Kitinä

Tampereen teatterissa Päällystakki. Oli varsin koomillinen(välillä liiankin, itse kun pidän alkuperäiskertomusta kovin sympaattisena) ja synkkä kertomus työelämän raaistumisesta. Suosittelen vaikkapa kaikille, ja suosittelen lukemaan myös novellin etukäteen, ei vie pitkään.

Venäläiset klassikot jatkuvat, Tšehovia taas Kansallisteatterissa (ed. kerta oli Vanja eno).

Ei nämä oikein mun simpukkaan kosketa. Kyllähän tämänkin katsoi, mutta en oikein ymmärrä, miksi nämä ovat _niin kova_ juttu. Ohjaus oli mun makuuni liian moderni. En esim. tajua, mikä arvo oli teoksen anakronismeilla, esim 1900-luvun alun venäläisessä huvilassa katsotaan hiihtoa tv:stä, varmasti tuo olisi sitä ohjaajan taidetta.. Itse olisin mielummin ollut ilman niitä.

Teoshan kertoo kolmen sisaren ja heidän veljensä elämästä pienessä sotilaskaupungissa. Siskot unelmoivat paluusta lapsuutensa hohdokkaaseen Pietariin, mutta eivät koskaan pääse sinne.

Venäläisten klassikoiden lyhyessä oppimäärässähän "juodaan teetä ja hikoillaan, sitten joku tekee itsemurhan". Tässä ei ollut itsemurhaa, yksi kuoli kaksintaistelussa.

Olisin varmaan pitänyt tästä enemmän, jos ohjaus ei olisi ollut niin moderni. Se, mikä näissä on mukavaa on, että henkilöhahmot muuttuvat ajan mukana.

^ ”He haikailevat muutosta, mutta eivät itse tee mitään saadakseen muutoksen aikaiseksi.”
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kolme_sisarta

Ehkä toi on klassikko, koska simppelit jutut on klassikoita?

Kansallisteatterin klassikot tosin olen oppinut kiertämään kaukaa.

Kävin katsomassa suomenlinnassa ryhmiksen Elling esityksen
Siinä kaksi mielenterveysihmistä saa uutta ruutia elämää, kuten me kaikki

Taas klassikoita.

"Huomenna hän tulee", Samuel Beckett. Paikka naapurissa eli Espoon Kaupunginteatteri. Teos on "most significant English-language play of the 20th century".

Vladimir odottaa ystävänsä Estragonin kanssa tien varressa puun alla salaperäistä Godot-nimistä henkilöä, joka ei koskaan saavu.

Odotin liikaa. Eihän tuollaisella alustuksella voi kuin pettyä.

Näytelmän voi tulkita monin tavoin, mutta ei se mielestäni riitä tekemään siitä hyvää. 2/5.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑20.01.2023 9:31 Odotin liikaa.

Nyt päiväkävelyllä tuumin, että ehkä 2/5 oli liian kova tuomio. Jos jätetään pettymys pois, niin laitetaan 3/5.

Melkein tekisi mieli joskus käydä teatterissa, mutta kuitenkin paikalla on joku bättre folk-rouva, joka uinut hajusteissa ja saan hillittömän yskänkohtauksen.

Mä kävin viime viikolla katsomassa Tampereen työväenteatterin kellariteatterissa Pienen hauen metsästyksen. En ollut lukenut, mutta nyt tuntuu että pitäis. Varsin mainio kokonaisuus!

Kuten Kitinänsä hyvin lukeneet toki muistavat, mulla on ollut jonkinlainen semi-aktiivinen Ståhlberg-mania päällä joitain vuosia. Olen vähän ajatellut, että Suomen puoluekentän pöljäilyissä minulle ei oikein löydy poliittista kotia, mutta että ehkä ståhlbergiläinen edistyspuolue voisi tulla aika lähelle. Ja niinpä olen koettanut etsiä tämän tradition ilmentymiä nykyipäivän kotimaan puoluepolitiikasta. Usein aika turhaan.

Nyt ilokseni Ståhlberg-intoilusta on tullut laajemminkin muotia (hyvä, että suomalainen kulttuurieliitti lukee niin tarkkaan Kitinää!). Noin vuoden sisään olen päässyt lukemaan parikin uutta kirjaa Ståhlbergista, ja nyt viikonloppuna kävin katsomassa Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlanäytelmän Ensimmäinen tasavalta, joka on siis käytännössä Ståhlbergin poliittinen elämäkerta. Teatteritaiteellisesti se ei ehkä ole hirveän vahva esitys, ja vaikka Ståhlberg on siinä keskiössä, esityksestä puuttuu kokonaan esimerkiksi henkilöhistoriallinen (keittiö)psykologisointi jossa tutkittaisiin sitä, mikä muovasi Ståhlbergin ajattelusta sellaista kuin se sitten oli. Näiden sijaan kyseessä on aika suora dokumenttiteatteri, joka käyttää aika paljon kertojaääntä ja selittävää tekstiä, ja jossa siis lähinnä kerrataan, mitä itsenäistymisen vuosikymmeninä tapahtui.

Mutta siis historiallisena kertauksena hyvinkin kiinnostava. Ja toivon tietysti, että tämä noussut kiinnostus Ståhlbergiin alkaa näkyä myös meidän aikamme poliittisessa elämässä.