NegaDuck kirjoitti:Itseni ikäisiä deittaillessa, kuten Krüger tuossa totesikin, on toisinaan vaikeuttavana tekijänä biologinen kello / vauvakuume. Tai vaihtoehtoisesti se että nainen on YH, jolloin lapsi tuo lisäsekoitusta siihen "tullaanxmetoimeen ja onxmeilläaikaatoisillemme" -pakkaan. (älkää nyt täkäläiset YH:t älähtäkö vaan ymmärtäkää minun, epäkypsän ja neurootisen miehenalun, pelko aiheeseen liittyen)
Älä kuitenkaan tee yh:oudesta liian ehdotonta kriteeriä, varsinkin kun iän myötä tulet kohtaamaan yhä vähemmän lapsettomia naisia.
Sitten semmoinen varoituksen sana etteivät pelkät YH:t välttämättä älähdä ylläolevan kaltaisia mielipiteitä. Ainakin yksi tuntemani lapseton sinkkunainen oli heittänyt lupaavan treffikumppanin mäkeen het sen jälkeen kun tämä oli tokaissut ensitreffeillä ettei voisi kuvitellakaan seurustelevansa naisen kanssa jolla on jo lapsia.
Kyseinen mies varmaan kuvitteli lapsettoman vastaparin olevan tästä tiedosta vain hyvillään, ikäänkuin
"...joten älä huoli beibe, sulla on pullat mun suhteen hyvin uunissa kun kerran olet lapseton", mutta toisin kävi. Käsittääkseni kyseinen nainen koki loukkaavana ajatuksen että hänestäkin tulisi kyseisen miehen ja hänenkaltaistensa silmissä parisuhdemielessä täysin kelvoton heti kun sattuisi saamaan lapsen.
En tarkoita tietenkään sanoa että mielipiteistään ja preferensseistään pitäisi valehdella, mutta silti. Ehkä pikemminkin että miettii miksi oikeasti kokee eri asiat (vaikka yh:ouden) niin negatiivisena asiana ettei seurustelu sellaisen kanssa tulisi kysymykseen, ja ehkä sitä kautta pystyä hieman oikomaan pelkojaan ja käsityksiään.