Mihin nainen tarvitsee miestä?

[Kreivitar]

Esa Saarinen - tuo ajatusten Vantaanjoki - kirjoitti muistaakseni jossain 80-luvun esseessään, että ei tarvitse rakastaan mihinkään, edes seksiin, koska tietää miten kättä käyttää....

(Lyhensin tekstiäsi lukemisen helpottamiseksi - kyse ei siis ole sensuurista)

Mielenkiintoinen näkökulma. En ole koskaan jaksanut kovin syvällisesti perehtyä pariutumisriitteihin(i). Suurimman osan elämästäni olen asunut yksin ja koen yksin olemisen luonnollisena olotilana, vieläpä hyvin mielekkäänä sellaisena.

En myöskään koskaan ole ”saanut salamasta” eli en ole kokenut sellaista äkkirakastumista tai ihastumista – miksikä sitä nyt sitten halutaankaan kutsua. Halunnen tähän vain huomauttaa, että minulle on yhdentekevää, millä tavalla suhteensa ”saa” (siis aktiivisesti etsimällä vaiko vain elämällä elämäänsä): minulle itse suhde ei ole arvo sinänsä, joten siksi ei ole kiinnostanut ”haaskata” (minulle se olisi ajanhaaskausta, koska en ole koskaan ajatellut, että tarvitsen jonkun elämääni… eh, tekemään mitä, olemaan mitä… Miksi?) aikaa moiseen. Jollekin toiselle, joka näkee asian eri tavalla, kyse ei tietenkään ole ajanhaaskauksesta.

En muuten osaa vastata kysymyksiisi (jotka lienevät retorisia?), koska en usko että on olemassa vain kahdenlaisia ihmisiä ja noista malleista tulisi jokaisen kohdalla toteutua jompikumpi. En usko niin yksinkertaiseen malliin, koska se sulkee pois persoonalliset tekijät ja arvomaailmojen erilaisuuden.

[EveryWoman]

Joskus nuorempana ja ehdottomampana hyväksyin itse tämän saarislaisen eksistentiaalisen ajattelun täysin ja halveksin niitä, jotka etsivät tyttö- tai poikaystävää, eivätkä vain tavanneet yksilöitä vailla ennakkomalleja. Nyttemmin olen kyllä valmiimpi myöntämään, että kyllä kai parisuhde on ihan aito tarve.

Jännittävää.

Olen hyvän aikaa paasannut vähän siellä sun täällä siitä, että pariutuminen kannattaisi opetella näkemään lisäarvona välttämättömyyden sijaan. Veikkaan nimittäin, että henkilö joka ei osaa olla onnellinen ilman paria, ei lopulta ole sitä parin kanssakaan (suhteen alkuhuuma tosin voi tarjota väliaikaisen harhan onnellisuudesta). Liian usein parisuhteelta odotetaan käänteentekevää vaikutusta koko elämään, ja kumppanin harteille sälytetään vastuu nostaa itsesäälissä ryvettynyt oman elämänsä statisti katuojasta ja tehdä tämän olemisesta elämää suurempaa. Tällainen toive ja odotus vieläpä tuntuu paistavan läpi monienkin viekoittelemaan pyrkivien miekkosten katseista (mitä humalaisempia, sitä enemmän) - tai ainakin niistä usein heijastuu jotakin epätoivoa muistuttavaa (liekö yksi ja sama asia?), joka saa täysjärkisen naisen välittömästi pakenemismoodiin.

Mutta joo, nyt kun noin kirjoitit, ja kun mietin miten paljon pidän esimerkiksi nykyisestä parisuhteestani, mieleeni tuli ajatella että ehkä nekin, jotka olisivat onnellisia yksinään, voivat silti haluta parisuhdetta jopa niin paljon että parempi sana sitä kuvaamaan olisi tarvitseminen (väitän siitä huolimatta että tällainen tarvitseminen on eri juttu kuin yllä kuvailemani).

Silti: mikä parisuhteessa on sellaista, jota me tarvitsemme? Itselleni kaikkein tärkeintä on jakaminen. Ajatusten, tunteiden, kokemusten, kasvun, fyysisyyden, seksuaalisuuden, luottamuksen ja kaiken muun kuviteltavissa olevan jakaminen toisen ihmisen kanssa. Mutta onko välttämätöntä jakaa kaikki mahdollinen saman henkilön kanssa? Olen ymmärtänyt että useimpien mielestä ei ole - omasta mielestäni taas kaiken jakaminen yhden kanssa on huomattavasti muita vaihtoehtoja tyydyttävämpää. Luulisi, että ne, jotka eivät edes halua jakaa koko elämäänsä saman ihmisen kanssa, olisivat niitä jotka eivät koe tarvitsevansa parisuhdetta. Mutta yleensä kaava on juuri päinvastainen. Miksi?

[Runkkis]

Mihin ihminen tarvitsee ihmistä?

Chiantin kyytipojaksi?

[mozart]

Ilman miestä nainen ei ole nainen ja ilman naista mies ei ole mies.

Ilman toisiaan ei olisi ketään.

Syvällistä

[killkill]

henkilö joka ei osaa olla onnellinen ilman paria, ei lopulta ole sitä parin kanssakaan

Juurikin näin. Sivusta hämmästellyt monta kertaa näitä "apinaote-suhteilijoita", jotka eivät kestä lyhyttäkään yksinoloa säätöjensä välissä.

[DeliriumTremens]

mihin itse tarvitsen miestä... pitkän aikaa olin sitä mieltä etten yhtään mihinkään, että miehet ovat yksinkertaisesti mutta nyt on mieli muuttunut

seksi aika oleellinen osa... ja on se ihanaa kun on joku joka hellii ja välittää, korjaa kämpän pikkuvikoja, puolustaa minua jos minua kohdellaan väärin, kannustaa ja rakastaa

ehkä sana kumppani kiteyttäisi tämän parhaiten... tarvitsen miestä kumppaniksi

[Vadim]

Esa Saarinen - tuo ajatusten Vantaanjoki - kirjoitti muistaakseni jossain 80-luvun esseessään, että ei tarvitse rakastaan mihinkään, edes seksiin, koska tietää miten kättä käyttää. Pointtinsa oli kai, että tarvitsemiseen perustuvat parisuhteet ovat jotenkin alempiarvoisia (lähes oidipaali)suhteita.

Tuttujeni suhteita tarkkailemalla olen alkanut pohtia, onko riippuvuus parisuhteesta sittenkin hyvä asia. Nykyäänhän usein spekuloidaan sillä, että ihmiset lähtevät suhteesta liian helposti. Useimmissa tapauksissa minusta näyttää siltä, että kun suhteeseen liittyy psykologisia, taloudellisia ja/tai sosiaalisia hyviä, sen elinajanodote on parempi kuin ilman näitä.

Ehkä jokin konkreettinen esimerkki on paikallaan. Oletetaan, että henkilö A:lla on liian läheinen suhde alkoholiin, mutta vastavuoroisesti hän on hyvä perheenisä, kun taas B:llä on kohtuullinen varallisuus, mutta hän ei käy työssä ja on omistautunut perheenäidin roolilleen.

Henkilö A ei lähde suhteesta mihinkään, sillä hän tietää, että ilman perhettään hän todennäköisesti joutuisi hunningolle ja että hänen elintasonsa laskisi huomattavasti. Henkilö B ei lähde suhteesta mihinkään, koska hän on emotionaalisesti riippuvainen A:sta ja toisaalta hänen ainoa kiinnekohtansa elämään on hänen perheensä.

Samanlaisia riippuvuussuhteita voi tietysti löytää monelta tasolta. Ongelmaksi ne muodostuvat vain, jos ne eivät ole vastavuoroisia.

[jouden-za]

Vastapainoksi tuolle toiselle ketjulle.

Niin kertokaas? Itse tarvitsen miestä, no öh, just siihen, ja sitten tietysti kaikkiin "miesten töihin", korjailemaan pikkujuttuja ja muuta.

Mutta jos lesboparitkin tai yksinäiset naiset pian saavat esim. adoptoida tai käyttää keinohedelmöitystä, niin mihin noista miehistä enää on?
Pannaanko ne laitokseen runkkaamaan muumimukeihin? Onko niistä enää MITÄÄN hyötyä?

..ja juttuhan menee Karrikoiden näin: Miehen tehtävä on vain ja ainoastaan siittää se nainen, tätä ennen tietysti luonut naiselle mahdollisimman turvattu ns. taloudellinen turva. Ja kun lapsi tulee, niin miehen tehtävät on tehty ja sit sillä ei paljoo enää muuta virkaa sit olekaan, korkeintaan ruoan tuominen kotiin. Ja jos sexistä puhutaan niin naiselle on paljon tärkeämpää sen jälkikasvun kasvattaminen kuin vaikka se sexi tai mies, joten..

[PicNic]

¤ Tarvitsen sellaisen ihmisen huomiota, rakkautta ja palvontaa,joka välittää minusta

¤ Tarvitsen sellaista aikaa, jolloin ei tarvitse ottaa huomioon kaikien muiden toiveita, vaan joku muu ottaa huomioon omat toiveeni

¤ Tarvitsen jonkun, joka tietää mistä pidän ja suunnittelee jonkun asian valmiiksi niin ettei tarvitse itse edes ajatella

¤ Tarvitsen jonkun, joka auttaa elämässä, jotta ei tarvitse tuntea tekevänsä kaikkea yksin

¤ Tarvitsen jonkun, joka pitää minua erityisenä ja tärkeänä

¤ Tarvitsen jonkun, jonka kanssa jakaa intohimoisen seksisuhteen

¤ Tarvitsen jonkun, jota saan rakastaa vapaasti ja jonka vastarakkauteen voin luottaa

... siispä tarvitsen miehen!

[Lolita]

Tällä hetkellä tarvitsisin miehen kanssani huonekalukauppaan. Ei mitään päättämätöntä shoppailukierrosta seuraamaan, vaan kuskaamaan mut huonekalukauppaan ja huonekalujen kanssa kotiin ja kokoamaan ja siirtelemään huonekaluja. Sitten mies voisi laittaa mun olohuoneen lampun kattoon. Lopuksi mies voisi halia minut uneen, koska minulla on taas järkyttäviä nukahtamisvaikeuksia.

Anyone?

[Edith]

Mä tarvitsen miehiä alistumaan itselleni lautapeleissä. Siinä ne on parhaimmilaan. Tänään yks ja ens viikolla toivon mukaan toinen.

[Aito_Johanna]

[quote="Edith"] Tänään yks ja ens viikolla toivon mukaan toinen. [quote]

Sähän oot oikea miestennielijä vastoin kaikkia epätoivoisia puheitasi Mistä ehdit noita tuota tahtia pyydystää? Ei kai deittinetistä?