Kityurpot kysyvät ja kityurpot vastaavat

[saira]

Viimeks meni tosi hienosti eikä tyttö kiukutellut yhtään! Ruuankin söi nätisti.
Epäilen silti, että ne aina olisi tuommoisia enkeleitä...

Joo, no vaikeimpia juttuja tolle on paikasta A paikkaan B lähtö. Ja sit takas toisinpäin. Se paikka, missä just sillon ollaan kun lähteä pitäis, on aina se paras paikka...

[saira]

Ihan kysymykseen jos vastaisin, mulle sinänsä ei ole mikään juttu saada omia lapsia. Olen toki kiitollinen siitä, että sain kokea raskauden ja synnytyksen, mutta olen vihjaillut miehelleni haluavani tulevaisuudessa adoptoida lapsen. Se omien geenien siirto eteenpäin ei ole niinkään tärkeää. Toisaalta en tiedä voisinko vastata näin ehdottomasti jos minulla ei olisi jo lapsi itselläni.

[Rouva Numba]

Joo, no vaikeimpia juttuja tolle on paikasta A paikkaan B lähtö. Ja sit takas toisinpäin. Se paikka, missä just sillon ollaan kun lähteä pitäis, on aina se paras paikka...

Muistuu mieleen se eräs kerta, kun teit mulle kynsiä ja M heräsi päikkäreiltään. Sillon taisi harmittaa ja pahasti kun kukastakin lähti parit lehdet irti.

[saira]

Joo, no vaikeimpia juttuja tolle on paikasta A paikkaan B lähtö. Ja sit takas toisinpäin. Se paikka, missä just sillon ollaan kun lähteä pitäis, on aina se paras paikka...

Muistuu mieleen se eräs kerta, kun teit mulle kynsiä ja M heräsi päikkäreiltään. Sillon taisi harmittaa ja pahasti kun kukastakin lähti parit lehdet irti.

Silloin tais olla kyse Nukku-Matin maasta, josta on kanssa välillä todella ikävä palata kotiin...

[Rouva Numba]

Silloin tais olla kyse Nukku-Matin maasta, josta on kanssa välillä todella ikävä palata kotiin...

Ymmärrettävää, se on joskus ikävää vähän varttuneimmillekin palata sieltä.

[1108]

Ymmärrettävää, se on joskus ikävää vähän varttuneimmillekin palata sieltä.

Vittuilexsä?

[Rouva Numba]

Ymmärrettävää, se on joskus ikävää vähän varttuneimmillekin palata sieltä.

Vittuilexsä?

En koskaan!

[Rouva Pupu]

Ensimmäinen joulukortti tipahti luukusta. Kysyisinkin, että minkä takia lähetetään puin-oman-lapseni-hassuksi-joulutontuksi-ihastelkaa-ihmiset-jälkeläistäni- joulukortteja? Joku raja, sanon minä. Eikä tule olemaan viimeinen laatuaan, tietää hän.

Edit: en huomannutkaan takana olevaa runoa, jossa hehkutetaan miten joulu koetaan lapsen/lapsien kanssa. Otan tämän kyllä aikamoisena vittuiluna.

[Pyry-Matias]

Otan tämän kyllä aikamoisena vittuiluna.

Niin kauan kuin on lapsia on vittuilua

[Vihtahousu]

Otan tämän kyllä aikamoisena vittuiluna.

Niin kauan kuin on lapsia on vittuilua

Ootko ollut slämin kanssa dokaamassa?

[SaintJohnPerse]

Ensimmäinen joulukortti tipahti luukusta. Kysyisinkin, että minkä takia lähetetään puin-oman-lapseni-hassuksi-joulutontuksi-ihastelkaa-ihmiset-jälkeläistäni- joulukortteja? Joku raja, sanon minä. Eikä tule olemaan viimeinen laatuaan, tietää hän.

Aivan... Vihaan noita kortteja... Samat tyyypit vetävät lompakostaan muutaman kaljan jälkeen vetävät lompakostaan esiin sinappikoneensa kuvan ja esittelevät sitä ylpeinä lapsettomille kavereilleen... Ja sitten ihmettelevät, miksi kaljalle-kutsut vähenevät...

Kauheinta oli ehkä viime jouluna saamani multimedia-video klippi, jossa se kakara oli pistetty sanomaan hyvää joulua...

Söpöä? Not!

[Rouva Pupu]

Kauheinta oli ehkä viime jouluna saamani multimedia-video klippi, jossa se kakara oli pistetty sanomaan hyvää joulua...

*lol* Tuo vetäisi sanattomaksi. Anyway, tuohtuminen kaikkosi (suunnittelin pukeutuvani itse tontuksi ja räpsiä muutamat jouluiset kuvat maustettuna "Lapsettomien joulu, yhtä seksijuhlaa"-teksteillä ja käydä visiitillä postilaitoksella) kun tajusin, jotta nämä tyypit ei taida olla selvillä mun elämäntavastain, joten tekevälle sattuu.

[PerttiMakimaa]

Samat tyyypit vetävät lompakostaan muutaman kaljan jälkeen vetävät lompakostaan esiin sinappikoneensa kuvan ja esittelevät sitä ylpeinä lapsettomille kavereilleen... Ja sitten ihmettelevät, miksi kaljalle-kutsut vähenevät...

Ovatko lapset siis kielletty puheenaihe? Puhutut joulukortit ja multimediaesitykset ymmärrän, mutta eikö lapsistaan saa ollenkaan puhua? Jos ei saa niin miksei?

[Rouva Pupu]

Ovatko lapset siis kielletty puheenaihe? Puhutut joulukortit ja multimediaesitykset ymmärrän, mutta eikö lapsistaan saa ollenkaan puhua? Jos ei saa niin miksei?

Kyllähän se lapsettomana on aika helvetin tylsää kuunneltavaa (EVVVK)jos kaljakaveri ei jaksa lähestulkoon muusta jauhaa. Itsellänikin on näitä tuttuja, aina sama kaava. Pari kaljaa (jos hyvin käy) ja sama mantra alkaa. Onneksi on niitä kun osaa muustakin sen suuremman ajan puhua.

[SaintJohnPerse]

Kauheinta oli ehkä viime jouluna saamani multimedia-video klippi, jossa se kakara oli pistetty sanomaan hyvää joulua...

*lol* Tuo vetäisi sanattomaksi. Anyway, tuohtuminen kaikkosi (suunnittelin pukeutuvani itse tontuksi ja räpsiä muutamat jouluiset kuvat maustettuna "Lapsettomien joulu, yhtä seksijuhlaa"-teksteillä ja käydä visiitillä postilaitoksella) kun tajusin, jotta nämä tyypit ei taida olla selvillä mun elämäntavastain, joten tekevälle sattuu.

Niin... tavallaan tuon viestin saaminen teki hieman surulliseksi, kun tajusin kuinka paljon olin etääntynyt lapsuuden/teiniajan kaverista... Saman tyypin kanssa heiluttiin, soitettiin bändeissä jne. muuta teini iän rock-hölmöilyä...

Olin ollut ko. kaverin 3-kymppisillä muutama kuukausi sitten ja jätin reppuuni pakatun viinipullon juomatta, kun huomasin, että niissä bileissä juopottelun sijasta keskusteltiin pihalle rakennetusta suihkulähteestä ja katsottiin "hassuja valokuvia"... Nätti-tradenomi vaimo tarjoili cocktail-paloja jakku puvussa... Illasta oli varmaan tulossa rankka, sillä nurkassa havaitsin Tallinnasta tuodut kaksi Saku lavaa, pari pulloa Viru Valgea ja Vana Tallinna pullon... sekä karaoke laitteeit... Häivyin paikalta kiireisiin vedoten...

Viikkoa aikaisemmin olin ollut toisen ystäväni häissä, joihin oli lapsilta pääsy kielletty, kaverit vetivät stand up showta... tuttujen bändi soitti ja halkopinon takana kiersi kossupullon sijasta jointti...

Tajusin, ettei minusta ole vielä kasvannut kunnon keskiluokkaista aikuista...

[Geetz]

Multa saa aina repiä niitä lasten kuulumisia, kiva kun repivätkin. Mut joskus sekin ärsyttää, siis hitto menis niitten kans kaljalle (maidolle) jos niin kiinnostaa ja lakkais tuhlaamasta adult-aikaani!!11

Joskus tuntuu, ettei kolmekymppiset ihmiset osaa puhua ku lapsista ja perheistä. Joutuu Kitinästä ettii kaikki pimppipippelijutut.

[PerttiMakimaa]

Ovatko lapset siis kielletty puheenaihe? Puhutut joulukortit ja multimediaesitykset ymmärrän, mutta eikö lapsistaan saa ollenkaan puhua? Jos ei saa niin miksei?

Kyllähän se lapsettomana on aika helvetin tylsää kuunneltavaa (EVVVK)jos kaljakaveri ei jaksa lähestulkoon muusta jauhaa. Itsellänikin on näitä tuttuja, aina sama kaava. Pari kaljaa (jos hyvin käy) ja sama mantra alkaa. Onneksi on niitä kun osaa muustakin sen suuremman ajan puhua.

Alan vain kokemusperäisesti huomata, että kun on vauva talossa aika suuri osa päivittäisistä asioista pyörii tavalla tai toisella hänen ympärillään. Eli joko kerrot mitä sinulle kuuluu tai tietysti voittehan jutella paikalla olevien naisten perseistä. Ainakin ystävilleni mieluumin kertoisin miten minulla oikeasti menee vaikka kyllä tissit ja perseet ovat tärkeitä.

Yleensä niillä lapsettomilla on jotakin biletystä yms. josta he ehdottomasti haluavat kertoa (ja odottavat kuunneltavan) yksityiskohtaisesti montako kerralla oli viimeksi sängyssä ja toki vastavuoroisesti niin teen. What are friends for...

Mitä koetan sanoa on, että erikoista miten paljon lapsesta puhuminen vaikuttaa palstaolosuhteissa keljuttavan. Elämän osa sekin on.

[SaintJohnPerse]

Samat tyyypit vetävät lompakostaan muutaman kaljan jälkeen vetävät lompakostaan esiin sinappikoneensa kuvan ja esittelevät sitä ylpeinä lapsettomille kavereilleen... Ja sitten ihmettelevät, miksi kaljalle-kutsut vähenevät...

Ovatko lapset siis kielletty puheenaihe? Puhutut joulukortit ja multimediaesitykset ymmärrän, mutta eikö lapsistaan saa ollenkaan puhua? Jos ei saa niin miksei?

No, en minäkään puhu näille ihmisille lutkailusta...

ja siitä puheen ollen... nämä samat "lapsen kuva lompakossa" käyvät vielä muutaman jälkeen muisteleemaa "omaa nuoruuttaan" ja "sitä kun silloin oli kaksi naista kerralla" kehottaen nauttimaan vapaudesta... (mutta samalla toitottavat sitä ihanaa sinappikonetta)...

Pitääkö ihmisen muuttua idiootiksi, kun lapsi ilmestyy kuvioihin ja huppari/farkut vaihtuvat slipoveriin ja sammareihin?

[Edith]

Kyllä musta on ollut kiva silleen lyhyesti tietää, mitä muitten lapsille kuuluu ja nähdä pari kuvaakin. Ei kymmeniä kuvia eikä niitä kakanvärejä, mutta kohtuudella kiinnostaa kyllä. Ja jos semmosta lastenkuvajoulukorttia nyt vaikka kymmenenkin sekuntia kattois, niin ei oo hirveen iso osa elämästä siihen kulunu.

[PerttiMakimaa]

Pitääkö ihmisen muuttua idiootiksi, kun lapsi ilmestyy kuvioihin ja huppari/farkut vaihtuvat slipoveriin ja sammareihin?

Eli pitääkö ihmisen muuttaa käytöstään elämäntilanteensa vaihtuessa? Oma vastaus, pitää. Henkilökohtaisesti näen tämän nykytilanteeni niin, että nyt tehdään tätä (vauvanhoitoa) ja ehkä ensi vuonna jotakin muuta. Ihmisillä on paha tapa jumittaa johonkin kohtaan.

Nuoruudestani muistan, että vaikka vanhempani olivatkin erittäin vastuullisia hoidossani niin kyllä he meille heti hieman ikää tultua lapsenvahdinkin osasivat hankkia ja tehdä muitakin asioita. Se on suunnitelma.

[Rouva Pupu]

Mitä koetan sanoa on, että erikoista miten paljon lapsesta puhuminen vaikuttaa palstaolosuhteissa keljuttavan. Elämän osa sekin on.

Onneksi (ainakin omassa elämässäni) on muutakin puhuttavaa kuin pippalointi/tissit/perse/elämän muuttuminen vauvan myötä.

Nimenomaan elämän OSA. Puheista päätellen koko elämä. Ja kun on erilaiset elämät = erilaiset kiinnostuksen kohteet. Toki lapsistaan saa puhua, kunhan vaihtaa sitä levyä tai sitten seuraa.

[Geetz]

Tuli mieleen, etten koskaan tykänny pahaa kun niitä kakarakortteja sain. Niistä tuli onnellinen fiilis. Jollain on jotain, mikä tekee sen elämästä tärkeää, good for her or him... Yhtä paljon kyl tykkäilin eläinkorteista.

Mut sillon ku ei ollu muksuja ni en käyny kaljalla muksullisten kaa, en tiedä miten tuskaisaa se voi olla.

[PerttiMakimaa]

Nimenomaan elämän OSA. Puheista päätellen koko elämä. Ja kun on erilaiset elämät = erilaiset kiinnostuksen kohteet. Toki lapsistaan saa puhua, kunhan vaihtaa sitä levyä tai sitten seuraa.

Aika iso osa. Ehkä suhtautumiseeni tässä keskusteluaiheessa vaikuttaa se, että en ole tavannut täysin pelkästään lapsistaan puhuvaa ihmistä vielä.

Onhan minullakin asuntojen hintojen lasku.

[masa]

Joutuu Kitinästä ettii kaikki pimppipippelijutut.

Ja sit säkin olet lopettanut kaikki kumikikkelinpäälläpomppimisjutut. Susta on tullut jo liiian mamma.

[Geetz]

Joutuu Kitinästä ettii kaikki pimppipippelijutut.

Ja sit säkin olet lopettanut kaikki kumikikkelinpäälläpomppimisjutut. Susta on tullut jo liiian mamma.

Tuntu et kanssani jutuissa viihtyy noin 10 miestä ja that's it, loppulauma kyräilee takana ja ja ja... Odotas kun olen ollut muutaman kuukauden kasvottomana, mies ja isompi skidi painunu päivistämme kotoa ja pikkutoukka ei jaa pimppipippelijuttujaan kanssani, niin varmaan taas alotan riivauksen.

Hävettää kaikki, tyydyn lukee ND:n elämästä ja avioehdottomuuksista.