Kuulutko kirkkoon?

[Chap]

Minusta on epäreilua, että EW pitää meitä jännityksessä eikä antaudu keskusteluun, eli käsitteiden määrittelyyn.

Kuvitteletko käsitteiden määrittelyn tässäkään tapauksessa jotenkin vievän keskustelua etiäpäin?

Määrittele kuvittele!

[elco]

Määrittele kuvittele!

Määrittele määrittele!

[Chap]

Määrittele määrittele!

Määrittele määrittele määritele!

[elco]

Tuossa flowssa voisi olla potentiaalia merkittäväksi ajatussuunnaksi, jos sen kehittäjällä Mihaly Csikszentmihalyillä vain olisi helpommin tavattava nimi - kuten esim. Mick Csikszentmihalyi.

Tämä C-16 tekee siitä kuitenkin heti mielenkiintoisemman kuin Allah, kiinalainen horoskooppi tai itsetuntemus.

[Homeboy65]

Uskisten väite: "Eihän tämä (maailmankaikkeus) ole voinut tyhjästäkään syntyä."

Väärin. Kun mennään elämän eri tekijöissä taaksepäin, siellä on joku viimeisenä. Sen viimeisen takana ei ole ketään. Tämä viimeinen on siis syntynyt nimenomaan tyhjästä. Mitenkään muuten ei voi ollakaan.

Jos taas väitetään että viimeisen takana on jumala, ei tilanne muutu miksikään. Silloin täytyy kysyä kuinka jumala on syntynyt. Ja kumpi on uskottavampaa: ensimmäisenä syntyy alkeellinen elämän muoto vai kaikkivoipa superolento? Ja näitä mielikuvitusolentoja (jumalia) oli ollut pilvin pimein muitakin ennen kristinuskon jumalaa.

[elco]

Määrittele määrittele!

Määrittele määrittele määritele!

Onko tämä nyt sitä flowta? Vai itsetuntemusta? Vai meditatiivisuutta?

Lähes uskonnollinen kokemus kuitenkin.

[elco]

määritele!

Fucking tunari! Uskonnollinen kokemus ja transsi ajoi kiviseinään, kun kaveri on niin epäpätevä.

[Frederik Krueger]

Uskisten väite: "Eihän tämä (maailmankaikkeus) ole voinut tyhjästäkään syntyä."

Väärin.

Uskikset 1 - Homeboy 0

Valitettavasti uskikset olivat nykytietämyksen valossa oikeassa, eli ettei materiaa synny tyhjästä.

Okei, ehkä tahdoit viitata evoluutioon, sattumaan jne. etkä niinkään siihen onko maailmankaikkeus ilmestynyt tyhjästä.

[Homeboy65]

Uskisten väite: "Eihän tämä (maailmankaikkeus) ole voinut tyhjästäkään syntyä."

Väärin.

Uskikset 1 - Homeboy 0

Valitettavasti uskikset olivat nykytietämyksen valossa oikeassa, eli ettei materiaa synny tyhjästä.

Okei, ehkä tahdoit viitata evoluutioon, sattumaan jne. etkä niinkään siihen onko maailmankaikkeus ilmestynyt tyhjästä.

Paskanmarjat.

Vanha käsitys "Tyhjästä ei voi nyhjästä" on todellakin vanhentunut. Fysiikka on saanut paljon tietoa tyhjiöstä (vakuumi). Olemattomuus ei ole tyhjää, vaan siinäkin pulppuilee hiukkasten kattila. Kyseessä ovat btw TODELLISET ja HAVAITUT hiukkaset eikä mikään teoreettinen spekulaatio. Ja kun ajatellaan kaiken alkua niin sehän ei voi syntyä mistään muusta kuin tyhjästä, koska kyseessä on ALKU, jota ennen ei todellakaan ole mitään.

[Chap]

määritele!

Fucking tunari! Uskonnollinen kokemus ja transsi ajoi kiviseinään, kun kaveri on niin epäpätevä.

No kohta saat parempaa kohtelua kun de Mellon ennustukset käyvät toteen ja EW ilmaantuu antamaan kansan tarvitsemat määritelmät.

[Chap]

No, tehdään sitten vaikka niin, että palaan iltapäivällä katsomaan olisiko elco onnistunut kirjoittamaan kelpoisan tiivistelmän ajatuksistani, ja jos ei, niin kirjoitan sen sitten itse.

Kröhöm.

[Mirkku]

edit

[EveryWoman]

No, tehdään sitten vaikka niin, että palaan iltapäivällä katsomaan olisiko elco onnistunut kirjoittamaan kelpoisan tiivistelmän ajatuksistani, ja jos ei, niin kirjoitan sen sitten itse.

Kröhöm.

No johan nyt on! Valitettavasti ammatilliset koitokseni rynnivät eilen etusijalle, ja sama saattaa tapahtua vielä tänään/huomennakin. Lupaan kuitenkin käsi Raamatulla riipustaa jotakin heti sopivan hetken tultua.

(Olen silti edelleen sitä mieltä, että noita sanoja miettimällä jokaisen pitäisi päästä jokseenkin samaan lopputulokseen. Ruumis -> ruumiillisuus, henki -> hengellisyys, meditaatio -> meditatiivisuus. Parantavia kristalleja? Saat toisen yrityksen, ND. Chapin kanssa taas uskon olevani enemmän tai vähemmän samoilla linjoilla ilman määrittelyjäkin.)

[prosessi]

...nykyisessä monikulttuurisessa maailmassamme yhteiskunnan järjestämän kasvatuksen kuuluukin osin olla juuri lapsen suojaamista tämän omilta vanhemmilta.

Tässä ajattelutavassa on jotain, joka sotii täysin minun etiikantajuani vastaan. En osaa täsmentää, mutta jotenkin se liittynee siihen tosiasiaan, että yhteiskunta koostuu niistä samoista ihmisistä kuin vanhemmatkin. Niinpä yhteiskunta ei ole kykenevä tarjoamaan mitään sen enempää kuin vanhemmatkaan lasten hyväksi, paitsi tasapäistämisen. Ne lapset, joiden vanhemmat ovat keskimääräistä fiksumpia, kärsisivät tästä järjestelystä, kun taas ne, joiden vanhemmat ovat keskimääräistä tyhmempiä, hyötyisivät. Sanoisin, että ihmiskunta hyötyy enemmän siitä, ettei keskimääräistä fiksumpien lapsia laiteta kärsimään.

[AnaisJune]

Eiköhän urpiainen tarkoittanut tuossa lähinnä sitä että yhteiskunnan pitäisi tarjota mahdollisimman puolueeton, erilaisuuden salliva ja objektiivinen kasvatus, huolimatta siitä, minkälaiset arvot ja mielipiteet lapsen kotona ovat.

Tasapäistämisestä ei ole suinkaan kyse, jos tarkoitus on opettaa, ei tarjota tunnustuksellista vakaumusta. Uskonnon sijaan voitaisiin opettaa elämänkatsomustietoa ja uskonnon historiaa historian osa-alueena.

Urpiaisen kirjoitus oli muutenkin erittäin hyvin sanottu.

[NuoriDaavid]

. Ruumis -> ruumiillisuus, henki -> hengellisyys, meditaatio -> meditatiivisuus. Parantavia kristalleja? Saat toisen yrityksen, ND.

Kyllä nämä ainakin mulla on toimineet ja potilaatkin ovat olleet tyytyväisiä.

Eo. selvennyksesi oli kuitenkin sen verran oraakkelimainen, että en ole varma, olisinko halukas vaihtamaan nykyisen uskonnonopetuksen ajamaasi hengellisyyden ja meditatiivisuuden opetukseen.

Better the devil you know (pun intended)

[-Superior-]

X

[Aito_Johanna]

Sitä paitsi, jos vanhemmilta kysyttäisiin asiaa kuvaten se niinkuin asia todella on, kuinka moni tapakristitty vanhempi todella valitsisi, että pikku Jonna-Petteri osallistuu päiväkodissa opetukseen, jota tulee pitämään paikallisen seurakunnan satunnainen aktivisti-PetriFB?

Siis miten niin "niin kuin (ei muuten ole yhdyssana!) asia todella on"? Minä en ole saanut opetusta yhdeltäkään aktivisti-PetriFB:ltä. Sen sijaan meillä oli yläasteella varsin viisaan oloinen, ihana, humaani, muiden näkemyksiä kiihkottomasti kuunteleva mutta itse avoimesti kristitty uskonnonopettaja. Miksi minun kokemukseni ovat sumutusta, sinun totta?

[Herra Manala]

Uskonto oli mustakin tosi kliffa juttu. Lempiaineita ala-asteella. Sitä ennen tykkäsin kovasti lukea niitä sellaisia satukasettikirjoja. Mulla oli semmonen kuuden kirjan ja kuuden kasetin sarja jossa kerrottiin kaikennäkösiä kliffoja tarinoita. Siitä en kuitenkaan 5-vuotiaana tykännyt, kun pyhäkoulun täti kertoi että joutuisin helvettiin ikuisiksi ajoiksi korventumaan, kärsimään ja kokemaan jatkuvaa tuskaa, jos olisin kateellinen Villen penaalista, sanoisin Annikasta rumasti tai muuten vain pitäisin liikaa ääntä ja riehuisin. Sen jälkeen näin monena yönä painajaisunta missä suuren lohikäärmeen näköinen jumala piti minua puristettuna pitkän ympärillenikietoutuneen häntänsä sisällä ja hönki päälleni lieskoja samalla kun anelin että "hyvä jumala, ole kiltti, älä polta" johon kaveri vain totesi möreän kumisevalla äänellä vastaukseksi että "Poltannnn!" ja syöksi sitten tappavia lieskoja päälleni.

Eikä tämä ihan oikeasti ole mitään läppää. Ei kauniita unia 5-vuotiaalle. Uskonto on parhaimmillaan lapsen mieltä ja mielikuvitusta stimuloiva kirjo hyvää etiikkaa, elämänohjeita ja aatteita, mutta pahimmillaan sitä voi käyttää aika vittumaisena aseena pientä mieltä vastaan. Kuka teistä haluaisi 5-vuotiaalleen opetettavan edellämainitun kaltaisia asioita?

[urpiainen]

...nykyisessä monikulttuurisessa maailmassamme yhteiskunnan järjestämän kasvatuksen kuuluukin osin olla juuri lapsen suojaamista tämän omilta vanhemmilta.

Tässä ajattelutavassa on jotain, joka sotii täysin minun etiikantajuani vastaan. En osaa täsmentää, mutta jotenkin se liittynee siihen tosiasiaan, että yhteiskunta koostuu niistä samoista ihmisistä kuin vanhemmatkin. Niinpä yhteiskunta ei ole kykenevä tarjoamaan mitään sen enempää kuin vanhemmatkaan lasten hyväksi, paitsi tasapäistämisen. Ne lapset, joiden vanhemmat ovat keskimääräistä fiksumpia, kärsisivät tästä järjestelystä, kun taas ne, joiden vanhemmat ovat keskimääräistä tyhmempiä, hyötyisivät. Sanoisin, että ihmiskunta hyötyy enemmän siitä, ettei keskimääräistä fiksumpien lapsia laiteta kärsimään.

Ymmärrän kyllä, että Kitinän parhaimpiin, ääriporvarillisiin perinteisiin kuuluu älähtää suureen ääneen joko "perisuomalaista kateutta!", "tasapäistämistä" tai jotain muuta yhtä ilmeisen dorkaa joka kerta, kun joku huolehtii yhteiskunnallisesta tasa-arvosta. En kykene parhaalla tahdollanikaan ymmärtämään, miten siitä, että ilmiöitä avataan monipuolisesti ja vaihtoehtoja esitellen, voisi mitenkään seurata tasapäistäminen. Kiitokset siis AnaisJunelle ymmärryksestä! Tietysti joku voi olla amerikkalaisten uskonnolisten konservatiivien tapaan huolssaan siitä, että annan kasvatusvastuuta yhteiskunnalle perheen sijaan. Tämähän on siinä mielessä mielenkiintoinen potentiaalinen huoli, että erinomaisen poikkeuksellisesti Kitinän äärikokoomuslaiset voisivat käyttää yhtä suosikkihokemaansa kerrankin melkein perustellusti: tavallaanhan haikailen tässä jonkinlaisen holhousvaltion perään. Pohjoismaista sosiaalidemokratiaa holhoukseksi nimitteleväthän ovat tapansa mukaan ymmärtäneet kaiken väärin. Holhousvaltio on käännös Brittien "nanny state" termistä, jolla II maailmansodan jälkeen tarkoitettiin kantaa, jonka mukaan sodassa orvoiksi jäänet lapset pitäisi ottaa valtion kasvatettavaksi kasvattiperheisiin sijoittamisen sijaan. Ajatuksena oli, että kun valtio on saattanut lapset orvoiksi, on valtion myös lapset sitten kasvatettava. Valtio siis ikäänkuin korvaa perheen tai ottaa sen aseman. Pohjosmaisessa sosiaalidemokratiassa taas on ajateltu täsmälleen päinvastoin: vahvan sosiaalipolitiikan on tuettava perheitä, jotta nämä voivat hoitaa ikiaikaisen tehtävänsä kunnialla eikä valtion tarvitse tätä roolia ottaa (no, Ruotsissa on joskus huostaanotettu lapsia kai vähän heppoisestikin, tai ainakin määrällisesti Suomea paljon enemmän). Siis kirjaimellisesti holhoavan nanny staten vastakohta. Ja tietenkään minäkään en tässä oikeasti kannata minkäänlaista holhousvaltiota vaan sitä, että kun perheet nyt nykyisin elävät homogeenisen yhteiskunnan sijaan aika heterogeenisessä todellisuudessa, julkisen koulutuksen on tuettava perheitä tarjoamalla lapsille enemmän eväitä ja monipuolisuutta kuin mihin vanhemmat yhden tai kahden tradition edustajina kykenevät. Nämä kun jokapäiväisessä elämässään kohtaavat väistämättä muistakin kuin omien vanhepien traditiosta ponnistavia lähimmäisiä. Näin ei ollut 1920-luvun Mäntyharjulla, mutta nyt on. Kyse on siitä, että lapsien tulee saada entistä enemmän ja entistä mnipuolisempia kulttuurisia työkaluja maailman turuilla pärjätäkseen.

Sitä paitsi, jos vanhemmilta kysyttäisiin asiaa kuvaten se niinkuin asia todella on, kuinka moni tapakristitty vanhempi todella valitsisi, että pikku Jonna-Petteri osallistuu päiväkodissa opetukseen, jota tulee pitämään paikallisen seurakunnan satunnainen aktivisti-PetriFB?

Siis miten niin "niin kuin (ei muuten ole yhdyssana!) asia todella on"? Minä en ole saanut opetusta yhdeltäkään aktivisti-PetriFB:ltä. Sen sijaan meillä oli yläasteella varsin viisaan oloinen, ihana, humaani, muiden näkemyksiä kiihkottomasti kuunteleva mutta itse avoimesti kristitty uskonnonopettaja. Miksi minun kokemukseni ovat sumutusta, sinun totta?

Olin epäselvä. Tarkoitukseni ei ollut epäillä tai väheksyä kokemuksiasi. Minäkin olen kohdannut todellisuustajunsa hukanneita uskonnonopettajia vasta sen verran vanhana, että olin jo kykenevä heidän tilansa ymmärtämään. Suurin osa kohtaamistani papeista osuu myös tuohon kuvaamaasi miellyttävään ihmisryhmään. Tarkoitin vain sitä, että suurin osa suomalaisista - myös minä - on samaa mieltä tämän päivän Hesarin yleisenosastolla kirjoittavien kirkkoheebojen kanssa siitä, että uuden sukupolven on jo oman kulttuuritaustansa ja sivistystasonsa vuoksi hyvä tuntea kristillisiä perinteitä aika hyvin ja ehkä jopa osin kokemuksellisesti. Mutta mikään näidenkään tyyppien argumentaatiossa ei puolusta tunnustuksellista tai muuten arvottavaa opetusta objektiivisuuteen pyrkivän tunnustuksettoman tiedonjaon sijaan. Niinpä arvelin, että vaikka moni vanhempi valitsee mielellään lapsukaisensa saavan hyvät tiedot kristillisestä traditiosta, he saattaisivat tulla toisiin aatoksiin jos vain ymmärtäisivät, että turhan usein tätä toteutetaan siten, että tiedonjakamisen sijaan lapset päästetään seurakunnan vapaaehtoisten tai muiden vakaumuksellisten uskovaisten käsiin. Siis ihmisten, joiden motivaatio ja toiminta perustuu henkilökohtaiseen vakaumukseen ja lähetyskäskyyn, eikä kasvattajan ja opettajan ammattitaitoon.

[nastamuumio]

Niinpä arvelin, että vaikka moni vanhempi valitsee mielellään lapsukaisensa saavan hyvät tiedot kristillisestä traditiosta, he saattaisivat tulla toisiin aatoksiin jos vain ymmärtäisivät, että turhan usein tätä toteutetaan siten, että tiedonjakamisen sijaan lapset päästetään seurakunnan vapaaehtoisten tai muiden vakaumuksellisten uskovaisten käsiin. Siis ihmisten, joiden motivaatio ja toiminta perustuu henkilökohtaiseen vakaumukseen ja lähetyskäskyyn, eikä kasvattajan ja opettajan ammattitaitoon.

Mua ihmetyttää juuri se, että vastuu uskonnollisesta kasvatuksesta halutaan niin pitkälle ulkoistaa. En usko, että monessakaan perheessä, jossa kannatetaan ruokarukouksia, rukoillaan säännöllisesti yhdessä kotona. Eli mun mielestä juuri näissä tapauksissa perhe antaa kasvatusvastuun yhteiskunnalle.

Omasta lapsuudestani tiedän, että äitini hieman empi laittaa mua vähemmistöuskonnon tunnustukselliseen opetukseen, koska sillä itsellä oli samasta hommasta hiukan outoja kokemuksia omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan, mutta se kumminkin sitten mun ekan ala-asteen uskonnonopettajan tavattuaan päätti mut pienryhmään lähettää. Äiti halusi mulle jonkinlaista uskonnollista kasvatusta, mutta mä huomasin jo penskana, että sille oli jotenkin vaikea puhua mulle uskonnosta, joskus se yritti, että "pappa on taivaassa ja kattelee meitä sieltä ja taivaan isän kanssa pitää huolta", mutta oli se silti jotenkin mun uskoakseni äidillekin epäluontevaa - jolloin oli tietysti kätevää ulkoistaa penskansa uskonnollinen kasvatus. Seksistäkin mun äiti on mulle puhunut luontevammin kuin uskonnosta.

Ja sit vielä, että mikäli sun hurmoksellinen uskonnonopettaja on se valkohiuksinen nutturapäinen täti, niin mun äiti tunsi senkin, olivat jokseenkin naapureita lapsuudenperheissään ja kävivät aikoinaan samaa koulua, mikä tuli ilmi, kun äitini kävi lukion ekan vuoden opiskelijoiden vanhempainillassa. Pienestä pitäen aivopestystä tiukan linjan kristillisestä perheestä, mutta äitini muisteli, että oli tää tuleva uskonnonopettaja kuitenkin kerran uhmannut kasvatustaan ja käynyt salaa elokuvissa lukiolaisena, mistä oli seurannut paljon itkua ja katumusta. Surullista.

[urpiainen]

Mua ihmetyttää juuri se, että vastuu uskonnollisesta kasvatuksesta halutaan niin pitkälle ulkoistaa (...)mun mielestä juuri näissä tapauksissa perhe antaa kasvatusvastuun yhteiskunnalle.

Hyvin laitettu! Perheen - ja yksilön! - vastuun ideologista siirtämistä kollektiiville edustaa juuri tämä konservatiivijengi, joka vaatii julkisen opetuksen olevan tunnustuksellista, koska status quolle voi olla liian vaarallista antaa ihmisten vetää omat johtopäätöksensä mahdollisimman laajan ja tasapuolisen reilun informaation pohjalta. Kuulostaa stalinistiselta. Minä en - ainakaan näin väsyneenä ja herranjestas sentään jyväskyläläisessä hotellissa - keksi yhtään järkevää argumenttia tunnustuksellisen uskonnonopetuksen puolesta, joka ei soveltuisi vielä paljon paremmin tunnustuksettomaan uskonto- ja elämänkatsomustietoon, joka Suomessa painottuisi varmasti kristinuskon traditioon muita uskontoja enemmän.

Ja sit vielä, että mikäli sun hurmoksellinen uskonnonopettaja on se valkohiuksinen nutturapäinen täti (...) Pienestä pitäen aivopestystä tiukan linjan kristillisestä perheestä

Olen kyllä se verran irtaantunut niistä muistoista, etten oikein muista, miltä täti näytti. Psykologianopettaja kaksiosaisella sukunimellä? Oli se ainakin jonkin vapaakirkon ylpeä jäsen ja ilmeisen sekaisin. Sen pahimmat rotuteoreettiset opetukset olisivat ainakin Saksassa ja varmaan Suomessakin laittomia.

[nastamuumio]

Olen kyllä se verran irtaantunut niistä muistoista, etten oikein muista, miltä täti näytti. Psykologianopettaja kaksiosaisella sukunimellä? Oli se ainakin jonkin vapaakirkon ylpeä jäsen ja ilmeisen sekaisin. Sen pahimmat rotuteoreettiset opetukset olisivat ainakin Saksassa ja varmaan Suomessakin laittomia.

Mä pääsin ehkä sittenkin lukiossa vähemmällä, vaikka aivopesuksi kurssitoverini meidänkin kokemuksiammekin sanoivat. Mutta joo, tuosta tädistä kyse. Mä kävin sillä psykologian ykköskurssin ja se aloitti kyllä kurssin mieleenpainuvasti kertomalla, että on psykologianopettaja vain siksi, että psykologian- ja uskonnonopettajuus olivat opiskeluaikoinaan vähintäänkin jokseenkin pakollinen yhdistelmä. Sijaisena meillä oli muutamina kertoina tädin tytär, joka kyllä vaikutti mukavalta ja sympaattiselta, joten toivon, että maailmassa on vielä toivoa!

[prosessi]

En osaa täsmentää, mutta jotenkin se liittynee siihen tosiasiaan, että yhteiskunta koostuu niistä samoista ihmisistä kuin vanhemmatkin. Niinpä yhteiskunta ei ole kykenevä tarjoamaan mitään sen enempää kuin vanhemmatkaan lasten hyväksi.

Ymmärrän kyllä, että Kitinän parhaimpiin, ääriporvarillisiin perinteisiin kuuluu älähtää suureen ääneen joko "perisuomalaista kateutta!", "tasapäistämistä" tai jotain muuta yhtä ilmeisen dorkaa joka kerta, kun joku huolehtii yhteiskunnallisesta tasa-arvosta. En kykene parhaalla tahdollanikaan ymmärtämään, miten siitä, että ilmiöitä avataan monipuolisesti ja vaihtoehtoja esitellen, voisi mitenkään seurata tasapäistäminen.

Ei ilmiöitä monipuolisesti ja vaihtoehtoja esitellen avaamaan kykeneviä ihmisiä ole tarpeeksi, ainakaan niin paljon, että heitä riittäisi jopa päiväkoteihin ja ala-asteille opettajiksi. Jos siis vastuuta pyritään poistamaan vanhemmilta, jotka ainakin yleensä välittävät omista lapsistaan, ja siirretään se ominaisuuksiltaan keskimäärin vastaavalle porukalle, jolla ei kuitenkaan ole vastaavaa tunnesidettä näihin lapsiin, ei lopputulos voi olla hyvä. Niiden vastuullisimpien vanhempien käyttäytyminen ei varmasti muutu, mutta vähänkin vähemmän viitseliäille vanhemmille tuollainen on vapaalippu vastuuttomuuteen. Pienten lasten uskontoaiheisiin kysymyksiin on aivan liian vaikeaa keksiä hyviä vastauksia.

Ja tietenkään minäkään en tässä oikeasti kannata minkäänlaista holhousvaltiota vaan sitä, että kun perheet nyt nykyisin elävät homogeenisen yhteiskunnan sijaan aika heterogeenisessä todellisuudessa, julkisen koulutuksen on tuettava perheitä tarjoamalla lapsille enemmän eväitä ja monipuolisuutta kuin mihin vanhemmat yhden tai kahden tradition edustajina kykenevät. Nämä kun jokapäiväisessä elämässään kohtaavat väistämättä muistakin kuin omien vanhepien traditiosta ponnistavia lähimmäisiä. Näin ei ollut 1920-luvun Mäntyharjulla, mutta nyt on. Kyse on siitä, että lapsien tulee saada entistä enemmän ja entistä mnipuolisempia kulttuurisia työkaluja maailman turuilla pärjätäkseen.

Tästä samaa mieltä, mutta kyllä minun mielestäni tuohon riittäisivät vähän vähemmänkin radikaalit ratkaisut kuin vastuun vieminen vanhemmilta. Mikä olisi sen tehokkaampi lapsen oman ajattelun käynnistäjä, kuin vaikkapa ihan vain uskonnon opetuksen jako kahdelle eri opettajalle. Siinä lasten olisi pakko yrittää arvioida, kumman käsityksissä on enemmän järkeä, jos kummankaan. Tehokkaammin tuo toimisi, kuin vaikka yhden opettajan suorittama maailman suurten uskontojen pintapuolinen esittely, yleensä vielä arvolatautunutkin.

[nastamuumio]

Äh, prosessi, mä en taaskaan ihan pysy kärryillä, kun käyn vähän hitaalla, mutta miten se, että vastuu uskonnollisesta kasvatuksesta palautettaisiin kokonaan vanhemmille ja koulussa tarjottaisiin vain neutraalia tietoa, olisi vastuun poistamista vanhemmilta?