Alkoiko eilen lama?

[Chap]

Euriborit suorastaan syöksyvät alaspäin tällä hetkellä. Ihan kohta primejakin on laskettava tuntuvasti, onhan tyyppilisestä 5 % primestä eroa EKP:n ohjauskorkoon 1,25 %-yks. *toiveajattelua*

Primet seuraa käytännössä 3 kk euriborin muutoksia. Ei 12 kk tai EKP korkoja.

Niin siis kyllähän 3 kk euribor on laskenut ihan yhtä lailla. En ole tuollaista korrelaatiota havainnut euriborien ja primen välillä. Ennen tätä nykyistä kriisiä ja jonkin aikaa sen alettuakin, primet noudattivat sääntöä EKP:n ohjauskorko + 0,25 %-yks. Aikaisemmin kun EKP nosti ohjauskorkoa meni vähän aikaa ja pankit nostivat primea saman verran.

[Tix]

Niin siis kyllähän 3 kk euribor on laskenut ihan yhtä lailla. En ole tuollaista korrelaatiota havainnut euriborien ja primen välillä. Ennen tätä nykyistä kriisiä ja jonkin aikaa sen alettuakin, primet noudattivat sääntöä EKP:n ohjauskorko + 0,25 %-yks. Aikaisemmin kun EKP nosti ohjauskorkoa meni vähän aikaa ja pankit nostivat primea saman verran.

En minäkään korrelaatiota ole seurannut, pankinjohtajatuttu vain sanoi, että näin se käytännössä menee - 3 kk euribor pienellä viiveellä. Syy lienee se, että primen siirtely kvartaalia nopeammalla tarkastelulla olisi melko typerää. EKP:n korko tosin usein näkyy suoraan euriboreissa, joten korrelaatio voi olla molempiin(kin).

Syy siihen, miksi näin on, on tietysti se että 3 KK euribor koetaan asuntolainojen kannalta "päivän lainarahan hinnaksi" mitä primenkin on tarkoitus olla. EKP:n korkohan on vain ohjauskorko, ja kuten viime aikoina on huomattu, ohjauskoron ohjausvaikutus voi markkinahäiriöistä johtuen olle pienempi tai suurempi kuin sen nimellismuutos ohjauskorossa.

[Chap]

En minäkään korrelaatiota ole seurannut, pankinjohtajatuttu vain sanoi, että näin se käytännössä menee - 3 kk euribor pienellä viiveellä. Syy lienee se, että primen siirtely kvartaalia nopeammalla tarkastelulla olisi melko typerää. EKP:n korko tosin usein näkyy suoraan euriboreissa, joten korrelaatio voi olla molempiin(kin).

Ok. Pankinjohtajan veli, joka kävi huutamassa postiluukustani primen nostopäätöksiä ja vaatimassa samalla asuntolainan lisävakuuksia, teki tämän aina pari viikkoa sen jälkeen kun EKP oli nostanut ohjauskorkoaan. Tietty ohjauskoron nostot korreloivat 3 kk euriborinkin kanssa.

[aasi]

Laskin aamulla paskalla istuessani mainokset uusimmasta Tietokone-lehdestä. Hieman yli neljä sivua 82:sta, jos ei sisäaukeaman TTL-liitettä ja konsernin omia mainoksia lasketa lukuun.

Löytämässäni edellisessä lehdessä mainoksia oli kolme kertaa enemmän.

[aasi]

Naapurissa lopetti siihen kesän tai kevään nurkilla muuttanut pieni yksityinen rihkamatavaratalo. Työpaikan alakertaan, pieneen toimistotilaan, on muuttamassa keskikaupungilta isosta avoimesta näyteikkunatilastaan yksityinen kiinteistönvälittäjä.

[bliss]

Kerrassaan loistava artikkeli tästä sarvikuonojen maasta:

http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1435384

Kaiken kurjuuden keskellä on jotain hauskaakin.

[Frederik Krueger]

Tulihan vihdoinkin se odotettu vuotuinen yt-ilmoitus, eikä nyt puhuta ylitöistä. Aika oikeaan ajankohtaan otaksuin tämänkin saapumisen, tosin ehkä pari kuukautta keväämmälle. Mutta meneehän tässä vielä hieman aikaa varsinaisissa yt-neuvotteluissa jne. ennenkuin varsinaiset nimet ovat selvillä.

Jostain syystä ei niin erikoisesti edelleenkään stressaa, mutta mielenkiinnolla odottelen jälleen miten homma etenee ja toteutetaan. Onko esim. sillä asiaan mitään vaikutusta että osastolta on kaikonnut väkeä kuin pipoa parina viime kuukautena, vai katsotaanko että niitä ei lasketa mukaan tähän vähennysbudjettiin koska lähtivät omaehtoisesti.

Melkein toivon että nappi osuisi tällä kertaa, joutuisin ainakin miettimään aktiivisesti uravalintojani ja mitä haluan loppuelämältäni. Jos rupeaisin vaikka hoitsuksi niin voisin ryhtyä samantien lakkoon.

Sinänsä tuolla ei ole mitään suoraa yhteyttä taahtumaan kanssa, samahan trendi tässä on ollut ns. nousukaudellakin. Ehkä taantuma vähän vain kiihdyttää kyseistä trendiä.

[Frederik Krueger]

Oliskohan autolaina mennyt enää läpi jos vasta tänään olisin rientänyt ostamaan Aurista?

[Frederik Krueger]

Oliskohan autolaina mennyt enää läpi jos vasta tänään olisin rientänyt ostamaan Aurista?

Autohan niissä yleensä on panttina.

Jostain mulle on jäänyt kuva että myöntävät kovin nihkeästi lainoja jos työnantajalla on yt-neuvottelut alkamassa tai käynnissä, mutta ehkä kyse oli vain asuntolainoista.

[Tix]

Mutta tämä ei kuulosta hyvältä.

On tuomiopäivä! On tuomiopäivä! On exSpeden nimipäivä!

[Quinevere]

^Voi olla että se muutenkin on vähän myöhäistä sun kohdallasi kun yleensä perusturvallisuus rakentuu siinä parin ekan elinvuoden aikana

[Frederik Krueger]

Keksi sitten parempi sana sille ahdistukselle, kun koko ajan ympärillä kuuluu yt-huutoja ja työministeriö lohduttaa kertomalla että heidän arvionsa mukaan 2010 on pahin vuosi. Mit vit? Tämä ja ensi vuosi vasta verrytellään?

Ihmiset eivät muutu työttömiksi samalla sekunnilla kun uutiset alkavista yt-neuvotteluista saapuvat. Jos Työministeriö arvioi että työttömyys olisi pahimmillaan puolentoista vuoden kuluttua, luulisin sen tarkoittavan että yt-neuvotteluiden määrä on siihen mennessä alkanut selvästi vähetä, ja monet näinä aikaisempina vuosina työttömäksi jääneet ovat alkaneet vähitellen työllistyä. Noin minä ainakin heidän sanomisensä päättelin. Tarkoittaisi sitä että ensi vuonna (2009) olisi odotettavissa ehkä eniten yt-uutisia.

Häntä pystyyn kuule hei. Jokainen onnettomuus on uusi mahdollisuus tjsp.

[Frederik Krueger]

Oikeasti eniten harmittaa, kun loppujen lopuksi vientialoilla ei saa millaistakaan riskilisää siitä että kirves voi heilahtaa kohdallasi millä hetkellä hyvänsä.

Mielestäni saa, nimittäin korkeammat palkat/bonarit/jne. Mutta sinänsä olen kanssasi samaa mieltä, kirveenheilautusaspekti tarkoittaa kyllä sitä että esim. hoitsujen on mielestäni turha tehdä suoraa vertailua palkoistaan esim. paperimiehiin tai raksahemmoihin, joita nyt lapioidaan urakalla tehtaista ja rakennuksilta ulos.

Tosin tulee tarkentaa ennenkuin joku puuttuu siihen: sinänsähän palkat eivät riipu ollenkaan siitä kuinka suhdanneherkkä ala on kyseessä, vaan esim. siitä kuinka paljon hyötyä (rahaa tms.) kyseisen työntekijän palkkaaminen tuo työnantajalleen.

Nyt voisi provosoivasti kysyä että kun viime lakkokierroksella sanottiin että esim. hoitsujen palkkoja tulee nostaa reippaasti koska Suomella menee niin hyvin, nytkö on vastaavasti aika laskea heidän palkkojaan koska menee niin huonosti?

Kuinkakohan moni ammattiryhmä uskaltaa enää käyttää paperimiesten palkkoja omien palkkavaatimustensa perusteena?

[Frederik Krueger]

Bonusten katoaminen on kyllä aika reipas palkkajousto huonoina vuosina.

Sinänsä joo, mutta näkisin edelleen että suhdanneherkillä aloilla (kuten vientiala ja raksat) saa nousukausina lisähyvää siitä että työskentelee suhdanneherkällä alalla. Laskukaudella voi sitten tulla vastaavasti takkiin jopa työpaikan menetyksen muodossa, mutta se mikä menee alas tullee jossain vaiheessa taas ylös (ellei sitten ole juuri sellainen vientiala jota ollaan selkeästi ulosliputtamassa Suomesta jopa ns. hyvinä aikoina, kröhöm...).

[Tix]

Bonusten katoaminen on kyllä aika reipas palkkajousto huonoina vuosina.

Ainakin EK:n ja valtionvarainministeriön edustajien esittämien puheenvuorojen perusteella palkkakehitys Suomessa on 2000-luvulla ylittänyt muiden EU-maiden kehityksen melko reilustikin ja valitettavasti ilman tätä vastaavaa tuottavuuden kasvueroa. Bonarit eivät välttämättä riitä joustoksi, kyllä tässä voi muutama efektiivisesti nollakorotuskierros olla edessä. Ja tietysti työvoiman määrää sopeutetaan tilauskantoihin monellakin alalla. Bonukset muodostavat kokonaispalkkasummasta edelleen niin pienen rippusen, että niiden konkreettinen merkitys palkkajoustona on aika heikko.

Kukaan ei ole uskaltanut laskea sitäkään miten paljon viime vuoden julkisen puolen palkankorotukset vaikuttivat inflaatioon ja/tai julkisen puolen ylijäämän kapenemiseen. Voisi tulla muilta veronmaksajilta kapinamielialaa.

Ovathan ne julkisen sektorin nimellispalkat edelleen sen verran heikompia, että prosentuaalisesti korkeat korotukset eivät silti ole kuroneet merkittävästi eroa umpeen. Kysymys on myös kilpailusta työvoimasta, ei voi olla niin että julkisella sektorilla ovat töissä vain jämät, jotka eivät yksityiselle pääse. Yksityisellä sektorilla palkkaliukumat on huomattavasti merkittävämmät kuin julkisen sektorin, joten väittäisin että julkisen sektorin ansiokehitys ei ole lainkaan niin kova suhteessa yksityiseen kuin prosentit antavat odottaa.

Suhteessa tehtyyn työaikaan yksityissektorin palkat saattavat kyllä olla jopa heikompia, erityisesti nettopalkat. Tosin odotettavissa on, että julkinen sektorikin saneeraa väkeä ulos, jolloin samat tehtävät tehdään taas pienemmällä väkimäärällä. Tiedän, että VM:ssä on jo tehty alustavia sotasuunnitelmia ja luultavasti myös monen kunnan elimissä pohditaan erilaisia säästötoimia.

[sivustahuutaja]

Bonusten katoaminen on kyllä aika reipas palkkajousto huonoina vuosina.

Tulospalkkiota ei kannata sekoittaa peruspalkkaan. Tulospalkkiolla pyritään kannustamaan henkilöstöä parempiin suorituksiin, jolloin voidaan kyseenalaistaa tulospalkkioiden leikkaaminen huonoina aikoina. Potkujen riski ei riitä korvaavaksi kannustimeksi kuin kaikkein heikoimpien suoriutujien kohdalla. Firman paras hitsari saattaa tulospalkkioiden hävitessä voi ihan turvallisin mielin hieman rennomman otteen töihin.

[Chap]

Yksityisihmisten velkajärjestelyhakemuksissa uusi ennätys! Ikinä ei ole ollut näin vähän hakemuksia.

[Tix]

Mikä on todellisuudessa näkemyksesi talousasioista nyt ja sanotaan parin vuoden säteellä?

Taantumat ovat ihan luonnollisia tapahtumia. Ei kannata murehtia kuin oman mikrotaloutensa kannalta.

[Chap]

Mikä on todellisuudessa näkemyksesi talousasioista nyt ja sanotaan parin vuoden säteellä?

Minulla on vähemmän tarvetta ennustaa tulevaisuutta kuin sinulla. Voi olla, että Suomeen tulee taantuma tai jopa lama, mutta toistaiseksi tilanne Suomessa näyttää huomattavasti paremmalta kuin esim. suurimassa osassa muita eurotalouksia. Esim. kaikista kauhisteluista huolimatta talous on kasvanut koko tämän vuoden ihan ok. Noita pääsääntöisesti positiivisia linkkejä postaan lähinnä huvikseni tasapainottamaan mielestäni turhan negatiivista paapomista mitä tällä foorumilla usein esiintyy.

[Tix]

Minusta olisi kiva tietää (taloudelliset) asiat jonkin verran etukäteen.

Tuota noin, jos tietäisit, niin olisit varmasti maailman rikkain sijoittajanero, joka omistaisi neljänneksen Eurooppaa ja kolmannen maailman.

[Tix]

Minusta olisi kiva tietää (taloudelliset) asiat jonkin verran etukäteen.

Tuota noin, jos tietäisit, niin olisit varmasti maailman rikkain sijoittajanero, joka omistaisi neljänneksen Eurooppaa ja kolmannen maailman.

Mitä pahaa tuossa olisi?

Tarkoitin vain, että varmaan kaikista olisi kiva tietää taloudelliset asiat ennakkoon. Siinä mielessä hieman naiivi toive. Naiivien toiveiden sijasta oman mikrotaloutensa ennustettavuutta voi kasvattaa lähinnä pitämällä huolta terveydestään, ammattitaidostaan, kontaktiverkostaan ja maineestaan. Se on tietysti vaivalloisempaa kuin meediohatun kanssa meditionti, mutta ennuste lienee keskimäärin parempi.

Ja ainahan voi lotota!

[Tix]

Tietty kaikkia näitä harrastetaan (jopa lottoamista yhdellä rivillä), mutta minusta yleisemmin talouden trendien haistelu ja arvailu voi parantaa oikeiksi ratkaisuiksi muuttuneena mikrotalouttasi parhaiten.

Jo julkaistujen talousuutisten seurailu ei oikein kuunnosta ennalta tietämiseltä. Lisäksi talousennustajat ennustavat pääsääntöisesti pieleen. Minusta on jotenkin kummallinen ajatus, että jättäisi oman taloutensa spekulaation varaan. Oli peli mikä tahansa, ei pidä koskaan panostaa enempää kuin on varaa hävitä.

[Frederik Krueger]

Oletettavasti näin. Minusta olisi kiva tietää (taloudelliset) asiat jonkin verran etukäteen. Ja tietty pyrkiä hyödyntämään tietoa elämänlaadun parantamiseen.

Huolensa kullakin. Minä huolehdin ehkä keskimääräistä enemmän terveyteni säilymisestä, sinä mikrotaloudestasi. Sinänsähän voidaan tietenkin sanoa molempien pyrkimysten olevan täysin turhia koska kyllähän me kaikki lopulta kuolemme. Me kaikki voimme jäädä huomenna saman hullun tappajalinja-auton alle.

Mitä oman mikrotalouteni tulevaisuudennäkymiin tulee, tänään oli työpaikalla pieni infotilaisuus jonkaa pari lausetta antoivat olettaa etteivät alkavat yt-neuvottelut välttämättä koskisikaan meitä, mikä sinänsä tuntuisi yllättävältä. Jos kellekään meidän poppoosta tulee kenkää, vähintään voisi kysyä pomolta mitä hän oikein meinasi sanomisillaan. Eikö hän tiennyt missä mennään, vai sumuttiko tarkoituksella?

Samapa se toisaalta, voisi joka tapauksessa hieman alustavasti katsella työpaikan tai jopa alan vaihtoa. Vaihtelu virkistää, eihän tässä samassa talossa ole tullut lojuttua kuin pienen ihmisen elinikä. Toisaalta ei ole tähän mennessä ollut valtavaa hinkua hakeutua muuallekaan, joten plus miinus nolla. Olen leipääntynyt.

[Bluntly]

Samapa se toisaalta, voisi joka tapauksessa hieman alustavasti katsella työpaikan tai jopa alan vaihtoa. Vaihtelu virkistää, eihän tässä samassa talossa ole tullut lojuttua kuin pienen ihmisen elinikä.

Tässä puljussa on tilaa uusille naamoille, varsinkin jos olet projektipäällikköainesta.

[sivustahuutaja]

Tietty kaikkia näitä harrastetaan (jopa lottoamista yhdellä rivillä), mutta minusta yleisemmin talouden trendien haistelu ja arvailu voi parantaa oikeiksi ratkaisuiksi muuttuneena mikrotalouttasi parhaiten.

Olen kyllä samoilla linjoilla Tixin kanssa. Ainoa isompi makrotrendeistä ennakoitava yllätys yksilön taloudelle on työttömyys. Kahden asunnon loukku voisi olla toinen, mutta tuo johtuu enemmän huolimattomuudesta kuin makrotaloudesta. Asunnon ostohetken ajoitus taas on ihan samanlaista lottoa kuin osakemarkkinoiden arvailukin.

Työttömyyden kohdallakaan en ihan heti keksi miten makrotrendien haistelu voisi auttaa välttämään työttömyyttä. Ehkä jos trendit haistaisi esim. vuoden etukäteen, niin duunia voisi vaihtaa ajoissa riskialttiista positiosta turvallisempaan: esim. tuotekehityksestä tai tukitoiminnoista linjavastuuseen. Toisaalta, jos omalle ammattitaidolle on kysyntää, niin eihän duunin menetys ole kuin väliaikainen häiriö.

Joissain valinnoissa tarkoista meedion kyvyistä voisi olla apua. Esim. itse pohdin juuri millaisen riskin olen valmis kantamaan bonusohjelman suhteen. Tyytyäkö pienempään peruspalkkaan ja nopeammin nousevaan bonukseen vai pyrkiäkö turvalliseen peruspalkkaan ja pieneen bonukseen? Taantuman tulo sinänsä on varmaa, mutta vielä pitäisi arvioida asiakkaiden käyttäytymistä, jotta tietäisi onko sitä keikkaa lopulta enemmän vai vähemmän. Aika tarkasti minun pitäisi trendit haistaa, jotta osaisin tehdä juuri ne oikeat valinnat.