Kitinä

Mä bailasin koko lukioajan ja oikeastaan aloitin lukuhommat vasta lukulomalla kuukautta ennen, ainoo oli et matikkaa ei ehtinyt sisäistää kiitettävästi mutta luin kaikki lukion kurssin kymmeneen kertaan, rehtorikin tuli ihmettelemään ja kehumaan että ei olisi uskonut kun vedin koulun parhaat pointsit vieraitten kielten kuuntelussa! Raumalainen kun oli, suotakoon se hänelle anteeksi! LMCCC=ylläri pylläri M, reaali oli niin wahva L että olisi pysynyt lautatuurina nykyasteikoillakin. Päästötodistus 7.7, enklanti 6 ruotsi 5 laaja matikka 6(näin ettei pyry-joonaksen tarvi ulista, siinä todiste etten mitään tehnyt), en siis jaksanut vaivautua, kirjoitin kuitenkin enklannista M pari pointsia ällästä ruottista C matikasta pari pointsia Mstä.
Oisko pitänyt lukea enemmän? Mitä turhaan? No ehkä osaisin pyyhkiä nyt perseeni hienostuneemmin? Ylioppilastodistus on sen paperin arvoinen jolle se on painettu.

Yliopistosta selvisin kuitenkin keskimääräisessä ajassa Hyvillä tiedoilla leimattuna paperilla, menin sisään pääsykokeilla en ylioppilasvessapaperilla. Vaikka ei sekään minusta juuri mitään ole, tohtoriksi olisin halunnut se on niin mukava arvonimi.(En kuitenkaan lääketieteen, lällätislää)

prosessi kirjoitti: Minä juuri mietin, että onko niin, että tähän ketjuun vastaavat ensisijaisesti ne erityisen hyvin pärjänneet, vai onko kitinäläisillä tosiaan poikkeuksellisen paljon L:iä.

Eikös se jo juttujen tasosta näy, että Kitinään on valikoitunut valtakunnan älyllinen parhaimmisto?

Aito_Johanna kirjoitti:

prosessi kirjoitti: Minä juuri mietin, että onko niin, että tähän ketjuun vastaavat ensisijaisesti ne erityisen hyvin pärjänneet, vai onko kitinäläisillä tosiaan poikkeuksellisen paljon L:iä.

Eikös se jo juttujen tasosta näy, että Kitinään on valikoitunut valtakunnan älyllinen parhaimmisto?

Älyllä ja yo-todistuksen ällillä ei ole juurikaan tekemistä keskenään

Aito_Johanna kirjoitti:

prosessi kirjoitti: Minä juuri mietin, että onko niin, että tähän ketjuun vastaavat ensisijaisesti ne erityisen hyvin pärjänneet, vai onko kitinäläisillä tosiaan poikkeuksellisen paljon L:iä.

Eikös se jo juttujen tasosta näy, että Kitinään on valikoitunut valtakunnan älyllinen parhaimmisto?

Sit jos noihin menneisiin haluu upota niin eikö oikea paikka ole esim. "Koulukaverit.kom"?

Bliss kirjoitti: Älyllä ja yo-todistuksen ällillä ei ole juurikaan tekemistä keskenään

Koeta antaa joku selitys tälle väitteelle, toisaalta koe mittaa ulkoaopittua ja muistin tehoa.

Niba kirjoitti:

Sit jos noihin menneisiin haluu upota niin eikö oikea paikka ole esim. "Koulukaverit.kom"?

Voi Niba, Niba! Koulukaverit.com on so last season. Nykyään kaikki on Facebookissa.

Pyry-Matias kirjoitti:

Lilo kirjoitti:Tää ketju kyllä palauttaa elävästi kouluajat mieleen. "Siis en niinQ tod lukenu yhtään koska vaan nörtit pänttää, mut voi vitsi, sain kympin!"

Ai vähä? Melkoista pikkupoikien ja -tyttöjen kehuskelua. Mitä ihmeen merkitystä on sillä paljonko "joutui" lukemaan? Tarviiko sitä tietoa jossain muualla kuin tässä ketjussa, jotta pääsee pätemään? Toiset luki ennen ylppäreitä kolme vuotta, toiset tsemppas vasta ylppäreihin. Toisilla on lukihäiriö, toiset omaksuu nopeammin.

Yo-kirjoituksissa lukemisen tarpeeseen paljon vaikutti se, mitä reaalissa aikoi kirjoittaa. Fysiikkassa ei varsinaista luettavaa paljonkaan ollut.

Itse en ole mikään nopea lukija. Koulussa jotkut aina kyselivät, montako kertaa muut lukivat koealueen. Itse luin kerran (jos sitäkään kokonaan), eikä se varmaan olisi ollut tehokas tapa vasta juuri ennen yo-kokeita aloittaen.

Omalla paperinpalasellani on maininnat neljästä laudaturista, kahdesta eximiasta ja yhdestä magnasta (**tun pitkä matikka, ei olisi pitänyt tuudittautua sen varaan, että preleissä meni hyvin, vaan kertailla).

Oikikseen tai humikkilandiaan pääsyn kannalta papereilla ei ollut merkitystä (jälkimmäisissä pääsykokeissa tutkintotodistus oli jo liian wanha), enkä usko arvosanoilla olleen mitään merkitystä myöskään työelämässä.

Aito_Johanna kirjoitti:

prosessi kirjoitti: Minä juuri mietin, että onko niin, että tähän ketjuun vastaavat ensisijaisesti ne erityisen hyvin pärjänneet, vai onko kitinäläisillä tosiaan poikkeuksellisen paljon L:iä.

Eikös se jo juttujen tasosta näy, että Kitinään on valikoitunut valtakunnan älyllinen parhaimmisto?

Itse asiassa Kitinässä moni asiakeskustelu peittoaa mennen tullen monia muita foorumeita, lähinnä koska täällä on tarpeeksi paljon toisistaan poikkeavia näkökulmia, eli älyllistä nurkkakuntaisuutta ei juurikaan esiinny. Toisekseen aika pelottava ajatus, että ylioppilastutkinnon L:ien lukumäärä määrittelisi älyllisen parhaimmiston.

Kyllä mä ainakin luin kirjoituksiin. Ruotsin, englannin ja suomen kieliopit luin puhki ja tyhjensin kirjaston maantieto- ja psykologia-aiheisista kirjoista.

Enkä ole tarvinnut sitä(kään) paperia yhtään mihinkään. Pääsykokeisiin päästäkseen piti olla yo (muistaakseni), siinä se sitten...

Aito_Johanna kirjoitti:

Niba kirjoitti:

Sit jos noihin menneisiin haluu upota niin eikö oikea paikka ole esim. "Koulukaverit.kom"?

Voi Niba, Niba! Koulukaverit.com on so last season. Nykyään kaikki on Facebookissa.

Sori! Facebook alkaa myös olla edellistalven lumia sekin, Kiinassa ollut kova sana jo vuoden verran, niin kuin Irc-galleria, Irkkikin so seasoned!
Vaikka mä tykkään susta tosi paljon niin yrittäsit nyt edes vähän!
Kyl' meidän täytyy nyt keksiä joku vetävämpi juttu?

Voisin tässä nyt vielä kertoa, että tein kotitehtävät huolellisesti koko lukion ajan, luin kokeisiin ja kertasin asioita myös lukulomalla, varsinkin reaaliin luin historiaa ihan järjestelmällisesti kunnolla.
Pidin lukemista ja opiskelua osana elämää, en elämisen vastakohtana. Tykkäsin koulunkäynnistä, musta uusien asioiden oppiminen oli innostavaa.
En juurikaan bailannut lukioaikana, koska en ollut kiinnostunut humalahakuisesta juomisesta, mutta mulla oli harrastuksia ja kavereita eli myös muuta elämää koulun lisäksi.
Arvostan yleissivistystä ja arvostan myös omaa ylioppilastodistustani (joskaan en elättele harhakuvitelmia, että se riittäisi tekemään musta jotenkin valmiin ja pätevistä pätevimmän über-ihmisen). Pyry-Matiaksen tavoin en oikein käsitä, mikä idea tuossa öhö-öhö-minäpä-en-lukenut-mittään-rehentelyssä on ja miksi on niin muodikasta vähätellä yo-todistusta.

Aito_Johanna kirjoitti:Voisin tässä nyt vielä kertoa, että tein kotitehtävät huolellisesti koko lukion ajan, luin kokeisiin ja kertasin asioita myös lukulomalla, varsinkin reaaliin luin historiaa ihan järjestelmällisesti kunnolla.
Pidin lukemista ja opiskelua osana elämää, en elämisen vastakohtana. Tykkäsin koulunkäynnistä, musta uusien asioiden oppiminen oli innostavaa.
En juurikaan bailannut lukioaikana, koska en ollut kiinnostunut humalahakuisesta juomisesta, mutta mulla oli harrastuksia ja kavereita eli myös muuta elämää koulun lisäksi.
Arvostan yleissivistystä ja arvostan myös omaa ylioppilastodistustani (joskaan en elättele harhakuvitelmia, että se riittäisi tekemään musta jotenkin valmiin ja pätevistä pätevimmän über-ihmisen). Pyry-Matiaksen tavoin en oikein käsitä, mikä idea tuossa öhö-öhö-minäpä-en-lukenut-mittään-rehentelyssä on ja miksi on niin muodikasta vähätellä yo-todistusta.

Koska olet opettaja et voi mitenkään puhua edustamaasi järjestelmää vastaan? Toisaalta jotkut jakavat elämän osiin on lapsuus nuoruus/kouluaika, aikuisuus/vanhemmuus, vanhuus/sairaus jne. Meidän koko elämämme jaetaan näin helpostihallittaviin osiin. Mutta tulee ottaa huomioon että ihmiset ovat erilaisia. Kitinässä on tietty jako koulukuiusaajiin ja kiusattuihin kuten koulussa jollain keskustelussa on sivuttu. Kiusaajia on kahdenlaisia, ne jotka ehtivät muun ohessa vittuilla toisille ja niihin joitten ainoa elämäntehtävä on tuottaa kärsimystä itsekään paljon saamatta jääneinä.
Voin uskoa tuon työhön keskittymisen, hyvin monet menestyneet ovat koulussa myös menestyneitä, mutta tiedän entisiä kuuden ällän tyttöjä joilla ei mene niinkään hohdokkaasti, sillä pelkällä kiltteydellä ja huolellisuudella ei välttämättä menesty elämässä. Monasti mies on pilannut tuollaisen ihmisen elämän päästyään hallitsemaan ja määräämään toista.

Niba kirjoitti: Koska olet opettaja et voi mitenkään puhua edustamaasi järjestelmää vastaan?

Voin arvostella edustamaani järjestelmää, eihän se toki ole kaikin tavoin mitenkään täydellinen. Mutta jos pitäisin lukiota turhana ja yo-todistusta pelkkänä paskapaperina, olisin varmaan valinnut ammattini toisin. Eihän tässä muuten olisi mitään mieltä.

Aito_Johanna kirjoitti:

Niba kirjoitti: Koska olet opettaja et voi mitenkään puhua edustamaasi järjestelmää vastaan?

Voin arvostella edustamaani järjestelmää, eihän se toki ole kaikin tavoin mitenkään täydellinen. Mutta jos pitäisin lukiota turhana ja yo-todistusta pelkkänä paskapaperina, olisin varmaan valinnut ammattini toisin. Eihän tässä muuten olisi mitään mieltä.

Propsit mielenterveydelle! Uskon auliisti sen että esittämäsi perusteet ovat järkevät ja oikeat. Opettaminen on kutsumusammatti, minulla ei ole tuota kutsumusta. Olen varma että sinä olet hyvä opettaja, vaikka koulussa kaikistä äikistä pitänytkään!

äikkä=naissukupuolinen äidinkielenopettaja(huom.)

Aito_Johanna kirjoitti:Pyry-Matiaksen tavoin en oikein käsitä, mikä idea tuossa öhö-öhö-minäpä-en-lukenut-mittään-rehentelyssä on ja miksi on niin muodikasta vähätellä yo-todistusta.

Entä jos nuo molemmat ovatkin oire jostain muusta, kuten vaikkapa järjestelmän puutteista. Olisin näin alkajaisiksi kiinnostunut kuulemaan, mikä sinun mielestäsi on kirjoitusten tarkoitus. Siis sellainen tarkoitus, jossa varsinainen lukion päästötodistus ei toimisi paremmin. Itsehän en ole tuota vähätellyt, enkä tietääkseni rehennellytkään, koska arvosanani hieman kärsivät lukemattomuudestani, puhumattakaan siitä, että reaali sen takia jäi kirjoittamatta. Mutta yo-kirjoitukset ovat mielestäni aika ristiriitainen järjestelmä nykymuodossaan.

Aito_Johanna kirjoitti:en oikein käsitä, mikä idea tuossa öhö-öhö-minäpä-en-lukenut-mittään-rehentelyssä on ja miksi on niin muodikasta vähätellä yo-todistusta.

No jos ei lukenut mittään, niin miten asian sitten ilmaisisi?

YO-todistuksen "vähättely" puolestaan johtuu siitä, että YO-todistus on menettänyt arvoaan kun useimpiin jatko-opiskelupaikkoihin pääsee välittämättä sen arvosanoista ja jopa kokonaan ilman sitä. Itse annan arvoa lukiossa oppimilleni asioille, mutta itse todistusläpyskä on tapauksena melko turha; oikea opiskelu alkaa vasta lukion jälkeen.

Nolla ällää.

Yksi magna, kolme cum laudea.

GPA oli 3.2 U figure it out.

prosessi kirjoitti: Olisin näin alkajaisiksi kiinnostunut kuulemaan, mikä sinun mielestäsi on kirjoitusten tarkoitus. Siis sellainen tarkoitus, jossa varsinainen lukion päästötodistus ei toimisi paremmin.

Yo-koe mittaa laajempaa, kokonaisvaltaisempaa (ja ehkä "oikeampaa") osaamista kuin pelkät kurssikokeet. On eri asia tankata asiat kuuden viikon eriin annosteltuina (ja unohtaa sitten) kuin opiskella kaksi - kolme vuotta ja sitten testata, miten hyvin sen koko laajan paketin hallitsee.

Aito_Johanna kirjoitti:Arvostan yleissivistystä ja arvostan myös omaa ylioppilastodistustani (joskaan en elättele harhakuvitelmia, että se riittäisi tekemään musta jotenkin valmiin ja pätevistä pätevimmän über-ihmisen). Pyry-Matiaksen tavoin en oikein käsitä, mikä idea tuossa öhö-öhö-minäpä-en-lukenut-mittään-rehentelyssä on ja miksi on niin muodikasta vähätellä yo-todistusta.

Ei ole muutakaan millä päteä .

Ennen E:n käyttöönottoa L oli kielikokeissa aika pitkälti saavutettu jo hyvin menneiden yo-kuuntelujen jälkeen, ja matematiikkaa ja fysiikkaa ei lukiotasolla juurikaan tarvinnut kerrata, jos oli niistä kiinnostunut.

Moni mainitsi, ettei ko. paperia ole kysytty missään. Itse tarvitsin yo-todistusta liitteeksi tutkijakoulupaikkaa hakiessa. Paikkaa en saanut, koska olisi tarvinnut olla nuorempi tai huippuarvosanat yliopisto-opinnoista (sittemmin tuosta nopeasti valmistuneita tavoitelleesta iän mukaan pisteytyksestä on käsittääkseni jouduttu luopumaan.)

En pahemmin arvosta yo-todistustani ja syy siihen on seuraava. Sain reaalista (maantieto) E:n niin, että en käynyt kertaakaan tunneilla, vaan luin paniikissa vuorokautta aikaisemmin kirjat lyhytkestoiseen muistiin. Se, että tämä on mahdollista teki silmissäni koko reaalin aika tarpeettomaksi. En kirjoittanut yhtäkään L:ää, mutta sain silti stipendin.

Ei mun aikana mitään E:itä ollu. Kolme ämmää ja cee tuli. Äikkä lähti ällänä mutta piru vieköön palasi ämmänä back. A-ruotsi M, enkku M ja reaali C. En lukenut reaaliin mitään muuta ku uskontoa ja psykologiaa, enkä vastannu mihinkään muihin ku uskonnon ja psykologian kyssäreihin. Noh, päästötodistukseen sain sitte kuitenkin kympit kummastakin. 'Luku'loma oli melkoista biletystä juu täälläkin. Taikapeili ja CatCat ruletti

Aito_Johanna kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Olisin näin alkajaisiksi kiinnostunut kuulemaan, mikä sinun mielestäsi on kirjoitusten tarkoitus. Siis sellainen tarkoitus, jossa varsinainen lukion päästötodistus ei toimisi paremmin.

Yo-koe mittaa laajempaa, kokonaisvaltaisempaa (ja ehkä "oikeampaa") osaamista kuin pelkät kurssikokeet. On eri asia tankata asiat kuuden viikon eriin annosteltuina (ja unohtaa sitten) kuin opiskella kaksi - kolme vuotta ja sitten testata, miten hyvin sen koko laajan paketin hallitsee.

Jos se on eri asia, niin miksi ihmeessä hyvä menestys yo-kokeissa ja hyvä päästötodistus korreloivat äärimmäisen vahvasti, pienenä poikkeuksena koulun laiminlyöneet mutta muuten fiksut pojat, jotka yllättäen selviytyvät hyvin kirjoituksista. Hyvin koulussa menestyneistä mutta surkeasti kirjoittaneista en ole juurikaan kuullut, ellei asiaan ole liittynyt sairautta tai suurta elämänmullistusta kirjoitusten aikaan, kuten vanhempien avioero, ja sellaista kirjoituksilla tuskin on tarkoitus mitata.

Ainoa aikoinaan kuulemani mielekäs virallinen perustelu on se, että kun yksi taho arvostelee kaikki Suomen abit, eivät arvosanat riipu opettajien mielivallasta. Toisaalta, jos olisin opettaja, minua ärsyttäisi suunnattomasti se, ettei omaan arvostelukykyyni luotettaisi, vaan kaikki päätäntävalta opiskelijan näkökulmasta merkittävistä (lähtöpisteet) arvosanoista vietäisiin sellaiselle taholle, joka tekee arvion yksittäisen oppilaan koko koulumenestyksestä yhden kokeen perusteella. Tästähän myös seuraa, että kirjoituksilla itse asiassa mitataankin opettajien arvostelukykyä, ei niinkään oppilaiden taitoja.

Ällä reaalista (fysiikka / kemia), E:t pitkästä matematiikasta ja englannista.

prosessi kirjoitti: Jos se on eri asia, niin miksi ihmeessä hyvä menestys yo-kokeissa ja hyvä päästötodistus korreloivat äärimmäisen vahvasti, pienenä poikkeuksena koulun laiminlyöneet mutta muuten fiksut pojat, jotka yllättäen selviytyvät hyvin kirjoituksista. Hyvin koulussa menestyneistä mutta surkeasti kirjoittaneista en ole juurikaan kuullut, ellei asiaan ole liittynyt sairautta tai suurta elämänmullistusta kirjoitusten aikaan, kuten vanhempien avioero, ja sellaista kirjoituksilla tuskin on tarkoitus mitata.

Hyvä pointti kyllä. Ei ole tarkoitus profiloitua miksikään yo-kirjoitusfundamentalistiksi; instituution lakkauttaminen voi sinänsä olla ihan tutkimisen ja harkitsemisen arvoinen asia.
En silti tajua, että kun systeemi nyt on tällainen, miksi sitä niin suurella volyymilla pitää halveksia ja oman yo-todistuksensa päälle sylkeä. Onko kirjoituksista jotain haittaa? Itse koin kirjoituksiin kertailun ihan mielekkäänä puuhana. Tuli otettua haltuun sellainen kokonaiskuva opiskelluista asioista, se tuntui yleissivistävältä.

prosessi kirjoitti: Ainoa aikoinaan kuulemani mielekäs virallinen perustelu on se, että kun yksi taho arvostelee kaikki Suomen abit, eivät arvosanat riipu opettajien mielivallasta. Toisaalta, jos olisin opettaja, minua ärsyttäisi suunnattomasti se, ettei omaan arvostelukykyyni luotettaisi, vaan kaikki päätäntävalta opiskelijan näkökulmasta merkittävistä (lähtöpisteet) arvosanoista vietäisiin sellaiselle taholle, joka tekee arvion yksittäisen oppilaan koko koulumenestyksestä yhden kokeen perusteella. Tästähän myös seuraa, että kirjoituksilla itse asiassa mitataankin opettajien arvostelukykyä, ei niinkään oppilaiden taitoja.

Paitsi ettei niitä arvostele yksi taho vaan monta eri sensoria, jotka hekin ovat vain ihmisiä. Ainakin äidinkielen esseekokeessa, jossa objektiivinen arvostelu lienee hankalinta, se ikävä kyllä jonkin verran näkyy: jotkut sensorit ovat natseja, toiset lepsukoita.