Kitinä

RP kirjoitti:Nyt odotellaan riemumielen saapumista paikalle, toteamaan kotiäitien laiskuus :)

Voin minäkin sen todeta. Kotiäidit ovat juuri niin laiskoja, kuin haluavat olla.

Bhven kirjoitti:

RP kirjoitti:Nyt odotellaan riemumielen saapumista paikalle, toteamaan kotiäitien laiskuus

Voin minäkin sen todeta. Kotiäidit ovat juuri niin laiskoja, kuin haluavat olla.

Heh.
Sotkuisimmat ja paskaisimmat näkemäni huushollit ovat olleet nimenomaan kotiäitien valtakuntaa.

Ja enemmän pitäisi kai puhua mielen tylsistymisestä. Arkirutiinit ovat varsin yksitoikkoisia, mikä johtaa älylliseen taantumaan ja sitä kautta flegmaattiseen olemukseen.

bliss kirjoitti:

Bhven kirjoitti:

RP kirjoitti:Nyt odotellaan riemumielen saapumista paikalle, toteamaan kotiäitien laiskuus

Voin minäkin sen todeta. Kotiäidit ovat juuri niin laiskoja, kuin haluavat olla.

Heh.
Sotkuisimmat ja paskaisimmat näkemäni huushollit ovat olleet nimenomaan kotiäitien valtakuntaa.

Kiitti

ninnithequeen kirjoitti:

bliss kirjoitti:

Bhven kirjoitti: Voin minäkin sen todeta. Kotiäidit ovat juuri niin laiskoja, kuin haluavat olla.

Heh.
Sotkuisimmat ja paskaisimmat näkemäni huushollit ovat olleet nimenomaan kotiäitien valtakuntaa.

Kiitti

Missä kohtaa näit nimesi mainittavan?

bliss kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti:

bliss kirjoitti:
Heh.
Sotkuisimmat ja paskaisimmat näkemäni huushollit ovat olleet nimenomaan kotiäitien valtakuntaa.

Kiitti

Missä kohtaa näit nimesi mainittavan?

Elä ota tosissas

Itse kotiäitinä ollessani huomasin, että vaikka olikin mahtavaa olla kotona muksun kasvaessa se kolme vuotta, niin henkisesti todella raskasta. Juuri sen takia, että kotiäitiydessä ei ollut MINULLE mitään suurempaa haastetta. Jotenkin sitä tunsi tylsistyvänsä kotona ollessa. Kouluun pääsy olikin suuri muutos, tuntuu, että aivoilla on vihdoin jotain tekemistä.

Kuukaudessa en luultavasti ehdi pahemmin taantua älyllisesti ja tylsistyä.

Kuukaudessa ehtii vaikka mitä.

Juu, ei kuukaudessa vielä.

Mä oon ollut kohta puolitoista vuotta kotona, ja en ole vielä ainakaan tylsistynyt tai flegmatisoitunut. Ja kotikin on niin siisti kuin se nyt voi olla reilu 1-vuotiaan perheessä ja tällaisen siisteys- ja hygieniafanaatikon hoivassa. On ollut kyllä pakko tinkiä ja kehittyä sietämään välillä paskaakin nurkissa, ei voi kieltää. Mutta joo, mulla ei kai oo joko aivoja tai sitten kunnianhimoa. En kaipaa pätkääkään minkäänlaista pätemistä kodin ulkopuolella. Kaipaan vaan kotiin, jos oon sieltä pois. Ainoo ett toivoisin kyllä äiti- (tai muitakin) kavereita, joskus olisi hyödyllistä ja mukavaa jakaa asioita ja ihan vaan hengailla. Mutta niitä ei vaan ole täällä. Mutta varsinkin juuri nyt tuntuu että haluan olla joka sekunnin tyttöni kanssa, enkä voisi kuvitellakaan laittavani häntä esim hoitoon. Me ei saada ikinä näitä aikoja takasin.

Kivaa ett Ylermi on kotona tyttönsä kans ♥ Oot varmana ihana iskä!

irmelianneli kirjoitti:Kivaa ett Ylermi on kotona tyttönsä kans ♥ Oot varmana ihana iskä!

Yritän olla. Hellyyttä riittää sen verran, että koko ajan on mun naama ruvella. Tyttö raapii tai puristelee lähellä ollessaan kasvoja heti kun valvonta pettää ja äsken kellahti seisaaltaan iskän naamaan lyöden päänsä mun huuleen. Etuhampaista kiva vekki ylähuuleen Nyt on pop kaikenlainen peuhaaminen soffalla tai sängyllä ja eritoten kaikki kielletty. Sellaista ei-leikkiä on paljon eli kun iskä kieltää painokkaasti "ei", niin tyttö nauraahöröttää ja rikkoo kieltoa tahallaan minkä kerkeää. Pirullisen suloista.

^Odota vaan kun oppii vääntämään naaman rutulle ja tirauttamaan itkut kieltäessä. Ne ensimmäiset on aika pahoja, pitää vaan pysyä tiukkana. Mieli teki kyllä niin paljon antaa hajottaa kaikki paskaksi

Ja sitten kun piirretään lattiaan ja seiniin, hauskuudella ei ole rajaa.

irmelianneli kirjoitti:Mä oon ollut kohta puolitoista vuotta kotona, ja en ole vielä ainakaan tylsistynyt tai flegmatisoitunut. Ja kotikin on niin siisti kuin se nyt voi olla reilu 1-vuotiaan perheessä ja tällaisen siisteys- ja hygieniafanaatikon hoivassa. On ollut kyllä pakko tinkiä ja kehittyä sietämään välillä paskaakin nurkissa, ei voi kieltää. Mutta joo, mulla ei kai oo joko aivoja tai sitten kunnianhimoa. En kaipaa pätkääkään minkäänlaista pätemistä kodin ulkopuolella. Kaipaan vaan kotiin, jos oon sieltä pois. Ainoo ett toivoisin kyllä äiti- (tai muitakin) kavereita, joskus olisi hyödyllistä ja mukavaa jakaa asioita ja ihan vaan hengailla. Mutta niitä ei vaan ole täällä. Mutta varsinkin juuri nyt tuntuu että haluan olla joka sekunnin tyttöni kanssa, enkä voisi kuvitellakaan laittavani häntä esim hoitoon. Me ei saada ikinä näitä aikoja takasin.

Kivaa ett Ylermi on kotona tyttönsä kans ♥ Oot varmana ihana iskä!

Liityn Irmelin kehuihin.

Mutta siis mulla tilanteeseen varmaan vaikutti myös se, että asuimme toisella puolella kaupunkia kuin "lapselliset" kaverini. Ei ihan joka päivä viitsinyt suhata ympäri kaupunkia. Tytön isä myös aloittaa edelleen työt puoleltä päivin ja lopettaa illalla yhdeksältä, miltei päivittäin, joten iltavapaita ei ollut. Hiekkalaatikolla istuminen (tai ylipäätään paikallaan olo) ei ole minua varten, eikä esim. lukeminen onnistunut siinä. Enkä millään tavalla viitannut siihen etteikö joku muu voisi nauttia sen kolme vuotta pitkästymättä, vaikka omaisikin aivot tai kunnianhimoa, mutta MINUA varten se ei ollut. Eikä kyse ole kelleen pätemisestä, paitsi ehkä itselleni, haluan oppia uutta ja kehittyä. Ja edelleen, siitä huolimatta olen erittäin tyytyväinen siitä, että vietin ajan tyttären kanssa, sitä ei tosiaan saa takaisin.

Kyllä mulla hajois todnäk pää, jos vuoden olisin himassa lasta hoitamassa. Ahdistuisin, koska pelkkä lapsenhoito ei riittäisi pidemmän päälle. Ei pitäis olla vanhemmuuden mittari kuka "uhrautuu" sillä tavalla eniten. Suurin osa ihmisistä on riittävän hyviä vanhemmiksi. Omatuntohan on ehkä paras mittari sille, onko mielestään täyttänyt velvoitteensa ja samalla oikeutensa. Mä ainakin huomaan, et saan runsaasti hyvää oloa ja karistan samalla huonoa omatuntoa, kun olen paljon tytön kanssa kotona.

Week II lopuillaan. Vanhempainvapaa on lähentänyt isää ja tytärtä huomattavasti. Tyttö hamuilee isän lähelle usein ja lähdön hetkellä jää kaipaavasti eteistyynylle katsomaan. Vielä ei seinät kaadu päälle, ei edes kallistu. VV-junan luupissa mieli palailee jo hetkittäin töihin, mikä lienee vääjäämätöntä ollessani kyseessä. Pitäisi muka käydä alkuviikosta kehityskeskuskustelussa duunipaikalla kesken kuumimman lomasesonkini...aiai, että pyydän tunnit triplana takaisin. Eiköhän tuo rinsessa kohta heräile...

Turvaistuin ostoksille matka kävisi piakkoin. Kokemuksia, suosituksia, perusteluja?

RP kirjoitti:Turvaistuin ostoksille matka kävisi piakkoin. Kokemuksia, suosituksia, perusteluja?

Paras:


http://www.lastentarvike.fi/default.asp ... ttajaid=11

Meillä on kaks noita. Englannista sai aikas halvalla..


Ja osta vaan selkä menosuuntaan olevia. Myyjien suosituksella, kyllä "voi olla naama menosuuntaan", saat pyyhkiä peppua.

^Ei tämän turvaistuimen ostamisen luulisi olevan rakettitiedettä, mutta siltä hiukan tuntuu. Mahtoikohan autoliitonkaan sivuilla olla yhtään välttävän ylittävää istuinta Sen jälkeen puhelin ja google soimaan, niinku niistä olisi apua. Toisen helmi on toisen paska.

Mies lähtee nyt kaupoille katsastamaan noita ihan face to face. Mietitään sitten pari päivää mikä ois kannattavin meille.

Ei varmaan osteta semmosta ikuisuusistuinta vaan just semmonen 3-4v asti menevä vaikka budjettiin on varattu myös semmoselle ikuisuudellekin mahdollisuus.

Ulkomailta ei ehditä nyt tilaamaan, ajateltiin ens viikolla lähteä reissaamaan vähän pidempiä matkoja. Turvakaukalo on ihan ok vielä, mutta istuin olisi jo kiva, kuitenkin.

Meil on Britaxin two-way-elite supreme vai mikä se nyt oli, eikä ees autoa Hyvin on siis toiminut matkoilla, plussanan kallistettavuus nukkujalle.

http://www.pikkupiia.fi/?open=212&selected=872

RP kirjoitti:^Ei tämän turvaistuimen ostamisen luulisi olevan rakettitiedettä, mutta siltä hiukan tuntuu.

Kyllä se vaan on. Osta toi Izi combi, niin et kadu. Ja ehdottomasti isofixinä jos autosta paikat löytyy.

Se on ehdottomasti pienikoisin istuin minkä saa selkä menosuuntaan ja myöhemmin myös naama menosuuntaan.

Myös kiinnityssysteemi ilman isofixiä on ihan huippuluokkaa. Et varmasti saa mitään muuta istuinta niin tukevatsi kiinni kuin tuon.

http://www.youtube.com/results?search_q ... type=&aq=f

RP kirjoitti:Mahtoikohan autoliitonkaan sivuilla olla yhtään välttävän ylittävää istuinta .

Ei ne edes testaa kaikkia, ja niillä on joku ihme angsti selkä menosuuntaan istuimissa. Väittävät kivenkovaa että naama menosuuntaan on vähintään yhtä turvallinen..

^Mitäs maksoit siitä? Meillä ois budjetti 500€.

Suomesta ostettaessa eka ilman isofixiä maksoi jonkun 400 ja sitten isofix versio briteistä makso kotiovelle 330€

Soita tonne lastentarvikkeesen ja kysy päivän hinta:

http://www.lastentarvike.fi/default.asp ... ikoimaid=6

Tuossa brittiputiikki. Tuli hieman reilussa viikossa kotiovelle saakka..

http://www.prams-pushchairs.co.uk/besaf ... 3wodTE3t0A

^Jos ymmärsin oikein niin tuon saa ilman isofixiakin selkä menosuuntaan? Ettei tarvis laittaa naamaa menosuuntaan? Isofixit pitäis olla autossa kyl, mut kuitennii haluan varmistaa josko ei oliskaan. Koska tuolla hinnalla on ihan turha ostaa ilman isofixii jos ajattelee vaik auton vaihtoo, myymistä tjmv.