Kitinä

SikaMika kirjoitti: destruktiiviset monologit!

Etteivät vain olisi 1108:n yksinoikeudella? Anteeksi monopolilla.

EveryWoman kirjoitti:Itse ainakin niputin sen kummempia miettimättä sinutkin tuohon olemattoman elitismin vastustajien ryhmittymään.

How rude, sista! Miten voisin vastustaa jotain jonka koen olevan kuin toinen luontoni, my middle name, apple of my eye, mother of my child, banging the milkman till the day I die etc etc...

(




)

Nowaysis kirjoitti:

SikaMika kirjoitti: destruktiiviset monologit!

Etteivät vain olisi 1108:n yksinoikeudella? Anteeksi monopolilla.

Joo, mut me voidaan pelata Kimbleä..

Nowaysis kirjoitti:Kutsutko minua fakki-idiootiksi?

En.

Chap kirjoitti:

Nowaysis kirjoitti:Kutsutko minua fakki-idiootiksi?

En.

Mikäs vastaus toi tommonen on tässä ketjussa?1
"Negative" olisi ollut jämerää kieltä. Anglismi joo, mutta jämerä on jämerää.

Chap kirjoitti:

Nowaysis kirjoitti:Kutsutko minua fakki-idiootiksi?

En.

Ok. Olet siis plain katkera etten tullut sun ja Huiman väliin nukkumaan.

HellBell kirjoitti: Joo, mut me voidaan pelata Kimbleä..

Ihquu, baby doll! Mulle sininen nappula!

Nowaysis kirjoitti:Ok. Olet siis plain katkera etten tullut sun ja Huiman väliin nukkumaan.

On totta, että olen marginaalisesti depressoitunut viimeaikaisesta kopulaatiofrekvenssistä, mutta auto-eroottiset nautinnot ovat estäneet varsinaisen katkeroitumisen.

Nowaysis kirjoitti:

HellBell kirjoitti: Joo, mut me voidaan pelata Kimbleä..

Ihquu, baby doll! Mulle sininen nappula!

Ketjun kompakielen muistaaksemme halunnet siis ultramariinin objektin; vastaavilla tuntomerkeillä varustettu esine on paikannettu. Se on sinun, Nova Lova!
Minä voin tyytyä vihreään nappulaan.. hyvässä lykyssä ne menevät sekaisin keskenään, vihreät ja siniset, ja minulla on siten paremmat mahdollisuudet voittaa Kimble..

Homeboy65 kirjoitti:kapulakielen (= liiallinen sivistyssanojen käyttö)

Saatanan idiootit. Te ette edes tiedä mitä on kapulakieli. Lyhyenä selvennyksenä:


"Kapulakieli perustuu suurelta osin yhdyssanoihin ja sanajohdannaisiin, joita ei ole ollut ennen olemassa tai jotka ensi kuulemalta tuntuvat mahdottomilta. Me tiedämme esimerkiksi, mitä tarkoitetaan kysymyksellä ja ennakoinnilla, mutta mikä on ”ennakointikysymys”?

Sana ”ennakointi” on itse asiassa hyvä käyttää myös useissa muissa yhdyssanoissa. Se ei tarkoita mitään, mutta saa sanan tuntumaan tärkeältä. Miltä kuulostavat ”ennakointitarve”, ”ennakointiosaaminen”, ”ennakointitieto”?

Etevä kirjoittaja osaa samalla tavalla kytkeä sanoja toisiinsa loputtomasti. Tärkeätä on muistaa, että perusmuotoiset yhdyssanat (lumikola, viinapullo, ongelmalähiö) kuuluvat valioaineisiin; vain vioittuneet johdannaisyhdyssanat (lumikoluus, viinapulloistuminen, ongelmalähiöittyminen) ansaitsevat paikan projektien väliraporteissa (ns. johdannaisyhdyssanaistumiskehitys).

Etäännytetään varsinainen pääverbi jonnekin apusanojen päähän. ”Juna lähti” muuttuu helposti moniriviseksi selonteoksi: ”Juna suoritti liikkeellelähtötoimenpidettä”, ”junayksikkö toimi liikkeellelähtöpainotteisesti”.

Muutamia erikoissanoja ilman ei mikään selvitys voi vakuuttaa ainuttakaan projektin rahoittajaa. Siis sellaisia sanoja, kuten sektori, klusteri, painopiste (ja kaikki muut piste-loppuiset yhdyssanat), tavoitehakuisuus, toimenpide, tunnettuus, toiminta, suoritus/suorite, kehittää, tarve, hanke, arvio ja tietysti myös projekti.

Pelkkien suomenkielisten sanojen varaan ei toki pidä hirttäytyä, vaan niitä on hyvä täydentää englanninkielisillä termeillä. Tästä esimerkkinä empowerment eli osallistaminen/voimauttaminen.

Kapulakieli on lopulta hyvin helppo ja hauska kirjallisuuden laji. Sitä tarvitaan niin opinnäytetöissä kuin tiedotussuunnitelmissa. Sen avulla krapulapäissään väännetystä raportista saa pian komean kuusisivuisen muistion."


Sivistyssanojen opettelu puolestaan kuuluu jo peruskoulun yläasteen äidinkielen opetussuunnitelmaan.

Lucky Luciano kirjoitti:

Sivistyssanojen opettelu puolestaan kuuluu jo peruskoulun yläasteen äidinkielen opetussuunnitelmaan.

Ehkä teillä? Meidän äidinkielenopettaja jaksoi aina painottaa niiden _suomenkielisten_sanojen käyttöä, jos sellaisiakin oli olemassa. Punakynä viuhui jos vierasperäisiä sanoja turhan takia viljeli.

Lilo kirjoitti:

Lucky Luciano kirjoitti:Sivistyssanojen opettelu puolestaan kuuluu jo peruskoulun yläasteen äidinkielen opetussuunnitelmaan.

Ehkä teillä? Meidän äidinkielenopettaja jaksoi aina painottaa niiden _suomenkielisten_sanojen käyttöä, jos sellaisiakin oli olemassa. Punakynä viuhui jos vierasperäisiä sanoja turhan takia viljeli.

Onhan luonnollisesti olemassa paljon sellaista tietoa, josta on syytä olla tietoinen - huolimatta siitä, onko sen hyödyntäminen käytännössä tarpeellista tai ei.

Voisitko suomentaa tämän?

Chap kirjoitti:Kuule, huumorisi ja sarkasmisi on liian sofistikoitunutta tälle porukalle. Olet fakkiutunut liiaksi y-lipaston elitistiseissä syöväreissä, etkä enää kykene konstruktiiviseen dialogiin rahvaan kanssa.

Ja tämän

SikaMika kirjoitti:destruktiiviset

Jyrki73 kirjoitti:Voisitko suomentaa tämän?

Chap kirjoitti:Kuule, huumorisi ja sarkasmisi on liian sofistikoitunutta tälle porukalle. Olet fakkiutunut liiaksi y-lipaston elitistiseissä syöväreissä, etkä enää kykene konstruktiiviseen dialogiin rahvaan kanssa.

Ja tämän

SikaMika kirjoitti:destruktiiviset

1. Hienostunutta
2. Pienelle ryhmälle tarkoitetuissa
3. Rakentavaan
4. Tuhoisat

Olkaa hyvät.

Starflare kirjoitti:1. Hienostunutta
2. Pienelle ryhmälle tarkoitetuissa
3. Rakentavaan
4. Tuhoisat

Olkaa hyvät.

Kiitän

Mylwin kirjoitti:Sivistyssanat ovat joskus käytännöllisiä. En tosin ymmärrä, miksi sanat jotka voidaan sanoa yhdellä sanalla suomeksi pitäisi sanoa vaikkapa hepreaksi.
Esimerkiksi mitä eroa on dispositiolla ja sisällysluettelolla? Miksi sitä pitää sanoa dispositioksi? Hä?

Sillä on se ero että, jos minulta olisi kysytty niin, olisin veikannut sen disposition tarkoittavan väärää paikaa tai paikattomuutta

Lucky Luciano kirjoitti:

Lilo kirjoitti:

Lucky Luciano kirjoitti:Sivistyssanojen opettelu puolestaan kuuluu jo peruskoulun yläasteen äidinkielen opetussuunnitelmaan.

Ehkä teillä? Meidän äidinkielenopettaja jaksoi aina painottaa niiden _suomenkielisten_sanojen käyttöä, jos sellaisiakin oli olemassa. Punakynä viuhui jos vierasperäisiä sanoja turhan takia viljeli.

Onhan luonnollisesti olemassa paljon sellaista tietoa, josta on syytä olla tietoinen - huolimatta siitä, onko sen hyödyntäminen käytännössä tarpeellista tai ei.

Luonnollisesti. Tietoisuus sanojen merkityksestä ei kuitenkaan ole sama asia kuin niiden aktiivinen käyttäminen. Yläasteikäisen kouluaineessa sivistyssanat harvemmin ovat luonteva vaihtoehto...

nexie kirjoitti:Luonnollisesti. Tietoisuus sanojen merkityksestä ei kuitenkaan ole sama asia kuin niiden aktiivinen käyttäminen. Yläasteikäisen kouluaineessa sivistyssanat harvemmin ovat luonteva vaihtoehto...

Mitä nämä sivistyssanat nyt sitten ovat? Onko jossain kattava teos joka suorittaa rajanvedon sivistyssanojen sekä "tavallisten sanojen" välille? Ovatko esimerkiksi aateli, motiivi, magia, tai biologia sivistyssanoja, ja saako niitä käyttää yläasteikäisenä?

Herra Manala kirjoitti:

nexie kirjoitti:Luonnollisesti. Tietoisuus sanojen merkityksestä ei kuitenkaan ole sama asia kuin niiden aktiivinen käyttäminen. Yläasteikäisen kouluaineessa sivistyssanat harvemmin ovat luonteva vaihtoehto...

Mitä nämä sivistyssanat nyt sitten ovat? Onko jossain kattava teos joka suorittaa rajanvedon sivistyssanojen sekä "tavallisten sanojen" välille? Ovatko esimerkiksi aateli, motiivi, magia, tai biologia sivistyssanoja, ja saako niitä käyttää yläasteikäisenä?

Suomen kielen perussanakirja ja sivistyssanakirjat auttavat tämän rajanvedon tekemisessä. Suosittelen lämpimästi konsultoimaan niitä ja auktorisoituja kielenhuolto-oppaita, jos asia tuottaa päänvaivaa. Esimerkiksi "aateli" on lainasana, mutta se ei ainakaan Gummeruksen Suuren sivistyssanakirjan luokittelun mukaan ole sivistyssana. Vai mitä kansankielistä vastinetta Sinä ajattelit tälle sanalle ehdottaa?

Kuten Lilo totesi, meillä painotettiin kotoperäisten sanojen käyttöä, jos sellaisiakin oli olemassa. Punakynä viuhui, jos vierasperäisiä sanoja turhan takia viljeli. Esimerkiksi "musta magia" on vakiintunut käsite, jolloin sen kääntäminen mustaksi taikuudeksi olisi ollut virheellinen valinta.

nexie kirjoitti:Suomen kielen perussanakirja ja sivistyssanakirjat auttavat tämän rajanvedon tekemisessä.

Ei kiesaus. Et oikeasti voi olla tosissasi rajanvetojesi kanssa. Onko sinun oikeasti kyettävä määrittämään jokainen käyttämäsi sana joko sivistyssanaksi tai "perussanaksi"? Miten ajattelit ottaa kielellisen kehityksen huomioon sivistyssanojesi määrittämisessä? Luetko joka vuosi suuren sivistyssanakirjan päivitykset, jossa luetellaan sinä vuonna suomen taviskielen osaksi mukautuneet ex-sivistyssanat?

Suosittelen lämpimästi konsultoimaan niitä ja auktorisoituja kielenhuolto-oppaita, jos asia tuottaa päänvaivaa.

Saat asian totta vieköön kuulostamaan siltä kuin omilla aivoilla ajatteleminen olisi pois muodista.

Esimerkiksi "aateli" on lainasana, mutta se ei ainakaan Gummeruksen Suuren sivistyssanakirjan luokittelun mukaan ole sivistyssana. Vai mitä kansankielistä vastinetta Sinä ajattelit tälle sanalle ehdottaa?

Miten olisi ylimystö tai yläluokka?

Kuten Lilo totesi, meillä painotettiin kotoperäisten sanojen käyttöä, jos sellaisiakin oli olemassa. Punakynä viuhui, jos vierasperäisiä sanoja turhan takia viljeli.

Ja tämä äidinkielenopettajasi henkilökohtainen kielirasismi edustaa vähintään yhtä yksioikoista totuuskuvaa hyvästä suomen kielestä kuin Gummeruksen suuri sivistyssanakirjakin?

nexie kirjoitti: Esimerkiksi "aateli" on lainasana, mutta se ei ainakaan Gummeruksen Suuren sivistyssanakirjan luokittelun mukaan ole sivistyssana. Vai mitä kansankielistä vastinetta Sinä ajattelit tälle sanalle ehdottaa?

Historian kirjoissa on käytetty onnistuneesti aatelista (aatelistosta) myös nimitystä ylimystö, kuten Manala huomautti. Tosin allekirjoitan sen, että kielioppaat, kielitoimisto sekä sanakirjat auttavat aukomaan tiettyjen sanojen merkityksiä.

Mutta tässä keskustelussa rupeaa olemaan vaikeaa nähdä metsää puilta. Alunperin nypari peräänkuulutti vain sitä, miksi käyttää sivistys- ja lainasanoja kirjoituksissa ja mitä ihmiset niillä haluavat ilmaista.

Onhan kai jokaiselle selvää, että sanojen käyttö ja merkitys ovat suhteessa kontekstiin eli asiayhteyteen, jonka muodostavat kulttuuri, sivistys, koulutus ja ajanhenki. Kieli kehittyy koko ajan ja omaksuu uusia sanoja kohdatessaan muita kulttuureita tai kun pitää kehittää uusi nimitys asialle/asioille, joita ei aikaisemmin ole ollut olemassa, kuten tietokone.

Aito_Johanna tästä aikaisemmin jo keskusteluketjussa tyhjentävästi argumentoi.

Aito_Johanna kirjoitti:Koko sivistyssana-termi on kummallinen. Kaikki sanat ovat sivistyssanoja, koska sanoja muodostuu, kun kulttuuri kehittyy ja siis sivistys kasvaa. Suuri osa nykyisestä omakielisestä sanastostamme on peräisin 1800-luvulta, jolloin Suomesta haluttiin sivistysvaltio, jossa puhutaan omaa kieltä, ja siksi tarvittiin suomenkielistä sanastoa. Sellainen ansaitsee paljon paremmin sivistyksen arvonimen kuin se, että joku osaa brassailla oudoilla sanoilla niin ettei kukaan ymmärrä.
Sivistyssanojen sijasta pitäisi puhua vierassanoista. Näin tehdäänkin kaikkialla muualla paitsi alemmuudentuntoisessa suomessa (vrt. englannin international word).

Herra Manala kirjoitti: Ei kiesaus. Et oikeasti voi olla tosissasi rajanvetojesi kanssa.

En tietenkään. Vastasin vain ärsyttävään kommenttiisi ärsyttävällä kommentilla.

Aateli ei ole sama kuin yläluokka. Aateli koostuu aateloiduista tahi aatelisarvon perineistä henkilöistä, yläluokalla viitataan lähinnä tulo- ja elintasoon.