Olet sä aika Freud ja Teletappi myös, ks. ylläprosessi kirjoitti:Sukunimesikin taitaa vaihtua ensi elokuussa?Zeb kirjoitti:Minusta tuntuu tältä ja minä uskon ja haluan näin on minun perusteluni tässä asiassa, eikä sen ole tarkoitus vakuuttaa ketään muuta.
Haluatko avioehdon?
Re: Haluatko avioehdon?
Re: Haluatko avioehdon?
Hei, ei tämä tähän aiheeseen kuulu! Tee uusi kysely!Zeb kirjoitti:Enemmän sanomista saattaa tulla siitä, että ollaan mietitty ottaa miehen äidin tyttönimi. Kummankaan mielestä miehen nykyinen sukunimi ei ole kiva. Miehelle ehkä kelpaisi minun, mutta minusta se ei ole koskaan ollut nätti, ja ehkä kuitenkin jostain ihme vanhanaikaisesta irrationaalisesta syystä haluan sukunimen tulevan miehen puolelta. Saas nähdä pökrääkö miehen suku kun kuulee tämän uutisen. Ollaan kuitenkin mietitty, että tämä on meidän elämä, vaikka toki muidenkin tunteet kuuluu ottaa huomioon.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Re: Haluatko avioehdon?
Sun vuoro!urpiainen kirjoitti:Hei, ei tämä tähän aiheeseen kuulu! Tee uusi kysely!
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Haluatko avioehdon?
Toi nimihomma on kyllä hankala. Itse, siis jos olisin menossa naimisiin, en haluaisi oikeastaan kummankaan suvun nimeä meille. Samannimisiä haluaisimme kuitenkin olla. Jos ryhtyisimme ihan uudennimisiksi, suvut varmaan ottaisivat sen henkilö-, ei kun siis sukukohtaisena loukkauksena. Varmaan kuitenkin mieluiten niin. Olisipa edes tasapuolisesti loukattu kummankin sukua!Zeb kirjoitti:Ollaan kuitenkin mietitty, että tämä on meidän elämä, vaikka toki muidenkin tunteet kuuluu ottaa huomioon.
Oikeastaan koska sukunimemme ovat molemmat yhdyssanoja ja muutenkin luonteeltaan aika lähellä toisiaan, voisimme ehkä ottaa toisesta alkuosan ja yhdistää sen toisesta otettuun loppuosaan. Nätimpikin siitä tulisi. Pitänee ehdottaa, jos joskus tulee ajankohtaiseksi!
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Haluatko avioehdon?
Turhaa pingottelua. Eihän täällä muissakaan ketjuissa pysytä alkuperäisessä aiheessa.urpiainen kirjoitti:Tee uusi kysely!
Re: Haluatko avioehdon?
Plää. Ihan yksinkertanen homma. Morsiuspari tekee niinko parhaaks näkee ja muut saa aivan oman maun mukaan ottaa nokkiinsa tai olla ottamatta.EveryWoman kirjoitti:Toi nimihomma on kyllä hankala.Zeb kirjoitti:Ollaan kuitenkin mietitty, että tämä on meidän elämä, vaikka toki muidenkin tunteet kuuluu ottaa huomioon.
Mies otti minun sukunimeni monestakin syystä kesällä. Hänen isänsä toki oli jo jättänyt pojalleen hyvästit kun toissakesänä kuuli esikoisemme saaneen minun sukunimeni (millä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, mikä perheen yhteiseksi nimeksi lopulta valitaan, eikä asia mitenkään liittynyt häneen, mutta ukko valitsi olla kuuntelematta). No, hyvästit vaan. Eipä taida ukko tietää, ettei poikansa kulje enää sillä nimellä kuin aiemmin.
Muu suku ei ollut edes yllättynyt. Itse asiassa isäni jopa otti huolissaan puheeksi, että ei kai hänen joskus vuonna 5 ääneen ilmaisemansa mietinnät sukunimen todennäköisestä sammumisesta ole vaikuttaneet päätökseemme. Ei, iskä, ei se kuulunut niihin useampiin syihin.
Re: Haluatko avioehdon?
Kuulostaa 1800-luvulle sijoittuvan näytelmän dramaattiselta käänteeltä. Ei kukaan oikeasti nykyaikana toimi noin!Mida kirjoitti: Hänen isänsä toki oli jo jättänyt pojalleen hyvästit kun toissakesänä kuuli esikoisemme saaneen minun sukunimeni
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Haluatko avioehdon?
No siis periaate on yksinkertainen, sukulaisten reaktioiden kanssa taiteilu ei. Kyse kun on ihmisistä, jotka eivät varmasti tule laittamaan välejä poikki, tuli mitä tuli, vaan jatkavat kontaktin ottamista ja pahimmassa välientulehtumistapauksessa paskan niskaankaatamisyrityksiä hamaan hautaan asti.Mida kirjoitti:Plää. Ihan yksinkertanen homma. Morsiuspari tekee niinko parhaaks näkee ja muut saa aivan oman maun mukaan ottaa nokkiinsa tai olla ottamatta.EveryWoman kirjoitti:Toi nimihomma on kyllä hankala.
Mutta no. Mitäpä sitä etukäteen moisia murehtimaan. Ehkä vaan jotenkin sairaalla tavalla tykkään murehtia sellaisista jutuista, joiden kohdalla on (olevinaan) harvinaisen selvää että en voi niihin omalla toiminnallani vaikuttaa.
Re: Haluatko avioehdon?
Nojoo, eipä minulla ole koskaan ollut ilo nauttia lähipiirissäni tuollaisen väen seurasta (jos ei siskon ja mun teini-iän vihanpitoa lasketa). Vaikka erityisen fiksua väkeä ei kaikki lähisuku olekaan, niin eipä silti onneksi ole joukossa henkilöitä, joilla olisi intressiä ottaa elämäntehtäväkseen vainota. Vaikka toisaalta en tiedä mihin suorituksiin äitini yltää jos hän joskus päättää luopua kulisseistaan. Ehkäpä itse olen tyhmänrohkea yksilöllisyyteni toteuttamisessa.EveryWoman kirjoitti:No siis periaate on yksinkertainen, sukulaisten reaktioiden kanssa taiteilu ei. Kyse kun on ihmisistä, jotka eivät varmasti tule laittamaan välejä poikki, tuli mitä tuli, vaan jatkavat kontaktin ottamista ja pahimmassa välientulehtumistapauksessa paskan niskaankaatamisyrityksiä hamaan hautaan asti.Mida kirjoitti:Plää. Ihan yksinkertanen homma. Morsiuspari tekee niinko parhaaks näkee ja muut saa aivan oman maun mukaan ottaa nokkiinsa tai olla ottamatta.EveryWoman kirjoitti:Toi nimihomma on kyllä hankala.
Mutta no. Mitäpä sitä etukäteen moisia murehtimaan. Ehkä vaan jotenkin sairaalla tavalla tykkään murehtia sellaisista jutuista, joiden kohdalla on (olevinaan) harvinaisen selvää että en voi niihin omalla toiminnallani vaikuttaa.
Eipä tuo edellinen kirjoitus ollut tarkoitettu piikittelyksi, ilkeilyksi tai miksikään julistukseksi. Vähän niinkun vastareaktio, jos sanotaan, että asia on näin, että ei se nyt aina ole noin. Tuli sitten ulos siinä samassa "asia on näin"-muodossa, mikä nyt olisi pitänyt älytä huonoksi. Pahoittelen.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Haluatko avioehdon?
Ei mitään syytä pahoitella, kun enhän minä pahastunut!! Kunhan tarkentelin introspektiivistä pohdiskeluani. Mitä mainitsemaasi mahdolliseen tyhmänrohkeuteen tulee, niin totta munassa mekin teemme omien asioidemme (= mm. yhteinen nimi) suhteen juuri niin kuin parhaaksi katsomme, riippumatta siitä mitä sukuselkkauksia siitä seuraa. Ei se siis ainakaan minun mielestäni ole tyhmää.Mida kirjoitti:Eipä tuo edellinen kirjoitus ollut tarkoitettu piikittelyksi, ilkeilyksi tai miksikään julistukseksi. Vähän niinkun vastareaktio, jos sanotaan, että asia on näin, että ei se nyt aina ole noin. Tuli sitten ulos siinä samassa "asia on näin"-muodossa, mikä nyt olisi pitänyt älytä huonoksi. Pahoittelen.
Re: Haluatko avioehdon?
No, tällä kertaa riitti se, että lukemani perusteella vaikutti mahdolliselta, että edes hiukan harmitti (ja tavasin sitä viestiä ihan tosi tosi monta kertaa). Perkele, kun tässä on nyt muutamana päivänä tullut mielipideöityä vähän enemmän kuin yleensä ja kun ei jaksa viiiiiiimesen päälle aina hioa (eikä raskauspöhö pää taivu, se on ihan vissi ilmiö sekin), niin saa korjata ja oikaista ja selventää ja nyppiä turhia herneitä muiden nokasta ihan turhaan, kun olisihan sen voinut alunperinkin fiksummin ja kattavammin ja perusteellisemmin ja eri näkökulmat huomioiden ilmaista ite ja plääääääh. Joku kyllästymispiste tuli ihan vaan tuolla perusteella tuohon kohtaan. Semmone dramaattisen liioittelun paisuva tarve, että mää en ikin enää kirjot mitää. Kakat se paikkaansa pidä. Hmph. Olis pitäny pistää tää vitutusketjuun.EveryWoman kirjoitti:Ei mitään syytä pahoitella, kun enhän minä pahastunut!! Kunhan tarkentelin introspektiivistä pohdiskeluani. Mitä mainitsemaasi mahdolliseen tyhmänrohkeuteen tulee, niin totta munassa mekin teemme omien asioidemme (= mm. yhteinen nimi) suhteen juuri niin kuin parhaaksi katsomme, riippumatta siitä mitä sukuselkkauksia siitä seuraa. Ei se siis ainakaan minun mielestäni ole tyhmää.Mida kirjoitti:Eipä tuo edellinen kirjoitus ollut tarkoitettu piikittelyksi, ilkeilyksi tai miksikään julistukseksi. Vähän niinkun vastareaktio, jos sanotaan, että asia on näin, että ei se nyt aina ole noin. Tuli sitten ulos siinä samassa "asia on näin"-muodossa, mikä nyt olisi pitänyt älytä huonoksi. Pahoittelen.
Re: Haluatko avioehdon?
Niin, eikös olekin huvittava ajatus? Tuollaista tuskin voisi tapahtua kuin elokuvissa.Zeb kirjoitti:Joo, siis jos aviomieheni saisi aivokasvaimen niin sitten murehtisin rahojani?
Ihan voin omakohtaisesta kokemuksesta kertoa, että seurustelin tuossa parikymppisenä pari vuotta naisen kanssa, jonka kanssa kaikki natsasi. Naimiaisiin oltiin menossa ja kaikkea muuta kivaa ja hienoa. Elämä oli yhtä ruusuilla tanssimista.
Sitten tyttöselleni pamahti pahanlaatuinen aivokasvain, joka vei tyttöni mennessään. Ennen sitä kasvaimet kasvoivat aivokalvon ja aivojen välistä, aiheuttaen painetta ja puristusta aivoihin. Erinäiset osat hänen aivoistaan muodostuivat toimintakyvyttömiksi johtuen siitä, että kasvaimien aiheuttama paine tuhosi aivosolukkoa.
Ensiksi meni luonne. Yli vuoden verran elin ihmisen kanssa etsien hänelle parasta mahdollista hoitoa, kun hän samaan aikaan mm. sattumalta keksi, että olenkin hänen pahin vihollisensa. Kyseinen neiti mm. kokeili jonkinnäköistä Guinnessin uutta ennätystä sen suhteen miten paljon tuntemattomia sänkykumppaneita voi yhden viikonlopun aikana itselleen kerätä. Muistaakseni toistakymmentä onnistui hankkimaan. Minä katsoin kaikkea sitä vierellä ja yritin saada eukkoa kuntoon. Fat chance.
Tosiaan, huvittava ajatus. Että nyt joku aivokasvainkin vielä. Sitäkö varten tässä pitäisi avioehtoja rustailla. :D:D:D:D
Re: Haluatko avioehdon?
Olen tainnut joskus jotain kuullakin tuosta tragediastasi. Minusta avioehto ei kuitenkaan ole ratkaisu siihen, että puolisoni sairastuu vakavasti, koska mulla on edelleenkin silloin niitä isompia murheita kuin ne fyrkat. Sehän tässä se huvittava osuus olikin kun urpiainen pohti rahanmenetystä sellaisessa tilanteessa, eikä siis niissä kasvaimissa ole mitään hauskaa vaikka paljon hymiöitä laitoitkin.Herra Manala kirjoitti:Niin, eikös olekin huvittava ajatus? Tuollaista tuskin voisi tapahtua kuin elokuvissa.Zeb kirjoitti:Joo, siis jos aviomieheni saisi aivokasvaimen niin sitten murehtisin rahojani?
...
Tosiaan, huvittava ajatus. Että nyt joku aivokasvainkin vielä. Sitäkö varten tässä pitäisi avioehtoja rustailla. :D:D:D:D
Re: Haluatko avioehdon?
Joo, meni sitten kaikki suunnitelmat kuitenkin uusiksi, joten avioehdolla ei todellakaan olisi tehnyt yhtään mitään. Kaiken neuvottelun lopputuloksena päädyimmekin Elukan kanssa jakamaan tsydeemit niin, että maatila jää Elukalle, toinen talo myydään ja laitetaan rahat puoliksi, ja eläimet jaetaan sen mukaan, kummasta kuvittelemme eläinten itsensä enemmän pitävän. Lopputulokseksi jäi, että vain kolme kissaa pitää minusta enemmän, joten voin yhtä hyvin muuttaa mukelon kanssa takaisin kaupunkiin asumaan. Tästä tuli vielä paljon suurempi luopuminen kuin olin alunperin luullutkaan, mutta ainakin äitini pistää bileet pystyyn.
Re: Haluatko avioehdon?
Sinä et tiedä mistään mitää. Katsopa minkä läpi nämä elämän sankarit ovat tulleet: http://kitina.net/viewtopic.php?t=6279Herra Manala kirjoitti:Niin, eikös olekin huvittava ajatus? Tuollaista tuskin voisi tapahtua kuin elokuvissa.Zeb kirjoitti:Joo, siis jos aviomieheni saisi aivokasvaimen niin sitten murehtisin rahojani?
Ihan voin omakohtaisesta kokemuksesta kertoa, että seurustelin tuossa parikymppisenä pari vuotta naisen kanssa, jonka kanssa kaikki natsasi. Naimiaisiin oltiin menossa ja kaikkea muuta kivaa ja hienoa. Elämä oli yhtä ruusuilla tanssimista.
Sitten tyttöselleni pamahti pahanlaatuinen aivokasvain, joka vei tyttöni mennessään. Ennen sitä kasvaimet kasvoivat aivokalvon ja aivojen välistä, aiheuttaen painetta ja puristusta aivoihin. Erinäiset osat hänen aivoistaan muodostuivat toimintakyvyttömiksi johtuen siitä, että kasvaimien aiheuttama paine tuhosi aivosolukkoa.
Ensiksi meni luonne. Yli vuoden verran elin ihmisen kanssa etsien hänelle parasta mahdollista hoitoa, kun hän samaan aikaan mm. sattumalta keksi, että olenkin hänen pahin vihollisensa. Kyseinen neiti mm. kokeili jonkinnäköistä Guinnessin uutta ennätystä sen suhteen miten paljon tuntemattomia sänkykumppaneita voi yhden viikonlopun aikana itselleen kerätä. Muistaakseni toistakymmentä onnistui hankkimaan. Minä katsoin kaikkea sitä vierellä ja yritin saada eukkoa kuntoon. Fat chance.
Tosiaan, huvittava ajatus. Että nyt joku aivokasvainkin vielä. Sitäkö varten tässä pitäisi avioehtoja rustailla. :D:D:D:D
Noi läpät vetää vertoja jo keskitysleireiltä selvinneille. (kaikin puolin yksi noloimmista ja ääliömäisimmistä ketjuista tällä palstalla)
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Re: Haluatko avioehdon?
Hei, ois se kyllä aika kamalaa ollut jos olisin uidessani törmännyt pöhöttyneeseen lilluvaan ruumiseen Vieläkin ulkohuussissa istuessani rantaa katsellen, odotan juhannuksen tiennoilla pienoista ruumiin kohtaamista. Ihmiset tykkää hukkuilla siellä päin enemmän kuin sielu sietää.Crowbar kirjoitti: Noi läpät vetää vertoja jo keskitysleireiltä selvinneille. (kaikin puolin yksi noloimmista ja ääliömäisimmistä ketjuista tällä palstalla)
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Haluatko avioehdon?
Lapsuuden traumojen idea on se, että aikuisena ne nolottavat.Crowbar kirjoitti:(kaikin puolin yksi noloimmista ja ääliömäisimmistä ketjuista tällä palstalla)
Re: Haluatko avioehdon?
?
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Re: Haluatko avioehdon?
Mulle se oli avuksi. Muistin taas, että skideille ei välttämättä kannata tunkea ihan kaikkea pakolla mahaan.Crowbar kirjoitti:(kaikin puolin yksi noloimmista ja ääliömäisimmistä ketjuista tällä palstalla)
Re: Haluatko avioehdon?
En usko avioliittoon instituutiona, joten ei tarvitse miettiä avioehtoakaan. Toisaalta jos joskus menen ihastumaan tai rakastumaan niin, että alan täysin sekoilla niin siinä tapauksessa haluan ehdottomasti avioehdon.
Re: Haluatko avioehdon?
Täh. No huh. Salettiin toimii. Toi on just oikee meno. Käytäntöhän on, että muijan vanhemmat maksaa myötäjäiset ja miehen nimi siirtyy suvussa.Aito_Johanna kirjoitti:Kuulostaa 1800-luvulle sijoittuvan näytelmän dramaattiselta käänteeltä. Ei kukaan oikeasti nykyaikana toimi noin!Mida kirjoitti: Hänen isänsä toki oli jo jättänyt pojalleen hyvästit kun toissakesänä kuuli esikoisemme saaneen minun sukunimeni
Sinänsä tämä on allekirjoittaneelle melko sama juttu, koska joka tapauksessa naimisiin mennessä sukunimeksi tulisi joka Hetfield tai Ulrich......No Ruusunen voisi käydä myös.
Re: Haluatko avioehdon?
Totta. Toi ketju on tosiaan aivan uskomaton. Kova elämä, purkat on loppu. Luulin aina että mun elämä on ollut pikkusen mediaanista vittumaisempi, mutta ton ketjun luettuani tajusin, että mun elämä on ollut the vittumaisin.Crowbar kirjoitti:Sinä et tiedä mistään mitää. Katsopa minkä läpi nämä elämän sankarit ovat tulleet: http://kitina.net/viewtopic.php?t=6279
Noi läpät vetää vertoja jo keskitysleireiltä selvinneille. (kaikin puolin yksi noloimmista ja ääliömäisimmistä ketjuista tällä palstalla)
Onkohan sulla nyt pienoinen ymmärrysvinoutuma sen suhteen mitä "trauma" tarkoittaa? Uskoin joulupukkiin ja isoon pahaan suteen, joskus pelotti -sadut on vähän eri asia.EveryWoman kirjoitti:Lapsuuden traumojen idea on se, että aikuisena ne nolottavat.Crowbar kirjoitti:(kaikin puolin yksi noloimmista ja ääliömäisimmistä ketjuista tällä palstalla)
Re: Haluatko avioehdon?
Persaukisia molemmat eikä suurempia perintöjä tai palkankorotuksia ole luvassa... joten ei, ei tehty avioehtoa.
Tekisin kyllä jos toinen pyytäisi, mun mielestä se on tapakysymys, eikä siitä tule kieltäytyä. On muitakin laillisia tapoja ns. suojata omaisuutensa kuin avioehto jos se siitä on kiinni..
Se, että tekeekö avioehdon ei mun mielestä ole missään tapauksessa toisen väheksymistä eikä aseta avioliitolle minkäänlaisia paineita.
Tekisin kyllä jos toinen pyytäisi, mun mielestä se on tapakysymys, eikä siitä tule kieltäytyä. On muitakin laillisia tapoja ns. suojata omaisuutensa kuin avioehto jos se siitä on kiinni..
Se, että tekeekö avioehdon ei mun mielestä ole missään tapauksessa toisen väheksymistä eikä aseta avioliitolle minkäänlaisia paineita.
The great club outshines the individual, always and forever.
Re: Haluatko avioehdon?
Puolet Suomen avioliitoista päätyy eroon. Luku taitaa olla korkeimpia ellei korkein maailmassa. Kertoo nykysuomalaisten asenteen muutoksesta.
Ja muutenkin olen tyystin kyynistynyt mm. Cityn ja Kitinän "rakkauksia" ja niiden "kestoa" seuratessani.
Joten joo, jos ja kun nytten minulla on omaisuutta, totta kai haluan avioehdon, jos aviovaimon saisin (tuskin saan). Isälläni ja äidilläni on avioehto myös.
Jos nai venakon (en mie), pitää katsoa ettei se "allekirjoituksena" laita avioehtosopimukseen kyrillisellä käsialalla "En Suostu".
Ja muutenkin olen tyystin kyynistynyt mm. Cityn ja Kitinän "rakkauksia" ja niiden "kestoa" seuratessani.
Joten joo, jos ja kun nytten minulla on omaisuutta, totta kai haluan avioehdon, jos aviovaimon saisin (tuskin saan). Isälläni ja äidilläni on avioehto myös.
Jos nai venakon (en mie), pitää katsoa ettei se "allekirjoituksena" laita avioehtosopimukseen kyrillisellä käsialalla "En Suostu".
Re: Haluatko avioehdon?
Siitä, että ero ei ole häpeä, jos liitto ei toimi? Ihan terve asennemuutos. Sinäkin olisit luultavasti paljon terveempi henkisesti, jos äitisi olisi tajunnut lähteä nostelemaan riittävän ajoissa. Avoliitotkin olivat vielä 70-luvulla synnissä elämistä, joten ihan hyvään suuntaan on muutos asenteissa mennyt.Gat kirjoitti:Puolet Suomen avioliitoista päätyy eroon. Luku taitaa olla korkeimpia ellei korkein maailmassa. Kertoo nykysuomalaisten asenteen muutoksesta.
Korkeampia eroamisprosentteja löytyy muuten mm. Ruotsista, Sveitsistä ja Yhdysvalloista. Sivistysmaissa ei ole pakko olla toimeentuloon liittyvistä tai uskonnollisista syistä naimisissa (vaikka tunnen Suomessakin pareja, jotka käytännössä ovat näistä syistä yhdessä) ja ihmisen biologinen perusasetus ei ole elinikäinen parisuhde. Täytyy olla melko hyvä tuuri, että törmää sellaiseen jonka kanssa ihan omasta vapaasta tahdostaan haluaa olla yhdessä loputtomiin eikä muuta mieltään missään vaiheessa. Siinä mielessä 51% eroprosentti on oikeastaan alhainen.
Myös Venäjällä on kovempi eroprosentti, samoin Virossa. Suomalaisten asenne avioliittoon taitaa säteillä ympäristöönsä! Olemme asenneydinasevaltio! Apuva!