Kiviäkin kiinnostaa

[James Potkukelkka]

Musta tuntuu tällä hetkellä, että laitan tuohon hyvin merkittävän osan sijoitusvarallisuudestani. Saa nähdä, mikä on tilanne muutaman vuoden päästä. Voinko sanoa itseäni miljonääriksi, vai menetänkö kaiken. Molemmat ovat mahdollisia.

Jos kaikki menee hyvin, se tuli tietoisella riskillä. Jos ei mene hyvin, se meni tietoisella riskillä.

Jos menetän ko. summan, toki se watuttaa armottomasti. Mutta mulla on kuitenkin "varaa" hävitä se.

Tämä on kuitenkin ainoa realistinen mahdollisuus rikastua ja ahneus kuiskuttelee korvaan.

Ahneus vs. pelko kamppailevat.

[Vagabondo]

Jos kaikki menee hyvin, se tuli tietoisella riskillä. Jos ei mene hyvin, se meni tietoisella riskillä.

Jos menetän ko. summan, toki se watuttaa armottomasti. Mutta mulla on kuitenkin "varaa" hävitä se.

Tää nyt on sellaisia asioita, joita ei oikeastaan ulkopuolisten kannattaisi kommentoida, mutta sanotaan tuohon jälkimmäiseen nyt kuitenkin, että sun tuloilla luulis elävän ihan hyvin, vaikka nollaisit osakesalkkusi tässä iässä, eli olen kanssasi samaa mieltä niiden tietojen pohjalta joita olet kitinään kertonut. Itse asiassa taloudellisesti taitaisit siinäkin tapauksessa olla edelleen minua paremmassa asemassa, eikä mullakaan nyt niin huonosti mene.

Ekaan kohtaan oli viikonlopun (la tai su?) hesarissa mielenkiintoinen artikkeli rikastumisesta. Muutama haasteteltu oli sitä mieltä, että jos rahaa ei satu naimaan tai perimään, niin rikastumisen eteen joutuu tekemään töitä ja ottamaan riskejä. On sitten vähän arvokysymys onko rikastuminen tavoittelemisen arvoista.

[annepa]

Tuohan on just järkevintä sijoittamista. Ei sellaista rahaa kannata sijoittaa, mitä ei ole varaa hävitä. Ja jos ei pysty käsittelemään riskejä varsinkaan silloin, jos ne toteutuvat ja menettää rahansa, niin ei kannata sijoittaa. Sijoittaminen nyt vaan on riskipeliä, eikä se kaikille sovi.

[James Potkukelkka]

Muutama haasteteltu oli sitä mieltä, että jos rahaa ei satu naimaan tai perimään, niin rikastumisen eteen joutuu tekemään töitä ja ottamaan riskejä..

Eikös tuo ole itsestään selvää? Jos rikastuminen onnistuisi ilman töitä ja riskiä, niin mehän olisimme kaikki rikkaita?

[elco]

Ei mulla oikein ole muita järkeviä neuvoja kuin yrittää pitää ahneutta kuosissa ja yrittää miettiä mitä sambialaishuijaus- tai muita elementtejä tähän voi liittyä. Edelleen, suosittelen varmistamaan miten exitti hoidetaan ja milloin jos tuleekin fizzle eli jollei tule konkkaa tai miljardi-ipoa vaan jotain siltä väliltä.

[James Potkukelkka]

Ei mulla oikein ole muita järkeviä neuvoja kuin yrittää pitää ahneutta kuosissa ja yrittää miettiä mitä sambialaishuijaus- tai muita elementtejä tähän voi liittyä. Edelleen, suosittelen varmistamaan miten exitti hoidetaan ja milloin jos tuleekin fizzle eli jollei tule konkkaa tai miljardi-ipoa vaan jotain siltä väliltä.

Nigerialaiskeissi tämä ei ole. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä.

Mutta liiketoiminta voi toki aina ajaa karille. Varmaa lupaa painaa rahaa ei ole olemassa.

Tuokin toki on mahdollista että ei tule konkkaa eikä IPO vaan jäädään limboon. No, sekin on kestettävä.

Osakassaopimukseen aion kiinnittää mahdollisimman hyvää huomiota.

Musta tuntuu, että kestän paremmin sen, että menetän tässä salkkuni kuin sen, että en lähde ja muutaman vuoden kuluttua lasken, että olisin nyt miljonääri, jos olisin mukana.

Jos aikoo päästä miljonääriksi, niin on kuitenkin pakko sijoittaa paljon. IPO valuaatiotavoite on kuitenkin selvästi alle 10x nykyarvo, eli kovin vähällä panoksella ei rikastu.

[Vagabondo]

^^^Et sä nyt ihan löytänyt sitä pointtia mitä yritin sanoa...

Sä olet tavallaan siinä tilanteessa, että olet ehkä tuon työosuuden tehnyt keräämällä kohtuullisen osakesalkun yrityksen tuloista sijoittamalla. Niin kuin aiempana kirjoitit niin tämä voi olla se paikka, jossa sillä riskinotto-osuudella voi sen rikkauden saavuttaa. Sulla on tavallaan puolet tehtynä tai jotain.

Ei mulla tähän ollut mitään syvällistä viisautta. Lähinnä yritin herätellä ajattelemaan, että mitä sä saavutat sillä rikastumisella? Mikä se rahan funktio sulle on? Miksi tavoittelet rikkautta? Mulle itselleni raha on lähinnä aikaa. Nykyisellään joudun tuhlaamaan hyvää aikaa saadakseni riittävästi rahaa elintasoni ylläpitämiseen. Rikastuminen vapauttaisi tuota aikaa käyttööni jolle minulla olisi mielekkäämpääkin käyttöä. Olen kuitenkin todennut, että rehellisin menetelmin rikastuminen ei kannata, koska silloin joutuisin käyttämään aikaani nyt siihen rahan tekemiseen ja vapaa-aikaa saisin sitten vasta kun en olisi enää fyysisesti edes nykyisen tasoisessa kunnossa eli liian myöhään, joten en edes yritä säästää vaan kulutan palkkani surutta matkusteluun ja harrastuksiin.

[prosessi]

Mutta liiketoiminta voi toki aina ajaa karille. Varmaa lupaa painaa rahaa ei ole olemassa.

Tuokin toki on mahdollista että ei tule konkkaa eikä IPO vaan jäädään limboon. No, sekin on kestettävä.

Miksi uskot, että juuri tuossa yrityksessä on menestyksen mahdollisuus?

[James Potkukelkka]

^^ Mielenkiintoisia kysymyksiä.

Mun mielestäni jollain tasolla samanlaisia kuin miksi kiivetä vuorelle, miksi lähteä lenkille, miksi lukea fiktiivinen kirja. Missään eo. harjoituksissa ei välttämättä ole järkeä, mutta monet niitä harrastavat.

Ainoa asia, johon varsinaisesti haluaisin mielellään lisää rahaa on asunnon osto. Mutta en mä tätä tuon takia tee. Kait se on sama, kuin miksi urheilija haluaisi menestyä? Ei siinä mitään järkeä ole.

[So Hard]

Minusta tekee isosti järkeä laittaa ylimääräinen raha poimimaan jos ei halua käyttää sitä elämiseen. En näe mitään syytä miksei Dave voisi valita iso riski - iso mahdollisuus tuottoon mallia jos se tuntuu omalta. Minua vituttaisi liikaa hävitä noin iso potti, mutta jos on henkisesti valmis tuplan lisäksi kuittiin niin mikäs tuossa.

[Vagabondo]

Ainoa asia, johon varsinaisesti haluaisin mielellään lisää rahaa on asunnon osto. Mutta en mä tätä tuon takia tee. Kait se on sama, kuin miksi urheilija haluaisi menestyä? Ei siinä mitään järkeä ole.

Ei niissä ole järkeä ulkopuolisille eikä tarvi ollakaan, mutta jos osaa kuunnella itseään ja olla rehellinen itselleen, niin niihin voi löytää omakohtaisen vastauksen. Asian otin lähinnä puheeksi sen takia, että jos sä pystyt hahmottamaan oman suhteesi rahaan niin se saattaa helpottaa päätöksentekoasi tämän tyyppisissä tilanteissa. Jokuhan saattaisi pistää rahansa kiinni ihan vaan suuren panoksen ja mahdollisten suurten voittojen tuoman jännityksen takia, jos katsoo todennäköisyyksien olevan puolellaan.

Eri urheilijoita ajaa vähän eri asiat, joten ei kysymykseesi ei luonnollisesti ole yhtä vastausta. Omakohtaisesti voin sanoa, että se oli vaan niin siistiä. Lajistani sain niin huikeat kiksit, etten siinä elämäntilanteessa halunnut tehdä mitään muuta ja olin valmis uhraamaan kaiken muun sen eteen että pääsin treenaamaan ja kilpailemaan. Tärkeintä oli oppiminen ja oma kehittyminen. Niin sanottu itsensä voittaminen, mutta kyllähän toisten voittamisestakin aina oma lisäilo irtoaa. Se oma tekeminen oli kuitenkin tärkeämpää. Liian helpon vastuksen voittamisessa ei ole mitään hauskaa, mutta kun voiton eteen joutuu tekemään kaikkensa niin se maistuu oikein makealta.

[James Potkukelkka]

^Varmaan mulla samanlaisia ajatuksia osin. Tämä itse prosessikin (no pun intended) on kiinnostava. Ja kuten aiemmin kirjoitin, olen haaveillut IPO:ssa mukana olossa. Lähes yhtä suuri tavoite kuin raha, on haave siitä, että kohottelisi samppanjaa hienossa ravintolassa onnistuneen IPO:n jälkeen. Tai noh, kyllä mä voin ottaa rahat vastaan vaikka siivouskomerossa

[prosessi]

Et ilmeisesti halua vastata kysymykseen, miksi uskot juuri tuohon yritykseen. Pelkäätkö, että yritys olisi mahdollista tunnistaa selityksestäsi, vai etkö halua/osaa käydä läpi omaa päätöksentekoprosessiasi? Motiivini kysyä oli lähinnä se, että kun tässä viime aikoina on päässyt tutustumaan lähemminkin start-upsijoittajien päätöksenteon motiiveihin (olen kysynyt samalla tavalla kaikilta, asiayhteydestä riippumatta, en siis vain sinulta), ovat vastaukset olleet oikeasti mielenkiintoisia. Vastaukset ovat käytännössä heijastaneet niin voimakkaasti kyseisten yksilöiden maailmankuvaa, että mitä ilmeisimmin sijoittaminen kaikilla tasoilla on enemmän uskon- kuin tiedonasia. Se on erityisen mielenkiintoista siinä vaiheessa, kun sijoitetut rahasummat ovat valtavia.

[James Potkukelkka]

^tsekkaa yv laatikko

[prosessi]

No niinpä tietenkin. Enhän minä koskaan mitään yv:itä saa, joten lootan tarkkailu on prioriteettilistallani jossain mappi ö:n jälkeen...

[Riemumieli]

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1288745764097.html
Heitän veikkauksen hoitovirheestä, Occamin partaveitsi.

Eikös tässä ollut kyse siitä, että lapsi sai synnytyksessä hapenpuutteesta johtuvan aivovaurion ja ihan ilman hoitovirhettä? Syntymä on riskialtis tapahtuma, jossa voi tapahtua mitä vaan ilman, että kukaan mokaa.

[James Potkukelkka]

Tämä ja jokin muukin viestisi sai pohtimaan, että oletko eronnut äsken?

Palaan muihin viestisi teemoihin myöhemmin.

[James Potkukelkka]

^^ Kyllä tämä jossain mielessä on kaveriporukka. Kun on jutellut lähes päivittäin ihmisten kanssa yli 10 vuotta, niin kyllä siinä jonkinlainen kaverisuhde muodostuu.

"Ihmisenä kasvaminen" on aika juhlallisesti sanottu. Olen kuitenkin jossain asioissa muuttanut suhtautumistani asioihin tämän palstan keskusteluiden perusteella. En ole niin paljoa laissez fairen kannattaja, kuin tod. näk. olisin ilman tätä palstaa.

Se, että jokainen jumittaa samaa roolia vuodesta toiseen. Eikös niin ole tuolla irl:n puolellakin?

[elco]

En näe syytä mystifioida palstaa: se on sosiaalinen yhteisö, keskustelupalsta. Kuten yleensä elämässä (ainakin joku) löytää täältä kavereita ja ystäviä - niin raamatullisessa mielessä kuin muutenkin - ja joku toinen taas ei. Toiset luovat tunnesiteitä kasveihin, nukkeihin tai betoniporsaisiin, joten miksei sitten turingin testin läpäiseviin olentoihin täällä.

Itselleni tämä on ajanvietettä. Aikanaan tunneside oli voimakkaampi tähän yhteisöön, mutta nyttemmin aika ohutta on. Homman kierous ja ehkä myös anti on siinä, että moni täällä on joko ärsyttävä tai muuten luotaantyöntävä, joten laajemmat miitit ovat olleet poissa vaihtoehdoista ainakin viisi vuotta, mutta kun tässä on verkko välissä niin tilanne on hallinnassa. Monet palstahahmoista ovat mauttomia ja hajuttomia eikä monen vakkarin nimimerkki edelleenkään luo mitään assosisaatioita mihinkään eikä minulla ole oikein mitään mielikuvaa näiden nikkien takana olevista persoonista. Vähemmistönä on se kourallinen jengiä/nikkejä, joista aidosti diggaan.

Hyvää läppää ja hyvää vääntöä ei ikinä ole liikaa, joten siksi kai edelleen täällä hengaan.

[urpiainen]

Mä olen niin tavattoman epäsosiaalinen hahmo, että en assosioi palstatodellisuutta kaveriuteen. Osin tässä on kai sekin, että yksi syy kohta kymmenvuotiseen täällä roikkumiseeni on varmasti se, että muualla ei tule niin estottomasti väännettyä ajankohtaisista aiheista hyvin erimielisten ei-kaverien kanssa. Minulle palsta antaa kosketusta hyvin erilaisiin näkökulmiin, mistä pidän. Aivan kuten Elcokin tuntuu ajattelevan, minua pitää vähän paradoksaalisesti palstalla juuri se, että täällä kohtaa säännöllisesti paljon tyyppejä, joiden kaveri en halua olla ja joihin en missään nimessä halua tutustua ei-virtuaalisesti.

Spede epäilemättä laskee minut niihin, jotka ovat jumittaneet samassa roolissa koko vuosikymmenen. Itse en kuitenkaan koe niin, varmaan kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että en ole kokenut harteilleni asetettua roolia omakseni koko aikana: itse olen kokenut monessa väännössä roolini olevan palstakonsensuksen ja ideologisen yksituumaisuuden vähän sellainen argumentin vuoksi -haastaminen, ei niinkään oman kantani ajaminen. Tätä ei tietenkään ole sallittu, vaan suuhuni ja päähäni on asetettu erinäisiä rooleja, kantoja ja ideologioita, joita en koe edustavani. Toiseksi, koen sekä oppineeni palstalta tavattomasti että ajatteluni muuttuneen aika perustavanlaatuisesti. Molempiin syynä on varmaan se, että palstalla tulee käsiteltyä kaikkia aiheita maan ja taivaan väliltä (ja välillä ulkopuoleltakin) tavalla, joka ei normaalissa arjessa aina oikein toteudu muualla, ja siis vielä sellaisten henkilöiden kanssa, joiden kaltaisten kanssa en muualla varmaan montaa sanaa vaihtaisi.

KSE-meininkiin en sen sijaan tunne minkäänlaista yhteyttä: ehkä joskus vuosia sitten oli lyhyt aika, jolloin palsta oli vähän integroidummassa roolissa elämässäni ja saatoin miettiä Kitinäjuttuja silloinkin, kun en kuluttanut aikaa koneen ääressä lorvaillen ja töitä vältellen. Nyttemmin en ole aikoihin ottanut palstaa tässä mielessä vakavasti, vaikka keskusteluja arvostankin ja ne minulle tärkeitä ovatkin.

[So Hard]

Jos noin keskimäärin viikon välein vuodattelee jonkun nettipalstan merkityksestä elämäänsä, voisi ehkä vetää jotain johtopäätöksiä.

[elco]

^ Entä siitä jos joka jumalan keskustelu päättyy KSE:n tuoksuun, palstasalaliittoon ja väärinymmärretyn neron hätähuutoon?

[Vagabondo]

itse olen kokenut monessa väännössä roolini olevan palstakonsensuksen ja ideologisen yksituumaisuuden vähän sellainen argumentin vuoksi -haastaminen, ei niinkään oman kantani ajaminen.

Harkitsin tän sanomista eilen. Silloin sisäinen sensuuri vielä voitti, mutta tässä tilaisuudessa en voi enää vastustaa kiusausta. IS:n Tuomiojaa käsittelevää pääkirjoitusta lukiessani oivalsin, ettei urpiainen ole Soininvaara, kuten onkin kiistänyt, vaan Tuomioja

"Syntyy kuva poliitikosta, joka on älyllisin perustein kärkkäämpi arvostelemaan muiden linjaa kuin löytämään omansa."

[James Potkukelkka]

oivalsin, ettei urpiainen ole Soininvaara, kuten onkin kiistänyt, vaan Tuomioja

Palaset loksahtavat paikoilleen!

[urpiainen]

itse olen kokenut monessa väännössä roolini olevan palstakonsensuksen ja ideologisen yksituumaisuuden vähän sellainen argumentin vuoksi -haastaminen, ei niinkään oman kantani ajaminen.

Harkitsin tän sanomista eilen. Silloin sisäinen sensuuri vielä voitti, mutta tässä tilaisuudessa en voi enää vastustaa kiusausta. IS:n Tuomiojaa käsittelevää pääkirjoitusta lukiessani oivalsin, ettei urpiainen ole Soininvaara, kuten onkin kiistänyt, vaan Tuomioja

"Syntyy kuva poliitikosta, joka on älyllisin perustein kärkkäämpi arvostelemaan muiden linjaa kuin löytämään omansa."

Tässä kohtaa kai voisi myöntää, että kyseistä pääkirjoitusta lukiessani sama oivallus tuli kyllä myös minun mieleeni!