Reportaaseja uudenvuodenyöstä alkaen

[bliss]

En ole vielä kertonut sille setan testin tuloksestani, joten se ei tiedä harrastavansa miehiä... Vartaloni on johtanut sitä aika tehokkaasti harhaan.

Kyllä siinä vielä itku tulee kun näkee peniksesi.

Onneksi se on näkymätön.

No kiitä ihmettä siitä.
Mulla se on keskellä otsaa ja ihan kiitettävän kokoinenkin vielä.

[prosessi]

Kyllä siinä vielä itku tulee kun näkee peniksesi.

Onneksi se on näkymätön.

No kiitä ihmettä siitä.
Mulla se on keskellä otsaa ja ihan kiitettävän kokoinenkin vielä.

Kandee leikkiä ettei sitä ole olemassakaan, niin se saattaa jopa kadota.

[NuoriD]

No kiitä ihmettä siitä.
Mulla se on keskellä otsaa ja ihan kiitettävän kokoinenkin vielä.

Käytät varmaakin avokypärää?

[urpiainen]

Tietysti voidaan ajatella, että valtava äly ei automaattisesti tarkoita Nobel-palkintoa ja nimeä ihmiskunnan historiassa.

M.O.T.
Olen muuten joskus hieman ihmetellyt tätä väitettä, että ÄO-testeihin ei voisi harjoitella knoppeja. En ole koskaan missään Mensan testissä tms. sellaisessa käynyt, mutta onko niissä pelkästään ei-kielellisiä testejä? Jonkun työpaikkahaun kontekstissa jouduin joku vuosi sitten koko päivän kestäviin psykologisiin testeihin, joissa erilaiset älykkyystestit olivat aika isossa roolissa. Jonkinlainen älykkyysosamääräestimaatti siitä myös tuli tulokseksi. Mutta siis pointtini on se, että aika monessa kohdassa tuota testiä aikarajoitteisen testin päävaikeus tuli kysymyksen monimutkaisesta loogisesta rakenteesta tyyliin "jos toiseksi ylimmän kolmikulmaisen kuvion vasemmalla puolella ei ole olematta vähemmän kuin kuusikulmaista kuviota, niin piirrä nelikulmio ympyrän sisälle". Näissä tehtävissä ainakin minulle korvaamattomaksi avuksi oli joskus muinoin opiskelemani palikkatason propositio- ja ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikka: sen kun formalisoi kysymyksen päässään ja tekee virtuaalisen totuusarvotaulun. Ei tuohon mitään älyä vaadita vaan helposti opeteltavaa simppeliä tekniikkaa.

[prosessi]

Tietysti voidaan ajatella, että valtava äly ei automaattisesti tarkoita Nobel-palkintoa ja nimeä ihmiskunnan historiassa.

M.O.T.
Olen muuten joskus hieman ihmetellyt tätä väitettä, että ÄO-testeihin ei voisi harjoitella knoppeja. En ole koskaan missään Mensan testissä tms. sellaisessa käynyt, mutta onko niissä pelkästään ei-kielellisiä testejä? Jonkun työpaikkahaun kontekstissa jouduin joku vuosi sitten koko päivän kestäviin psykologisiin testeihin, joissa erilaiset älykkyystestit olivat aika isossa roolissa. Jonkinlainen älykkyysosamääräestimaatti siitä myös tuli tulokseksi. Mutta siis pointtini on se, että aika monessa kohdassa tuota testiä aikarajoitteisen testin päävaikeus tuli kysymyksen monimutkaisesta loogisesta rakenteesta tyyliin "jos toiseksi ylimmän kolmikulmaisen kuvion vasemmalla puolella ei ole olematta vähemmän kuin kuusikulmaista kuviota, niin piirrä nelikulmio ympyrän sisälle". Näissä tehtävissä ainakin minulle korvaamattomaksi avuksi oli joskus muinoin opiskelemani palikkatason propositio- ja ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikka: sen kun formalisoi kysymyksen päässään ja tekee virtuaalisen totuusarvotaulun. Ei tuohon mitään älyä vaadita vaan helposti opeteltavaa simppeliä tekniikkaa.

Käsittääkseni Mensan testi koostuu pelkästään niistä kuvanpyörittelytehtävistä, eli ei mitään sanallista. Oman ajattelutapani verkkaisuus varmasti vaikuttaisi paljonkin tuollaisen testin tuloksiin, itse kun en koskaan ole kokenut ajattelun nopeutta mitenkään tavoiteltavaksi asiaksi. Hiljaa hyvä tulee. Ja toisaalta esim. ensimmäisellä miehelläni oli sellainen hassu ongelma, että jos vaikka pysähtyi autolla huoltoasemalle, hän ei millään meinannut muistaa kumpaan suuntaan matkaa piti jatkaa. Jotenkin hämmentävää, kun tuon testin kerran pitäisi mitata avaruudellista hahmotuskykyä. Kyllä tuo testi varmasti jotain mittaa, mutta mitä se jokin on, on ainakin minulle hämärän peitossa. Sinänsä hupaisaa, että ND taisi olla vaikuttuneempi noista mainitsemistani luvuista kuin minä itse, minä kun lähinnä olen ollut huvittunut siitä, että nuo ovat kokeneet mittaamisen tarpeelliseksi. Luulisi oman älykkyytensä tason tietävän ilman testejäkin.

[NuoriD]

Tietysti voidaan ajatella, että valtava äly ei automaattisesti tarkoita Nobel-palkintoa ja nimeä ihmiskunnan historiassa.

M.O.T..

Noo.. Mensan jäseneksi pääsee kun on älykkäämpi kuin 98% väestöstä. Prossun miesystävän ÄÖ on vähemmällä kuin yhdellä miljoonasta.

Ei nyt vertailla luokan parasta urheilijaa olympiavoittajaan.

[Ylermi Ylihankala]

Luulisi oman älykkyytensä tason tietävän ilman testejäkin.

Kuis ni? En minä ainakaan tiedä. Mistä sen voisi tietää muuten kuin suunnilleen suuntaa-antavasti?

Usein erittäin älykkäät ovat sellaisia autistisia höperöitä, jotka kolhivat itseään ja kusevat housuihinsa, kun näkevät paljaan tissin tienvarsimainoksessa. Nämä ovat siis helppoja tapauksia tunnistaa.

[Gat]

Olen muuten joskus hieman ihmetellyt tätä väitettä, että ÄO-testeihin ei voisi harjoitella knoppeja. En ole koskaan missään Mensan testissä tms. sellaisessa käynyt, mutta onko niissä pelkästään ei-kielellisiä testejä? Jonkun työpaikkahaun kontekstissa jouduin joku vuosi sitten koko päivän kestäviin psykologisiin testeihin, joissa erilaiset älykkyystestit olivat aika isossa roolissa. Jonkinlainen älykkyysosamääräestimaatti siitä myös tuli tulokseksi. Mutta siis pointtini on se, että aika monessa kohdassa tuota testiä aikarajoitteisen testin päävaikeus tuli kysymyksen monimutkaisesta loogisesta rakenteesta tyyliin "jos toiseksi ylimmän kolmikulmaisen kuvion vasemmalla puolella ei ole olematta vähemmän kuin kuusikulmaista kuviota, niin piirrä nelikulmio ympyrän sisälle". Näissä tehtävissä ainakin minulle korvaamattomaksi avuksi oli joskus muinoin opiskelemani palikkatason propositio- ja ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikka: sen kun formalisoi kysymyksen päässään ja tekee virtuaalisen totuusarvotaulun. Ei tuohon mitään älyä vaadita vaan helposti opeteltavaa simppeliä tekniikkaa.

Varmaan juuri noin.
Eli siis älykkyystesteihin voisi harjoitella. Ja apua jos on kokemusta formaalista logiikasta kuten sinulla. (minulla kun ei ole, ei sitä paljoa tarvita edes Wittgensteinin ymmärtämiseen, vähän eri taso jo).

Onhan siinä nyt jumalauta ero onko koskaan tullut vastaan ÄO-testien tyyppisiä tehtäviä, vaikka miten älykäs luonnostaan olisi.

Itse en uskaltaisi mennä. Ehkä joskus rohkenisin ihan yksinäni jonkun testin vetää. Mutta silloin pitäisi olla hirveän keskittynyt ja ehkä peräti selvinpäin, kenties kofeiiniterästystä dopingina

Sitten se aikaraja aiheuttaisi paniikkia. Itse kun yksityismietiskelyni teen hitaasti, ikään kuin luonnostaan antaen ajatuksen vain pudota kuin painovoiman vetämänä. Ja vain itseäni kiinnostavista asioista, en joistakin kuutioista tai pallosta tai numeroista. Kun sattumalta osuu silmään yksittäisiä tehtäviä jostain tiedelehdestä, niin en minä ensivilkaisulla tajua niistä helpoimmistakaan mitään. Pitää keskittyä ja poks mennä siihen sisälle. Jos tehtävä vaatii useamman asian pitämistä välimuistissa eikä kynää saa käyttää, niin lyhytmuistini pettää, mutta onkohan se ihan sama asia kuin äly? Sittenkin ratkaisu on minulla enemmän intuitiivinen kuin joku sanotaan vaikka palikoiden päässä pyörittely. Joku vain näyttää oikealta, tietoisesti analysoimatta. Ja onkin. Joskus muuten tehtävään voisi olla toisensuuntainenkin ratkaisu, ja silloin jostain pitäisi tietää kumpaa tekijä on tarkoittanut.

Kasvatusneuvolassa sain kymmenvuotiaana 145, mutta siitähän on aikaa ja varmaan keskimääränkin tasovaatimus noussut niistä ajoista. Mutta siitä testistä muistan vain, että olin totaalisen paniikissa ja järki seisoi kauhusta kun täti otti sekuntikellon esiin
Huonoin kouluaineeni oli muuten matikka. Heti liikunnan ja käsityön jälkeen.

[prosessi]

Luulisi oman älykkyytensä tason tietävän ilman testejäkin.

Kuis ni? En minä ainakaan tiedä. Mistä sen voisi tietää muuten kuin suunnilleen suuntaa-antavasti?

Tarvitseeko sitä tietää kuin suuntaa-antavasti?

Usein erittäin älykkäät ovat sellaisia autistisia höperöitä, jotka kolhivat itseään ja kusevat housuihinsa, kun näkevät paljaan tissin tienvarsimainoksessa. Nämä ovat siis helppoja tapauksia tunnistaa.

Näinköhän lienee. Kokemukseni on monelta osin hyvin erilainen. Kyvystä tulkita ihmisiä vaivattomasti on etua hyvin monella elämän eri osa-alueella. Ei vähiten petipuuhissa.

[Ylermi Ylihankala]

Ei vähiten petipuuhissa.

Tuo taitaa olla sopivuuskysymys, eikä liity älykkyyteen oikeastaan millään lailla. Mutta ei kai se mikään salaisuus ole, että huippuälykkäät ovat usein sosiaalisesti rajoittuneita ja ylipäätään outoja hiihtäjiä. Ei kaikki mut riittävän moni.

[Gat]

Ei vähiten petipuuhissa.

Mutta ei kai se mikään salaisuus ole, että huippuälykkäät ovat usein sosiaalisesti rajoittuneita ja ylipäätään outoja hiihtäjiä. Ei kaikki mut riittävän moni.

Varmaan on hypersosiaalisia huippuälykkäitäkin, ja he vasta ärsyttäviä ovatkin. Yleistys, mutta ihan todennäköistä, että suurin osa tosi älykkäistä on kuvaamiasi sosiaalisesti rajoittuneita ja outoja hiihtäjiä.

Siihen ei niin korkeaaa älyäkään tarvita. Riittää, että on jonkinlainen yksityisajattelija omine kiinnostuksenaiheineen. Jos ne poikkeavat valtavirrasta, sosiaalisia ongelmia tulee. Koska sellainen yksilö ei välttämättä tiedä etukateen, että hänen kiinnostuksenaiheensa eivät suurta kansaa kiinnosta pätkääkään, vaan omituisena höpöttäjänä pitävät. Ja toiseen suuntaan sellaisen ihmisen voi olla vaikea innostua enemmistön maailmasta, ja kommunikoida siitä heidän tyylillään. Johtaa jonkunasteiseen sosiaaliseen eriytymiseen ja epävarmuuteen. Verrataan niin, että entäs jos Kitinän ulkopuolella muu kansa aidosti arvostaisi Seiskaa, ihailisi Johanna Tukiaista ja pitäisi Big Brotherin porukkaa huippuälykköinä. Mitä se tekisi meistä vähemmistöstä? Hallitsijoitako? Ei meitä äänestettäisi!

[NuoriD]

Usein erittäin älykkäät ovat sellaisia autistisia höperöitä, jotka kolhivat itseään ja kusevat housuihinsa, kun näkevät paljaan tissin tienvarsimainoksessa. Nämä ovat siis helppoja tapauksia tunnistaa.

Minä en tietääkseni tunne ketään huippuälykästä. Tunnetko sinä? Elokuvista tuttu huippuälykkään stereotypiä ei välttämättä muistuta todellisuutta sen enempää, kuin tv:n murhaaja-stereotypiä tyypillistä ryyppykaverinsa puukottajaa.

Henk. koht. en usko, että huippuälykkyys korreloisi sosiaalisiin taitoihin kumpaankaan suuntaan.

Mutta on toki mukavampi ajatella, että kauniit ovat tymiä ja huppuälykkäät sosiaalisesti lahjattomia.

[NuoriD]

Itse asiassa kuulemma Suomestakin kyllä löytyy yli 200 tuloksia.

Olisikohan Mensan syytä kalibroida testinsä? Liikaa tuntuu olevan suomessa näitä huippuälykkäitä.

En kerta kaikkiaan voi uskoa, että Suomi olisi jotenkin maailman äärimmäisten huippuälyjen rikastumapaikka. 190 tai korkeampi ÄÖ pitäisi olla suunnilleen yhdellä sadasta miljoonasta (Sic!).

Jos Suomessa on ainakin kaksi tuon ÄÖ:n omaavaa, se olisi todella outo sattuma.

[elco]

Jos Suomessa on ainakin kaksi tuon ÄÖ:n omaavaa, se olisi todella outo sattuma.

Onhan niitä: prosessin miehet - exät, nyksät ja tulevat.

[Lilo]

Henk. koht. en usko, että huippuälykkyys korreloisi sosiaalisiin taitoihin kumpaankaan suuntaan.

Mutta on toki mukavampi ajatella, että kauniit ovat tymiä ja huppuälykkäät sosiaalisesti lahjattomia.

Mitä nää huppuälykkäät on? Pitävät kynttiläänsä vakan alla?

Mun kokemuksella näillä älykkäillä on tiettyjä ongelmia sen takia, että eivät tahdo käsittää miksi muut ihmiset toimivat niin epäloogisesti.

[elco]

Mitä nää huppuälykkäät on? Pitävät kynttiläänsä vakan alla?

Siis pitäisikö huippuälykkyyteen jotenkin liittyä se, että näyttää jatkuvalla syötöllä närhen räjähdysvoimaiset munat dorkalle paskasakille?

Ehkä ne vaan kelaa jotain alkuräjähdystä päivät pitkät ja huvittelevat paiskomalla alkulukuja vasten kanssaälykkäidensä pläsejä. Tai sitten vaan pelailevat pleikkaa vapaalla ja toimivat patenttitoimiston 2. luokan virkamiehinä.

[NuoriD]

Henk. koht. en usko, että huippuälykkyys korreloisi sosiaalisiin taitoihin kumpaankaan suuntaan.

Mutta on toki mukavampi ajatella, että kauniit ovat tymiä ja huppuälykkäät sosiaalisesti lahjattomia.

Mitä nää huppuälykkäät on? Pitävät kynttiläänsä vakan alla?

.

Huppuälykkäillä huppu toimii, monilla huppu on himmeä, erityisesti loppuillasta.

[NuoriD]

Ehkä ne vaan kelaa jotain alkuräjähdystä päivät pitkät ja huvittelevat paiskomalla alkulukuja vasten kanssaälykkäidensä pläsejä. Tai sitten vaan pelailevat pleikkaa vapaalla ja toimivat patenttitoimiston 2. luokan virkamiehinä.

Prossun exä (ÄO 156) on postinjakaja. Mutta ehkä hän vapaalla kehittelee Suurta Yhtenäisteoriaa.

Kyllähän Einsteinkin työkseen leimasi käkikellojen patentteja ja sitten yllättäen tyhjästä ilmestyi fyysikkomaailman kärkeen.

[urpiainen]

Kyllähän Einsteinkin työkseen leimasi käkikellojen patentteja ja sitten yllättäen tyhjästä ilmestyi fyysikkomaailman kärkeen.

Eiköhän tuo usein kuultu "käkikellojen patenttien leimaaminen" ja "tyhjästä ilmestyminen" ole aikamoista neromyytti-romantisointia. Ymmärtääkseni Einsteinilla oli tutkinto Zürichin ETH:sta, joka lienee alalla yhä maailman arvostetuimpia opinahjoja, saati sitten aikana ennen yhdysvaltalaisten yliopistojen nousua. Ja ennen patenttitoimistoon työllistymistään hänellä taisi olla jo (ainakin yksi?) tieteellinen julkaisu fysiikasta, eikä tuolloin julkaisuja tehtailtu kuten nykyään. Edelleen, ymmärtääkseni patenttitoimistossa hänen työnään oli tutkia elektromagneettisten laitteiden patenttihakemuksia, jotka patenttihakemuksina pyrkivät määritelmän mukaan sisältämään aivan uutta ja ennennäkemätöntä tutkimustietoa. Ei näiden hakemuksien tutkiminen voinut olla ihan pelkkää toimistorutiinia tai "käkikellojen patenttien leimaamista".

Ehkä ne vaan kelaa jotain alkuräjähdystä päivät pitkät ja huvittelevat paiskomalla alkulukuja vasten kanssaälykkäidensä pläsejä.

Luin ensin väärin tuon "paiskovat", ja heti tuli ikävä Edithin joskus muinoin Kitinäänkin linkittämää, kerrassaan erinomaista alkulukuja paskovaa karhua.

[NuoriD]

Kyllähän Einsteinkin työkseen leimasi käkikellojen patentteja ja sitten yllättäen tyhjästä ilmestyi fyysikkomaailman kärkeen.

Eiköhän tuo usein kuultu "käkikellojen patenttien leimaaminen" ja "tyhjästä ilmestyminen" ole aikamoista neromyytti-romantisointia. Ymmärtääkseni Einsteinilla oli tutkinto Zürichin ETH:sta, joka lienee alalla yhä maailman arvostetuimpia opinahjoja, saati sitten aikana ennen yhdysvaltalaisten yliopistojen nousua. Ja ennen patenttitoimistoon työllistymistään hänellä taisi olla jo (ainakin yksi?) tieteellinen julkaisu fysiikasta, eikä tuolloin julkaisuja tehtailtu kuten nykyään. Edelleen, ymmärtääkseni patenttitoimistossa hänen työnään oli tutkia elektromagneettisten laitteiden patenttihakemuksia, jotka patenttihakemuksina pyrkivät määritelmän mukaan sisältämään aivan uutta ja ennennäkemätöntä tutkimustietoa. Ei näiden hakemuksien tutkiminen voinut olla ihan pelkkää toimistorutiinia tai "käkikellojen patenttien leimaamista".

Onx sulla jotain prossun exää vastaan?

[urpiainen]

Kyllähän Einsteinkin työkseen leimasi käkikellojen patentteja ja sitten yllättäen tyhjästä ilmestyi fyysikkomaailman kärkeen.

Eiköhän tuo usein kuultu "käkikellojen patenttien leimaaminen" ja "tyhjästä ilmestyminen" ole aikamoista neromyytti-romantisointia. Ymmärtääkseni Einsteinilla oli tutkinto Zürichin ETH:sta, joka lienee alalla yhä maailman arvostetuimpia opinahjoja, saati sitten aikana ennen yhdysvaltalaisten yliopistojen nousua. Ja ennen patenttitoimistoon työllistymistään hänellä taisi olla jo (ainakin yksi?) tieteellinen julkaisu fysiikasta, eikä tuolloin julkaisuja tehtailtu kuten nykyään. Edelleen, ymmärtääkseni patenttitoimistossa hänen työnään oli tutkia elektromagneettisten laitteiden patenttihakemuksia, jotka patenttihakemuksina pyrkivät määritelmän mukaan sisältämään aivan uutta ja ennennäkemätöntä tutkimustietoa. Ei näiden hakemuksien tutkiminen voinut olla ihan pelkkää toimistorutiinia tai "käkikellojen patenttien leimaamista".

Onx sulla jotain prossun exää vastaan?

Onx Prossu Einsteinin exä?

Jos minulla jotain vastaan jotain on, tai en tiedä onko tämäkään nyt vastaan olemista vai pikemminkin vain hämmästelyä, niin se on tämä into nähdä pitkäjänteinen, kova työ (kuten vaikka Einsteinin nousu fysiikan huipulle) valheellisen romantisoivasti vaivattomaan (ja työtä vaatimattomaan) erityislahjakkuuteen perustuvaksi.

[prosessi]

Itse asiassa kuulemma Suomestakin kyllä löytyy yli 200 tuloksia.

Olisikohan Mensan syytä kalibroida testinsä? Liikaa tuntuu olevan suomessa näitä huippuälykkäitä.

En kerta kaikkiaan voi uskoa, että Suomi olisi jotenkin maailman äärimmäisten huippuälyjen rikastumapaikka. 190 tai korkeampi ÄÖ pitäisi olla suunnilleen yhdellä sadasta miljoonasta (Sic!).

Jos Suomessa on ainakin kaksi tuon ÄÖ:n omaavaa, se olisi todella outo sattuma.

Pienillä todennäköisyyksillä outojen sattumien määrä on suuri, koska kaikki toteutuneet pienet todennäköisyydet jo itsessään ovat outoja. Todennäköisyydet kuitenkin lakkaavat olemasta todennäköisyyksiä siinä vaiheessa, kun niiden ennusteet ovat ehtineet toteutua.

Minusta on typerää, että huippulahjakkuuksien älykkyysosamääriä on edes yritetty arvioida jälkeenpäin, koska sitä ei yksinkertaisesti ole mahdollista päätellä minkään muun kuin sen varsinaisen testin avulla, ja se testihän ei mittaa muuta kuin avaruudellista hahmotuskykyä. Käytännössä itse asiassa vektoreiden toiminnan hallintaa. Vaikka ei hallitsisikaan vektoreita mitenkään erityisen täsmällisesti, se ei vielä tarkoita, etteikö voisi hallita muuntyyppisiä syy-seuraussuhteita erinomaisesti. Ja toisaalta, vaikka hallitsisi niitä muita syy-seuraussuhteita kuinka hyvin, se ei välttämättä näy vektorimaailmassa.

[NuoriD]

Jos minulla jotain vastaan jotain on, tai en tiedä onko tämäkään nyt vastaan olemista vai pikemminkin vain hämmästelyä, niin se on tämä into nähdä pitkäjänteinen, kova työ (kuten vaikka Einsteinin nousu fysiikan huipulle) valheellisen romantisoivasti vaivattomaan (ja työtä vaatimattomaan) erityislahjakkuuteen perustuvaksi.

Rehellisyyden nimissä myönnän (haluan tietysti myös todistaa perehtyneisyyteni), että tiesin kyllä tuon Einsteinin historian. Lisättäköön vielä, että hän joutui suhtellisuusteorian kehittämistä varten opiskelemaan lisää aiempiin opintoihinsa kuulumatonta matematiikkaa, mm. tensorilaskennan ja kehittämään sitä. (Itse en tensorilaskennasta ymmärrä enempää kuin sika pohjahtähdestä). Teorian kehittämisessä oli muutaman vuoden tauko, kun Einstein totesi, että tarvii lisää matematiikan opintoja ennen kuin pääsee eteenpäin.

Olen aiemmin tässä ketjussa todennut, että Suuret Saavutukset millä alalla tahansa vaativat erittäin kovaa työtä, oli kuinka lahjakas tahansa.

Edison: "Genius is 1% inspiration and 99% perspiration!”

[prosessi]

Onx Prossu Einsteinin exä?

Prossulla on vaikuttava ihailijakaarti. Einsteinia, todella älykkäitä miehiä ja E-ihailijapuolella näkyy ruudinkeksintäprosessissa osaa ottaneitakin olevan.

Valitettavasti ihastukseni Einsteiniin on yksipuolista. Mutta hänen hyvin käytännölliset lähestymistapansa teoreettisiin ongelmiin vetoavat kyllä minuun, peili kädessä lentämiset valon nopeudella ja pallon heitteleminen liikkuvassa junavaunussa ovat jotenkin herkullisen havainnollisia.

[NuoriD]

Onx Prossu Einsteinin exä?

Prossulla on vaikuttava ihailijakaarti.

Olen Obi-Wan Kenobin neuvon mukaisesti tutkinut tunteita ja päätynyt siihen, että taidan olla vähän mustis prossusta ja siksi yritän dissata kilpakosijaa.