Kitinä

Theodore Taylor kirjoitti:Kaikki mikä tarttuu kansan suuhun, on pirun osuvasti veisteitty. Mikä niissä niin ärsyttää?

Se, että niitä hoetaan kuin idiootit joka lauseessa ja kuvitellaan sen olevan jotenkin hauskaa muiden kuin idioottien mielestä. Sanonnat voivat olla ihan osuvasti veisteltyjä ja hauskoja, mutta niiden jatkuva toistaminen paitsi saavat ne maistumaan puulle, osoittavat myös niiden ahkerimpien käyttäjien kykemättömyyden keksimään itse mitään hauskaa. Sanonta sinällään ei siis ole ärsyttävä, vain sitä väärinkäyttävä sanoja ja tämän tapa käyttää sanontaa. Comprende?

Se kans hiertää aina välillä, jos jotain sanontaa käytetään väärässä yhteydessä tai väärällä tavalla. Esim. käsittääkseni väki "huusi hoosiannaa" iloissaan, kun Jeesus karautti torille. Nykyisin tuota näkee sekä hyvässä että pahassa merkityksessä, esim rankan rypistyksen jälkeen paikat huutaa hoosiannaa.

Myös lainausmerkkien "turha" käyttö onnistuu "kalvamaan" "aika" "usein".

Ihme jätkä, tekstineurooseja täynnä

Edith kirjoitti:Ei mua ärsytä näistä mitkään. Pikku juttuja, joista ei viiti ottaa itteensä.

Mua ärsyttää ehkä eniten nää, jotka tulee tänne ärsytyksistä kertovaan ketjuun kertomaan, ettei mikään ärsytä.

AMK-aikoina muodissa olivat ihan vitun ärsyttävät: globalisaatio, innovaatio. Ärsyttävät vieläkin.

NIIN! Suomennettujen englanninkielisten termien viljely puhekielessä hieman ärsyttää, ainakin silloin kun olisi olemassa aivan hyvä suomenkielinen vastine (jollainen esim. heittovaihtotiedosto ei ole). Töissäkin kuulee kaikkea vitun briiffausta, downloadaamista, kick-offia, poweria jne. Jopa Gattacakin puhuu jostain helvetin "holdaamisesta" kuin paraskin pörssimeklarinplanttu tai valuutta"diileri".

Sinänsä ymmärrän että on helpompaa käyttää ns. suomennettuja versioita tutuksi tulleista englanninkielisistä termeistä, mutta silti särähtää korvaan tuollainen kielen raiskaaminen ja mattoveitsellä viiltely. Pyrin itse yleensä käyttämään suomenkielisiä termejä puhuessani suomeksi. Suomi suomalaisille perkeleh!

Mun henk kohtaisia inhokkejani on naisten kutsuminen akoiksi/ämmiksi/ tms.. vastaavat halventavat kommentit vaikka miehistä muutenkin tuntuvat riepovan - tulevat ne vaikka sitten omasta suustani.

Mutta huvittavaa kuulla että työ mitä mä teen koulutukseni perusteella, sisältää paljon (virkamies lakimiehen sanoilla) on "substanssi osaamista".
No joo, jos tuo hienostelu nostaa palkkaani, kutsukoot sitä ihan miksikä haluaa. =D

Ehkä mä käytän sitä jatkossa jos haen jotain työtä.. (nauraen samalla sisimmässäni et ette voi oikeasti kuunnella mua tosissanne, jos mä jauhan moista soopaa.)

Stadi (varsinkin jonkun ulkopaikkakuntalaisten suusta) ja niinpä.

pikkuego kirjoitti:Se kans hiertää aina välillä, jos jotain sanontaa käytetään väärässä yhteydessä tai väärällä tavalla. Esim. käsittääkseni väki "huusi hoosiannaa" iloissaan, kun Jeesus karautti torille. Nykyisin tuota näkee sekä hyvässä että pahassa merkityksessä, esim rankan rypistyksen jälkeen paikat huutaa hoosiannaa.

Ymmärtääkseni kansa huusi hoosiannaa pyytäessään messiaalta armahdusta, apua ja pelastusta. Sopisi varmaan hyvin myös toiseen esimerkkiisi.

Mitens besserwisserit, ärsyttävätkö ne (me)?

urpiainen kirjoitti:Ymmärtääkseni kansa huusi hoosiannaa pyytäessään messiaalta armahdusta, apua ja pelastusta. Sopisi varmaan hyvin myös toiseen esimerkkiisi.

Wiki wiki wiki sanoo että "Hoosianna on alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka varsinaisesti merkisee "oi auta" tai "pelasta", mutta jota jo varhain alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemu- ja ylistyshuutona."

Eli käy kumpaankin, yks stressi taas elämässä vähemmän

Jo lueteltujen inhokkien lisäksi mua vituttaa ^:n käyttö viittauksena ylempänä oleviin viesteihin.

^ Totta, varsinkin puhekielessä ihan helvetin raivostuttavaa.

pikkuego kirjoitti:^ Totta, varsinkin puhekielessä ihan helvetin raivostuttavaa.

Rinnastuis kai ilmalainausmerkkeihin, jotka ei kyllä vituta yhtä paljon.

Sleazoid kirjoitti:Jo lueteltujen inhokkien lisäksi mua vituttaa ^:n käyttö viittauksena ylempänä oleviin viesteihin.

Miksi? Tuohan on varsin kompakti ratkaisu.

Parempi tapa tuo korpinnatsa on kuin se, että quotataan helvetin pitkä ja mieluiten kuvia / Youtubeja sisältävä postaus kokonaisuudessaan ja pannaan alle yksi sana tai korkeintaan lyhyt lause.

-Ool sprait (vammakäännös jonkinasteista hyväksyntää osoittamaan)
-Spydäri (onko tämä nyt sitten vamma-kaupunkilainen muunnos pyttipannusta?)
-Mie ja sie (ainakin se yksi ojankaivaja tällä palstalla viljelee tuota vaikka en missään vaiheessa ole hänen huomannut käyttävän myö tai työ -monikkomuotoja. Mokomat uus-maalaiset. Ja siis varsinkin kirjoitetussa asussa jumalauta!!

Yönmustaritari kirjoitti:-Spydäri (onko tämä nyt sitten vamma-kaupunkilainen muunnos pyttipannusta?)

Voi se olla sekin, aika usein myös snägäri (Lahes nakkari).

Yönmustaritari kirjoitti:myö tai työ -monikkomuotoja.

Mikä on oikeaopppinen monikon 3. persoona tuossa murteessa? Hyö?

Entä monikon 2. persoonan partitiivi: työtä?

Pyry-Matias kirjoitti:Sanotaanko, että McJannea on mahdoton lukea ilman henkistä ummetusta. Jokainen vanhan kansan latteus tai ylipäätään kulunut läppä ärsyttää takuulla ja joka paikassa.

Vittu, ei yhtään komppausta. Jos jollain jäi epäselväksi mitä tarkoitin, niin:

McJanne kirjoitti:

Frederik Krueger kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:Ei ole olemassa pakollisia sukujuhlia.

On, esim. anopin hautajaiset! Niitä en jättäisi väliin vaikka maksettaisiin.

Ja omat.

elco kirjoitti:Mikä on oikeaopppinen monikon 3. persoona tuossa murteessa? Hyö?

Entä monikon 2. persoonan partitiivi: työtä?

"Hyö" on oikein. Työ-sana taipuu käsittääkseni muotoon "töetä". Sijamuoto ei taida täsmätä, mutta eipä sillä lupsakoille savolaesille niin suurta merkitystä uo.

Tästä olen nillittänyt ennenkin: painopistealue. Lähinnä, koska se tuntuu rikkovan geometrian lakeja.

Pisteellähän ei ole ulottuvuutta, joten sillä ei voi olla myöskään pinta-alaa.

"Toinen mokoma" watuttaa eniten. Onneksi HS ei enää käytä sitä.

elco kirjoitti:

Yönmustaritari kirjoitti:myö tai työ -monikkomuotoja.

Mikä on oikeaopppinen monikon 3. persoona tuossa murteessa? Hyö?

Entä monikon 2. persoonan partitiivi: työtä?

Hyö on oikein.

Sanoisin, että toisen oikea vastaus on teittiä. Soppiiko teitille jotta männään helevettiin tiältä?

No voi kettu, kerpele! Minussa on siis vikaa kun en ärsyynny toisten toistelemista fraaseista. No ehkä voin elää sen kanssa. Myönnän kyllä, että viimeksi tällä viikolla korvaan särähti nuoren kauniin naisen luonnottomalta kuulostanut ääni. Juttujansa en kuunnellut, mutta ääni ehkä vähän häiritsi kahvista ja suklaamuffinsista nauttimista.

SikaMika kirjoitti:

elco kirjoitti:

Yönmustaritari kirjoitti:myö tai työ -monikkomuotoja.

Mikä on oikeaopppinen monikon 3. persoona tuossa murteessa? Hyö?

Entä monikon 2. persoonan partitiivi: työtä?

Hyö on oikein.

Sanoisin, että toisen oikea vastaus on teittiä. Soppiiko teitille jotta männään helevettiin tiältä?

Kyl maar se nniiki vois annoo joo. Mie sie hää myö työ hyö Wäää!1. Vaikka selvinkin päin; on silkkaa säkää jos saan nimeni kirjoitettua oikein kuppilan tiskille lyötyyn paperilappuun, koska minun kielioppini vedettiin vessasta alas siinä kahdentoista korvilla kun innostuin viettämään aikaa liiman ja butaanin kanssa.

Sleazoid kirjoitti:Jo lueteltujen inhokkien lisäksi mua vituttaa ^:n käyttö viittauksena ylempänä oleviin viesteihin.

Älä ole noin jyrkkä. ^ käyttävät haluavat vain ystävällisesti osoittaa viittaavansa ylempänä oleviin aiemmin kirjoitettuihin viesteihin. Muutenhan joku saattaisi luulla heidän viittaavan joihinkin alapuolelle ilmestyviin tulevaisuudessa kirjoitettaviin viesteihin. Kyseessä on erittäin älykäs ja hyödyllinen käytäntö.

v-- tuo esim. tulee olemaan ihan hölmö postaus.

sivustahuutaja kirjoitti: Kyseessä on erittäin älykäs ja hyödyllinen käytäntö.

Ei ylenpiin vaan ylempään, vissi ero, dorka.

BettyB. kirjoitti:Ei ylenpiin vaan ylempään, vissi ero, dorka.

Jaa, missäs tuo ^ ottaa yhtään kantaa siihen, mihin yksittäiseen viestiin viitataan?