikuppilassa vetämässä pari peruspitkää, etkä sen enempää? Kuvitteletko että eukkosi kävelee sillä aikaa ulos kakaroiden kanssa? Huutaisikohan se rumasti? Koskooko? Niin kauan kun sä et vaadi itsemääräämisoikeutta vaan tyydyt ainoastaan siihen mitä "rakastetaan kyllä" suostuu hyväksymään, sitä syvemmälle sä pääsi hanuriin työnnät.
Maailma on kyllä täynnä naisia jotka tykkäävät pukea kumppaninsa. Voe voe sitä vässykkää joka siihen suostuu.
Geetz kirjoitti:Mua tää ei kyllä naurata. Oon tainnu kokea vähän vastaavia fiiliksiä ja koitan nyt ankarasti miettiä miks joillekin tää on sellasta valta-jutskaa aina vaan. Siis onko se nyt oikeasti kompromisseista pahin pysyä poissa esim. Cityn tapaisilta foorumeilta jos rakkain ihminen niin toivoo? Eikö sitä vois kehittää jonkun muun harrasteen, johon molemmat ois tyytyväisiä? Eikö sitä voi yrittää ajatella jonain muuna kuin vaimon kontrollin tarpeena... Tai jotain. En tiedä.
Mulle ei olis ongelma lähteä täältä jos mieheni niin toivois. Huolestuttaa jos se jollekin on.
On tää nuori rakkaus vaan niin tragikoomista. Sanohan toi 10 vuoden kuluttua? Ku jos mun raxupoxumuzzuzyzzyxvää haluis ni kyl mä! Ku tärkeintä elämäs on se et ihminen saa mitä haluu ja on niinq ihq!1
Mulle ei olis ongelma ymmärtää itsemääräämisoikeuden arvoa, ja olla lähtemättä vaikka vaimo/kihlattu/tyttöystävä/wtf niin toivoisi. Huolestuttaa te jotka ette sitä ymmärrä. Siinä vaiheessa kun parisuhteessa ratkaistaan preferenssierot toisen mieltymyksiä noudattamalla, aletaan olla 10 vuoden päästä ND-pisteessä.